Lappeenranta suunnittelee etälennonjohtoa – lennonjohtaja voisi johtaa liikennettä satojen kilometrien päästä

Lappeenrannan lentoasemasta saattaa tulla ensimmäinen kenttä Suomessa, jonka lennonjohtaja ei enää päivystä lennonjohtotornissa. Kauko-ohjattavien kameroiden ja sensoreiden avulla lentoliikennettä voidaan johtaa satojen kilometrien päästä.

lentoliikenne
etälennonjohto
Etälennonjohdossa työskentelevä lennonjohtaja näkee videokuvaa lentoasemalta. Jari Tanskanen / Yle

Lennonjohtaja nousee tällä hetkellä lennonjohtotorniin Lappeenrannassa aina, kun kentälle on tulossa lennonjohtopalveluita tarvitseva matkustajakone tai liikesuihkukone. Muutaman vuoden kuluttua vastaava työ voidaan tehdä satojen kilometrien päässä sijaitsevassa etälennonjohtokeskuksessa, jonne toistakymmentä kameraa välittäisi suurille näytöille kuvaa Lappeenrannan lentoasemalta.

Tällä hetkellä Lappeenrannassa lennonjohtajien työ ei ole sellaista kuin sen pitäisi olla.

– Jos ajatellaan lennonjohtajaa, joka käsittelee työvuoronsa aikana vain kaksi lento-operaatiota, niin on se vaikeaa työtä, kun työtä ei ole koko ajaksi. Kaikki voittavat etälennonjohtokonseptissa, sanoo Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti.

Etälennonjohdossa yksi lennonjohtaja voi johtaa kahden tai kolmen lentoaseman liikennettä.

– Tavallisten kameroiden lisäksi käytössä on infrapunakameroita, joilla nähdään kiitotielle myös lumisateessa tai sumussa, sanoo puolustusvälineyhtiö Saabin myynti- ja markkinointijohtaja Johan Landin.

Saabin kehittämää tekniikkaa on käytössä Sundsvallissa, jossa on vuoden ajan toiminut Ruotsin ensimmäinen etälennonjohtokeskus. Se johtaa Sundsvallin ohella Örnsköldsvikin kentän lentoliikennettä. Saab tarjoaa vastaavaa tekniikkaa myös Lappeenrannan lentoasemalle.

Lennonjohtaja Lappeenrannan lennonjohtotornissa
Lappeenrannan lentokentän lennonjohtajilla on nykyisin varsin vähän töitä.Tommi Parkkinen/Yle

Suomeen tulee yksi tai kaksi etälennonjohtokeskusta

Lappeenrannassa selvitetään parhaillaan oman etälennonjohtokeskuksen perustamista tai palvelun ostamista Finavialta, joka nykyisinkin tuottaa lennonvarmistuspalvelut Lappeenrannan kentälle. Vuoden 2016 alussa Lappeenrannan lentoasema irtautui Finavian verkostosta, ja kentän omistaa nykyisin säätiö. Sen osakkaita ovat Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto.

Jos etälennonjohtokeskus perustettaisiin Lappeenrantaan, se voisi tuottaa lennonjohtopalveluita yksityisille kentille Suomessa. Yksi tällainen on Seinäjoen lentoasema. Mikkeli sen sijaan ei ole kiinnostunut yhteistyöstä.

Vaihtoehtona on palvelun ostaminen Sundsvallissa toimivalta keskukselta tai Finavialta, joka aikoo perustaa oman etälennonjohtokeskuksensa Helsinki–Vantaalle 2020-luvun alkupuolella.

– Voimme aikaistaa hankintaa, jos Lappeenranta on kiinnostunut palvelusta ja löydämme kustannustehokkaan ratkaisun, sanoo Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.

Finavia suunnittelee korvaavansa etälennonjohdolla vähäliikenteisten maakuntalentoasemien lennonjohtoja viimeistään siinä vaiheessa, kun lennonjohtotorneissa jouduttaisiin tekemään kalliita korjaustöitä. Vuorokauden ympäri toimiva etälennonjohto mahdollistaisi kenttien pitämisen avoinna nykyistä joustavammin.

– Voisimme avata kentän silloin, kun sinne on tulossa lennonjohtopalvelua tarvitsevaa liikennettä, jatkaa Luojus.

Nykyisin monet Finavian maakuntakentistä ovat avoinna muutamia tunteja vuorokaudessa, lähinnä reittiliikenteen tarpeiden mukaan. Tämä vaikeuttaa liikesuihkukoneiden ja ambulanssilentojen operointia Suomessa.

Etälennonjohto
Etälennonjohdossa on käytössä myös infrapunakameroita, joiden avulla nähdään kiitotielle myös huonossa säässä. Jari Tanskanen / Yle

Lennonjohtajan korvaaminen kameroilla maksaa miljoonan

Yhden lennonjohtotornin korvaaminen kauko-ohjattavalla järjestelmällä maksaa Finavian arvion mukaan 1–1,5 miljoonaa euroa. Puolustusvälinevalmistaja Saab pyrkii Suomen markkinoille tarjoamalla järjestelmiä myös osamaksulla, jolloin perustamiskustannukset maksetaan kymmenen vuoden aikana. Mutta Finavian mukaan Suomen kentille riittäisi kevyempikin laitteisto.

– Meillä on erinomaisesti toimivat puheyhteys- ja valo-ohjausjärjestelmät, jotka ovat etäohjattavia. Riittää, että hankitaan sensorit sekä kamerat ja hyödynnetään olemassa olevaa tekniikkaa, laskee johtaja Raine Luojus.

Myös kilpailu laskee järjestelmien hintaa. Saabin kehittämän tekniikan rinnalle on tulossa Norjan lennonvarmistuspalveluita tarjoavan Indra Navian ja Köningsbergin kehittämä etälennonjohto, joka otetaan ensi vuonna käyttöön useilla Norjan maakuntakentillä.

Lappeenrannan lentoasema
Lappeenrannan lentoasemaYle