1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhukset

90-vuotias Kirsti elää onnellista vanhuutta hoivakodissa – "Olen käynyt teatterissa, konsertissa ja torilla ostoksilla"

Hoivakoti Muuraskodin asukas Kirsti Lehmonen nauttii virkkaamisesta, laulamisesta ja torilla ostosten tekemisestä yhdessä toisten asukkaiden kanssa.

vanhukset
Kirsti Lehmunen nauttii musiikista hoitajien kanssa.
Keskellä Kirsti Lehmunen nauramassa hoitajan kertomalle jutulle kesken yhteislaulutilaisuuden.Juha Korhonen / Yle

*HAMINA *90-vuotias Kirsti Lehmonen naurahtaa muistellessaan viime kesän mustikkaretkeä hoivakoti Muuraskodin lähimetsässä.

– Se reissu meni sillä tavalla, että istuin pyörätuolissa ja hoitajat taitteli metsästä varpuja ja me syötiin mustikoita. Sitten alkoi sataa, ja meidän piti lähteä, hän kertoo.

Viimeksi Kirsti kävi mustikassa vuosia sitten, silloin vielä omin voimin. Muuraskodissa marjastaminen on mahdollista, koska hoitajat haluavat viettää aikaa vanhusten kanssa yhdessä puuhaten.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) pitää hoitajien omasta aloitteesta lähtenyttä ryhtiliikettä poikkeuksellisena.

– Minä olen käynyt kesäteatterissa, Hamina Tattoossa konsertissa ja viime kesänä torilla käytiin ostoksilla ainakin kolme kertaa. Kesällä tuossa pihalla on tosi hyvä olla, kun siellä on tuolit ja jutellaan yhdessä kuka mistäkin, kertoo Lehmonen.

"Äiti on nuorentunut ihan silmissä"

Kirsti Lehmunen syntyi vuonna 1926 yksitoistalapsiseen perheeseen Inkeroisissa. Elossa olevista sisaruksistaan hän on vanhin.

Kirsti Lehmunen asettelee joulukoristeita paikalleen hoivakoti Muuraskodissa.
Kirsti Lehmunen asettelee joulukoristeita kuuseen hoivakoti Muuraskodissa.Juha Korhonen / Yle

Hoivakotiin Kirsti halusi, koska kotona yksin asuminen kävi ahdistavaksi. Jalkavaivojen vuoksi hän pelkäsi jatkuvasti kaatuvansa.

– Selkäni on niin käyrä, ettei sitä voi leikata ja polvet ovat sökö. Sen vuoksi minä olen täällä.

Vieressä keskustelua kuunteleva tytär kertoo äitinsä virkistyneen tämän päästyä hoivakotiin.

– Hän oli huolissaan ja väsynyt. Nyt huoli on poissa ja niin myös väsymys. Äiti on nuorentunut ihan silmissä, sanoo Leila Heikkilä.

Yhdessä tekemisen ilo

Muuraskotia kiertämällä aistii yhdessä tekemisen tuottaman ilon ja yhteisöllisyyden. Pöydän äärellä eräs asukkaista työstää käsin kransseja havuista yhdessä hoitajan kanssa.

Sen sijaan Kirsti Lehmonen haluaa osallistua yhteislaulutilaisuuteen, jonka ohjelmana ovat joululaulut.

– Me olemme myös virkanneet hoitajien kanssa. Minäkin virkkasin, mutta kyllä se 98-vuotias Inkeri virkkasi paremmin kuin minä.

Huoneen reunustalla asukkaat ovat jo ottaneet paikkansa laulua varten, kun Kirstin pyörätuoli pyöräytetään paikalleen.

Sitten lähihoitaja Maria Sutinen istuu pianon äärelle ja ryhtyy soittamaan Jouluyö, Juhlayö -kappaletta. Hieman emmittyään vanhukset liittyvät lauluun yksi kerrallaan.

Koko työyhteisö lähtenyt innolla mukaan

Aiemmin hoitajat ovat koristelleet kodin jouluisaksi yhdessä asukkaiden kanssa. Muuraskodissa vanhusten elämää parannetaankin arjen kekseliäillä teoilla, jotka vaativat viitseliäisyyttä mutta eivät niinkään rahaa.

– Koko työyhteisö lähtenyt innolla erilaisiin projekteihin. Se tuo voimaa ja iloa, että päivät voi todella olla erilaisia, mitä ne eivät tavallisesti olisi, kertoo Muuraskodin lähihoitaja Maria Sutinen.

Maria Sutinen
Lähihoitaja Maria Sutinen taitaa laulun ja pianon soiton, minkä vuoksi hän vetää musiikkiohjelmia Muuraskodin asukkaille.Juha Korhonen / Yle

Hänen vieressään Kirsti Lehmonen nyökkää. Myös kodin asukkaille on tärkeää olla hyödyksi ja päästä osaksi yhteisöä.

– Kaikki on ollut hyvää täällä. Aika menee äkkiä ja aina on hyvä olla, kertoo Kirsti Lehmunen.

Loppuelämältään hän toivoo ennen kaikkea, että pysyisi mahdollisimman pitkään hyvässä kunnossa.

– Ettei tulisi turhia pakotuksia mihinkään ja että pääsisi lähtemään saappaat jalassa.

Lue seuraavaksi