Eläkeläisiltä jää osa tuista hakematta – "Ihmetellä sopii, miten yleensä voi tulla toimeen"

Eläke voi jäädä monella pieneksi, ja etenkin sairastuminen tai kunnon heikkeneminen voi romahduttaa eläkeläisen talouden. Monia tukia ei haeta, vaikka eläkeläinen olisi niihin oikeutettu.

Eläkeläiset -yhtye
Vanhus laskee taskulaskimella.
Eläkeläisen talous voi heilahtaa pahastikin esimerkiksi sairastamiseen liittyvien menoerien vuoksi.Ismo Pekkarinen / AOP

Eläkeläisille kuluja aiheuttavat erityisesti sairastamiseen liittyvät menoerät. Minimieläkkeellä eli 766,84 eurolla kuukaudessa esimerkiksi lääkekulujen omavastuun sekä hoitokulujen maksaminen voi käydä mahdottomaksi.

Pienituloinen eläkeläinen voi hakea yhteiskunnalta monia eri tukia, joita ovat muun muassa asumistuki, toimeentulotuki, rintamalisä ja lapsikorotus sekä lesken eläke. Kunnon heiketessä eläkeläinen voi hakea myös hoitotukea.

Perusturva on edelleen kuitenkin aika alhainen, mistä johtuu se, että on paljon eläkeläisköyhyyttä.

Hannu Partanen

Eläkeläisen asumiskuluista korvataan korkeintaan 85 prosenttia, ja asumiseen liittyy vuosittainen omavastuu. Kuten Kelan sivuillakin todetaan (siirryt toiseen palveluun), eläkeläisen asumislisän laskeminen on vaikeaa. Kelalta ei arvioida, mikä on eläkeläisen keskimääräinen asumistuki, sillä siihen vaikuttavat muun muassa asumismenot, perhesuhteet, vuositulo ja omaisuus.

Jos elämä pienellä eläkkeellä käy vaikeaksi, eläkeläinen voi hakea myös toimeentulotukea paikkaamaan pieniä tuloja tai suurten yksittäisostosten aiheuttamaa lovia taloudessa. Moni pienituloinen eläkeläinen jättää kuitenkin toimeentulotuen hakematta joko tietämättömyyden vuoksi tai siksi, että pelkää sosiaalista stigmaa (siirryt toiseen palveluun), häpeäleimaa.

Tukiviidakko voi hämmentää

Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen sanoo, että tukiviidakko on etenkin heikoimmassa asemassa oleville ja esimerkiksi yksin asuville vaikea hahmottaa. Siksi eläkeläisissä on runsaasti heitä, jotka jättävät tukia hakematta.

– Varmasti osalle eläkeläisistä on hankalaa lähteä etsimään ajankohtaista tietoa siitä, miten tukia saa. Toinen ryhmä ovat nämä, jotka hakevat eläkettä niin eläkeyhtiöiltä kuin Kelaltakin. Lisäksi etenkin heillä, jotka hakevat työkyvyttömyyteen tai sairauteen liittyvää eläkettä, ongelmia voi olla. Apua toivoisi saatavan enemmän etenkin kuntatasolta ja sosiaalitoimen piiristä.

Kelan selvityksen mukaan vuonna 2016 pientä työeläkettä täydentävää kansaneläkettä jätti hakematta 7 645 eläkeläistä.

Eläkkeiden keskiarvo ei kerro köyhimmän osan elämästä

Pääosa maksetuista eläkkeistä on työeläkkeitä. Jos jostakin syystä työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan tai alle 1 311 euroa kuukaudessa, täydennetään toimeentuloa kansaneläkkeellä. Jos työeläke ja kansaneläke ovat yhteensä alle 760 euroa, eläkeläinen voi saada takuueläkettä yhteensä 766,85 euroa kuukaudessa.

Viimeisimmän Eläketurvakeskuksen selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa asuvan työuraan perustuva eläke oli vuonna 2015 keskimäärin miehillä 1 829 euroa kuukaudessa ja naisilla 1 434 euroa kuukaudessa.

Eläkkeensaajan asumistukihakemus.
Ismo Pekkarinen / AOP

Eläkeläiset ry:n Hannu Partanen sanoo, että Suomen hyvästä eläkekeskiarvosta puhutaan paljon, vaikka erot eläkeläisten tulojen välillä ovat suuret.

– Periaatteessa sosiaaliturva on hyvä. Se kattaa koko kansan ja on rakenteeltaan hyvä järjestelmä. Erityisesti ikääntyvien ja toimintakyvyltään heikossa asemassa olevien hoitotuki ja yleinen toimeentulotuki toimivat hyvin, mikä parantaa eläkeläisten asemaa.

Hän kuitenkin lisää, että huono-osaisuus on kumuloituvaa. Kun ihminen ei ole tienannut työelämässä, eläkkeellä tilanne kiristyy entisestään.

– Perusturva on edelleen kuitenkin aika alhainen, mistä johtuu se, että on paljon eläkeläisköyhyyttä. Ihmetellä sopii, miten yleensä voi tulla toimeen. Ikääntyneillä ihmisillä on usein myös kohtuullisen paljon sairastamiseen liittyviä kuluja, ja heille kertyy paljon lääkärikäyntejä ja matkoja sekä lääkekuluja.

Eläketutkimuskeskuksen mukaan Suomessa on 199 000 pienituloista eläkeläistä.

Harva turvautuu toimeentulotukeen

Pahimmassa hädässä eläkeläinen voi hakea toimeentulotukea kunnasta tai vuodenvaihteen jälkeen Kelasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pasi Moisio kertoo, että toimeentulotuen alikäyttö on kuitenkin suurinta muihin kotitalouksiin nähden juuri eläkeläisillä.

Korkeimpien arvioiden mukaan jopa puolet pienituloisista eläkeläisistä jättää tuen hakematta. Moision mukaan tämä selittyy pitkälti eläkeläisten epätietoisuuden tai sosiaalisen leimautumisen pelon takia.

Toimeentulotukea voi hakea myös esimerkiksi yksittäisten menoerien hoitoon. Kuntaliitosta kerrotaan, että eläkeläiset nostavat toimeentulotukea erityisesti alkuvuodesta, kun Kelan lääkemaksukatto nollaantuu.

Lääkkeiden 600 euron vuosittainen omavastuu voikin olla eläkeläisen lompakolle kova paikka, kun mukaan tulee lisäksi lääkäri- ja kuljetuskuluja.

Hoivapalvelujen hinnoittelu vaihtelee kunnittain

Kela myöntää hoitotukea eläkeläisille, jotka tarvitsevat apua elämäänsä kotona tai laitoksessa. Hoitotuki on kolmiportainen ja määrittyy sen mukaan, kuinka paljon ikääntyvä tarvitsee apua.

Perushoitotuki on 62,25 euroa kuukaudessa. Sitä myönnetään henkilölle, joka tarvitsee hoitoa tai tukea viikoittain. Toinen porras on 154,96 euroa, joka myönnetään henkilölle, joka tarvitsee päivittäin aikaa vievää tukea. Korkeimmillaan tukea voi saada 327,67 euroa, kun henkilö tarvitsee ympärivuorokautista tukea.

eläkeläinen laskee rahoja.
Ismo Pekkarinen / AOP

Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivonen arvioi, että tukimuoto on hyvin tunnettu, mutta sillä on aika pieni rahallinen merkitys eläkeläiselle.

– Esimerkiksi ympärivuorokautista apua tarvitsevalla se tuen merkitys ei varmastikaan ole kovin suuri. Monesti asiakasmaksut ovat suuria kulueriä, ja lainsäädäntö määrittää eläkeläiselle vähimmäiskäyttövaran. Mutta varmasti siitä on apua elämiseen.

Vähimmäiskäyttövara koskee laitoshoitoa. Sillä tarkoitetaan määrää, joka asiakkaalle on jäätävä palvelumaksujen jälkeen. Summa on 107 euroa kuukaudessa.

Kuntien välillä on eroja siitä, kuinka palveluita hinnoitellaan. Laitoshoidossa palveluhinnoittelu ja eläkeläisen vähimmäiskäyttövara on määritelty lailla, mutta Mikko Toivonen sanoo, että kunnissa on myös eroja siitä, kuinka lainsäädäntöä tulkitaan.

Erityisesti ikääntyvien ja toimintakyvyltään heikossa asemassa olevien hoitotuki ja yleinen toimeentulotuki toimivat hyvin, mikä parantaa eläkeläisten asemaa.

Hannu Partanen

– Siinä, miten tuloja, varallisuutta ja Kelan etuja arvioidaan, voi olla suhteellisen paljon hajontaa eri kunnissa. Vastaan on tullut myös tapauksia, joissa tuensaajan omaisuus on vaikuttanut määrään, Toivonen sanoo.

Kunnilla on myös oikeus päättää tapauskohtaisesti siitä, maksavatko asiakkaat lainsäädännön määrittämän täyden hinnan palveluista.

Tuen omavastuu voi hankaloittaa tuen nostamista

Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollisuutta hankkia apua hoitotuen myöntämisestä huolimatta, koska siinä on omavastuuosuus, jota ei ole pystytty maksamaan.

– Kun ei ole riittävästi kuluja, ei voi saada sitä tukeakaan. Ja kuluja ei voi olla, jos sitä palvelua ei pysty hankkimaan, kun rahat eivät riitä. Tämä on sellaisen todella köyhän ihmisen ongelma, ei edes päästä siihen vaiheeseen, että saadaan se tuki, Partanen sanoo.

Siinä, miten tuloja, varallisuutta ja Kelan etuja arvioidaan, voi olla suhteellisen paljon hajontaa eri kunnissa.

Mikko Toivonen

Kuntaliitosta kerrotaan myös, että ympärivuorokautisen tehostetun avohoidollisen palveluasumisen asiakasmaksuja ei ole säädetty lailla, mikä tuo kuntien välille eroja. Valtakunnallisia tilastoja ei ole, mutta esimerkiksi Kainuussa ympärivuorokautinen avohoito maksaa asiakkaalle 16 300 euroa vuodessa. Kelan tukien avulla hinta voi olla pienempikin.

Vaikka pienituloisten eläkeläisten toimeentulo voi olla vaikeaa, tutkimusten mukaan eläkeläisten sosiaaliturva on kuitenkin Suomessa parempi kuin monilla muilla ihmisryhmillä, joita ovat esimerkiksi työttömät ja opiskelijat.

Juttua muokattu kello 8.42 tiedolla siitä, että 1.1.2017 lähtien toimeentulotukea haetaan Kelasta.

Juttuun tarkennettu kello 10.48, että vähimmäiskäyttövara koskee laitoshoitoa.