Arto jätti rahapulassa lääkkeet ostamatta – häpeä esti hakemasta apua sosiaalitoimesta

Pienituloiset eläkeläiset jättävät rahahuolien takia lääkkeitä ostamatta. Kelan mukaan tilanne helpottuu, kun perustoimeentulotuen hakeminen siirtyy Kelaan vuodenvaihteessa.

lääkkeet
Lääkkeiden annostelussa käytetty dosetti
Fimean mukaan apteekeissa keskustellaan lähes päivittäin siitä, riittävätkö rahat lääkkeisiin Meri Herttua / Yle

Kipeä hetki koitti viime kesänä. Arto Kiukkosen, 58, lääkkeet loppuivat, eivätkä rahat riittäneet uusiin.

Tilanne turhautti, koska Kiukkonen oli antanut kaikkensa, jotta pärjäisi. Kun kotitalon vesiputki jäätyi talvella, Kiukkonen kantoi astiassa naapurista vettä kotiinsa.

Kymmenen vuotta aikaisemmin Kiukkonen oli jäänyt sairauden takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Takana oli pitkä ura yrittäjänä ja myöhemmin myyntityössä.

Viimeisin yritys ajautui vuosituhannen vaihteessa velkasaneeraukseen. Tämän takia työkyvyttömyyseläkkeestä ja tuista jäi pahimpina kuukausina tilille 80 euroa. Hän ajatteli, että sillä on pärjättävä.

Kajaanilainen Arto Kiukkonen
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Arto Kiukkonen on joutunut jättämään lääkkeitä syömättä rahapulan vuoksi.Laura Tolonen / Yle

Kesäisenä päivänä Kiukkonen teki päätöksen. Hän jättäisi lääkkeensä ostamatta, sillä häpeä esti hakemasta apua sosiaalitoimesta. Samalla mielessä nousi ajatus, jota oli hankala karkottaa.

– Kannattaako tätä elämää yleensäkään elää, ajatus kiersi Kiukkosen mielessä.

Apteekeissa puhutaan rahasta lähes päivittäin

Kajaanin pääterveysaseman vastaava lääkäri Seppo Kallio kertoo, että lääkäri törmää Kiukkosen kaltaisiin tapauksiin arviolta muutaman kerran viikossa. Tilanne nousee lääkärissä ja apteekeissa esiin hälyttävän usein.

– Ei ole harvinaista, että lääkäri huomaa jälkikäteen, ettei lääkettä ole käytetty. Potilas saattaa myös sanoa suoraan vastaanotolla, ettei ole varaa noin kalliiseen lääkkeeseen, Kallio avaa.

Toki lääkkeiden vähentämisestä valvotusti asiantuntijan opastuksella voi olla hyötyäkin. Kallio alleviivaa keskustelemaan kuitenkin lääkärin kanssa.

ETK:n laskelmien mukaan alle 55-vuotiaista eläkeläisistä noin joka kolmas oli pienituloinen vuonna 2014.

Asialle annetaan vahvistus myös Apteekkariliitosta ja Lääkäriliitosta. Jälkimmäisestä kerrotaan, että heillä ei ole koottua tietoa tai arviota, mutta on yleisesti tiedossa, että näin tapahtuu.

Fimean kahdeksalle apteekille tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan apteekeissa puolestaan keskustellaan lähes päivittäin siitä, riittävätkö rahat lääkkeisiin tai kuinka paljon lääkkeisiin kuluu rahaa. Kysely tehtiin vuonna 2011.

Paltamon apteekin apteekkari Virva Saastamoinen kertoo käyvänsä aiheesta keskusteluja asiakkaiden kanssa lähes viikottain. Rahanpuutetta ei itse oteta esiin, vaan se ilmenee esimerkiksi sähköisen reseptitietokannan avulla.

– Tällaisen tilanteen huomatessani avaan aina keskustelun siitä, miten lääkehoito pitäisi toteuttaa ja miten se vaikuttaa asiakkaan vointiin, Saastamoinen kertoo.

Asiakasta voidaan myös kannustaa hakemaan taloudellista apua tai suunnitella lääkärin kanssa edullisempaa lääkehoitoa. Siihen keinot kuitenkin jäävät.

Häpeä on syvä

Tilannetta kesti kuusi viikkoa. Kiukkonen sinnitteli, eikä syönyt lääkettäkään.

Olotila oli järkyttävä. Kotona tuntui, että seinät kaatuvat päälle ja terveydentilanne heikkeni. Yhtäkkiä Kiukkonen kuitenkin havahtui.

Tilanne alkoi mennä niin huonoksi, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä sosiaalihuoltoon.

Onneksi. Tämä on sana, jota Kiukkonen käyttää nyt lähes puoli vuotta myöhemmin. Hän istuu Kajaanin Suomen punaisen ristin alueosaston tiloissa, jossa tekee vapaaehtoistyötä.

Lääkkeitä.
Lääkityksen vähentämisestä tulisi keskustella lääkärin kanssa.Yle

– Onneksi on itse havainnut sen, että nyt alkaa mennä siihen pisteeseen, että on saatava apua, Kiukkonen kertoo.

Kiukkonen sai sosiaalitoimesta ostositoumuksen ja kävi hankkimassa lääkkeet. Häpeän tunne, joka liittyy sosiaalitukien hakemiseen on monelle ihmiselle todella syvä, Kiukkonen avaa.

– Joka kerta, kun menee, niin vilkuilee ympärilleen, että näkeekö kukaan, että menen tänne. Se on yhtä iso kynnys mennä sinne kuin ruoka-apujonoon, Kiukkonen kertoo.

Ei ole harvinaista, että lääkäri huomaa jälkikäteen, ettei lääkettä ole käytetty.

Seppo Kallio

Kiukkonen haki toimeentulotukea ainoastaan lääkkeisiin. Hän ajattelee, että muu eläminen on kyettävä kustantamaan sillä rahalla, joka tilille tulee kuukausittain.

Saatuaan syksyllä lääkkeet, tilanne pikkuhiljaa helpotti. Elämisen perusedellytykset palasivat.

Tilanne ei ole silti vieläkään hyvä. Kiukkonen kamppailee yhä.

Kaikki eivät hae apua

Eläketutkimuskeskuksen tiedoista selviää, että Suomessa on 199 000 pienituloista eläkeläistä.

ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen kertoo, että kaikista huonoin tilanne on varhaiseläkkeelle jääneillä, juuri Kiukkosen kaltaisilla.

– Heillä on työura katkennut työkyvyttömyyteen. Työura on saattanut olla muutenkin hauras, Kuivalainen pohtii yleisellä tasolla.

ETK:n laskelmien mukaan alle 55-vuotiaista eläkeläisistä noin joka kolmas oli pienituloinen vuonna 2014.

Minulla on vaatteet päällä, lämmintä ruokaa jonkun verran ja lääkkeet, mitä enempää voi vaatia

Arto Kiukkonen

Usealla varhain eläkkeelle jääneellä tulot koostuvat kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Takuueläkeläisillä rahat riittävät THL:n Perusturvan riittävyys ja köyhyys -raportin mukaan elämiseen juuri ja juuri, kuitenkin paremmin kuin työttömillä ja opiskelijoilla.

Ylimääräisiin kuluihin ei kuitenkaan pienituloisilla ole varaa. Taloudellinen tilanne voi konkreettisesti johtaa juuri esimerkiksi lääkkeistä leikkaamiseen. Joillekin tilanteesta voi seurata paljon pahempaa kuin Kiukkosella. Kaikki eivät ymmärrä hakea apua.

"Muutaman päivän lisäaikaa tammikuulle"

Kiukkonen ei tiedä, mitä tekee joulukuun jälkeen, kun syksyllä saadut lääkkeet ovat loppumassa. Tällä kertaa Kiukkonen on varautunut, mutta sosiaalitoimessa hän ei ole vieläkään käynyt. Hän on alkanut leikata lääkitystään, koska ei halua eteensä samankaltaista tilannetta kuin syksyllä.

– Laskin viisaammaksi, että puolitan joinakin päivinä lääkkeitä, niin saan muutaman päivän lisäaikaa tammikuulle, Kiukkonen kertoo.

Diabetesta sairastava Kiukkonen on jättänyt myös käymättä terveydenhoitajalla, sillä ajasta joutuu maksamaan. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä laskun maksamiseen.

Raha ei tee onnelliseksi, mutta rauhoittaa

Arto Kiukkonen

Kiukkonen toivoo, ettei tämän päivän yhteiskunnassa kenenkään tarvitsisi kokea köyhyyttä. Mies on itse päättänyt säästää joutavuuksista, tupakasta ja alkoholista. Kaikki raha menee elämiseen.

Kiukkonen kertoo käyttäneensä viimeisen vuoden aikana 30 euroa vaatteisiin. Yksi ostos oli viiden euron sukkapakkaus. Toinen viiden euron kengät.

Kela: Vuodenvaihteessa tilanne paranee

Kelan mukaan Arto Kiukkosen tilanteet kaltaiset tapaukset tulevat vähenemään vuodenvaihteessa, kun perustoimeentulotuen hakeminen siirtyy sosiaalitoimistoista Kelaan.

Jatkossa toimeentulotukea on mahdollista hakea toimiston lisäksi verkosta. Häpeä ei enää estä tuen hakemista. Tukea voi hakea vaikka kotisohvalta, Kelasta alleviivataan.

Merkittävä uudistus asiakkaan kannalta on myös sähköinen maksusitoumus, joka käy jatkossa kaikissa apteekeissa, Kelasta kerrotaan.

Häpeä ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka estää tuen hakemisen. Taustalla voi olla myös esimerkiksi tahto tulla omilla voimilla toimeen.

– On hakijan omasta tilanteesta ja valinnasta kiinni, että haluaako hakea perustoimeentulotukea, Ståhl kuvailee.

Ståhl toivoo, että henkilöt, joilla on oikeus toimeentulotukeen, hakevat sitä. Hän kuitenkin muistuttaa, että se on tarkoitettu viimeiseksi toimeentulon turvaksi.

"Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot"

Hallitus on leikkaamassa ensi vuonna kansaneläkettä 0,85 prosenttia samalla, kun työeläkkeeseen tehdään 0,6 prosentin korotus. Myös Kela-tukia leikataan.

Leikkauksia on perusteltu sillä, että jos taloutta ei saada kuntoon, ei valtio pian kykene maksamaan kenellekään tukia.

ETK:n Susan Kuivalainen arvioi, että suunnitelmat lisäävät eläkkeensaajien välisiä tuloeroja.

Samoilla linjoilla on myös Kiukkonen. Hänestä tuntuu, että suuntaus on se, että lyödään niitä, jotka ovat vähiten valmiita puolustamaan itseään.

– Raha ei tee onnelliseksi, mutta rauhoittaa. Kun perustarpeet saisi hoidettua, niin olisin tyytyväinen. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot, Kiukkonen pohtii.

Seteleitä ja mittanauha.
Suomessa on 199 000 pienituloista eläkeläistä, selviää Eläketutkimuskeskuksen tiedoista.AOP

Jouluksi Kiukkonen toivoo, että rahat riittäisivät pieneen kinkkuun ja muutamaan laatikkoon. Tällä hetkellä rahaa on kuitenkin vähän ja laskukin tulossa.

Usealla on kuitenkin asiat huonommin, Kiukkonen ajattelee.

– Minulla on vaatteet päällä, lämmintä ruokaa jonkun verran ja lääkkeet. Täytyy olla kiitollinen siitä, mitä minulla on, hän toteaa.

– Jokaiselle annetaan kuorma, jonka jaksaa kantaa, kenellekään ei anneta enempää.

_Juttua täydennetty 14.12. kello 11:35 Kelan ja Kelan toimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhlin toimeentulotuen kommenteilla. _