Vanhuksen säästöt voivat huveta hoivakotiin – käyttörahaa ei tarvitse jäädä

Hoivakotiasumista tuetaan monin tavoin, mutta silti moni vanhus joutuu hakemaan maksualennuksia. Valtakunnallisesti hintoja on erittäin vaikea verrata, koska hoivapalveluilla voi olla eri sisältö.

vanhustenhoito
Vanhan ihmisen kädet ristittynä syliin.
Sini Salmirinne / Yle

Suomi haluaa hoitaa vanhukset kotiin niin pitkään kuin mahdollista. Silti maahan rakennetaan lisää hoivakotipaikkoja, virallisen termin mukaan tehostetun palveluasumisen paikkoja.

Viimeisimmän THL:n tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan paikkojen määrä nousi vuodessa noin neljänneksellä. Vuonna 2013 paikkoja oli 32 104 ja seuraavana vuonna jo 39 961 kappaletta. Tilastoa viime vuoden paikkamäärästä ei vielä ole.

Tehostetun palveluasumisen paikoista karkeasti puolet on julkisin varoin tehtyjä ja puolet yksityisiä. Asiakkaiden maksamat asiakasmaksut vaihtelevat eri puolella Suomea. Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, ettei vaihtelusta ole tarkkaa tietoa.

– Kyllä niissä alueellisia ja kuntakohtaisia eroja on. Mutta tarkkaa tietoa niistä ei ole, koska palveluasumisen maksuista ei ole tällä hetkellä laissa säännöksiä, eikä niitä sillä tavalla tilastoida. Se tiedetään, että paikallisista olosuhteista riippuen niissä eroavaisuuksia on.

Asiakas maksaa, mutta saa myös tukea

Hoivapalvelujen vastuualuepäällikkö Pirjo Keränen kertoo, että esimerkiksi Kainuussa asukas maksaa tehostetusta palveluasumisesta keskimäärin 16 300 euroa vuodessa.

– Kainuun soten omissa hoitokodeissa hinta sisältää myös vuokran. Kun asukas on sijoitettu yksityiseen hoitokotiin, asukas tekee vuokrasopimuksen suoraan palveluntuottajan kanssa, eli se tulee tuohon lisäksi. Vuokrat vaihtelevat hoitokodeittain (siirryt toiseen palveluun).

Maksulla asukas saa hoidon ja hoivan, mutta henkilökohtaiset lääkkeet on hankittava omilla varoilla.

– Lääkkeet maksaa hoitokodissa aina asiakas itse samoin muut tukipalvelut. Lisäksi asukas saa lääkkeisiinsä sv-korvauksen aivan samoin kuin kotona asuva.

Ennen sote-uudistusta ei olla saamassa yhtenäisiä maksuperusteita.

Satu Karppanen

Maksuperusteet määritellään vuosittain Kainuun soten hallituksessa. Tehostetun palveluasumisen maksut määräytyvät asiakkaan bruttotulojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan.

– Maksut ovat joka kerran asiakaskohtaisia. Toisella on korko-, metsätalous- tai vuokratuloja, toisella ei. Siinä katsotaan bruttotulot, ei omaisuutta.

Keräsen mukaan tehostetussa palveluasumisessa ei vanhuksella ole lain suojaamaa minimimäärää kuukausittaiselle käyttörahalle kuten laitoshoidossa olevalle on.

– Laitoshoidossa asiakasmaksu on enintään 85 prosenttia nettotuloista ja vähintään 107 euroa pitää jäädä henkilökohtaiseen käyttöön joka kuukausi. Se on lakisääteinen. Keskimäärin laitoshoidon asikasmaksu on noin 9500 euroa.

Osa joutuu pyytämään maksualennuksia

Sekä Kainuun soten omissa että ostopalvelujen piirissä olevat tehostetun palveluasumisen asiakkaat ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin, kuten eläkkeensaajan hoitotukeen ja asumistukeen. Jos rahat eivät silti riitä kaikkiin maksuihin, voi niihin hakea alennusta tai vapautusta sosiaaliohjaajalta asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti.

– Kun vanhuspalvelujen sosiaaliohjaaja katsoo maksuja, siinä otetaan huomioon myös asukkaan säästöt. Niitä käytetään ensin, ennen kuin ruvetaan maksuja alentamaan. Mutta metsää ei hakata ensin, vaan katsotaan sitä pankkitiliä. Ei tarvitse realisoida omaisuutta, sanoo Keränen.

Meillä on kansallinen linjaus, että normaali tapa olisi omassa kodissa asuminen, jonne tuodaan niitä palveluita.

Satu Karppanen

Kainuussa on tehty ahkerasti maksuvapautuspyyntöjä. Vastuualuepäällikkö Jaana Mäklinin mukaan niitä ei voi verrata suoraan tehostetun palveluasumisen asiakkaisiin, koska myös kotihoidon asiakkaat tarvitsevat helpotusta.

– Viime vuonna asiakasmaksujen alentamisia tai perimättä jättämisiä tehtiin yhteensä 134 asiakkaalle. Tämän kustannusvaikutus oli noin 165 000 euroa. Joka tapauksessa kun asiakkaalla on todettu palvelutarve, se palvelu järjestetään. Se ei ole asiakkaan rahapussiin mitenkään kytköksissä.

Kainuun sotella on omia ympärivuorokautisia hoitopaikkoja yhteensä 527. Näitä on lyhytaikaisia paikkoja 60, laitoshoidon paikkoja 134 ja tehostetun palveluasumisen paikkoja 336. Näiden lisäksi on noin 300 yksityisiltä yrittäjiltä ostopalveluna hankittuja paikkoja.

– Osa on puitesopimuspaikkoja ja osa palvelusetelin valinneita asiakaspaikkoja. Keskimäärin ostopalvelun asumispaikka maksaa sotelle rapiat 35 000 euroa vuodessa. Asiakas ostaa meidän omassa hoitokodissa lääkkeet itse ja sitten saa Kelan etuuksia lääkekorvauksiin tai asumistukeen. Sama pätee myös yksityisessä hoitokodissa, Mäklin kertoo.

Kolmannes hoivakotikuluihin, vaikka kotihoitoon panostetaan

Mäklin kertoo, että soten maksamaa hintaa suhteessa saatavaan palveluun on hyvin vaikea verrata muualla maassa oleviin kustannuksiin.

– Palvelujen sisältö ei välttämättä ole yhteismitallinen. Kun asiakasmaksulakia ollaan uudistamassa valtakunnassa, niin hankaluus on ollut, että on vaikea laskea ja vertailla palvelun hintaa, kun sisältö on erilainen eri paikoissa.

Valtakunnan mittakaavassa tehtävää maksuperusteiden yhtenäistämistä saadaan sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Satu Karppasen mukaan vielä odottaa.

– Ennen sote-uudistusta ei olla saamassa yhtenäisiä maksuperusteita. Ensi keväänä käynnistyy asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus. (siirryt toiseen palveluun) Tavoite on saada soteuudistuksen yhteydessä yhdenmukaiset perusteet vähintäänkin maakunnittain, mikä parantaa olennaisesti tätä nykyistä tilannetta.

Vanhus juo kahviaan. Mehulasi ja voileipälautanen ovat myös pöydällä.
Kahvihetket kuuluvat hoivakotien arkeen.Jyrki Lyytikkä / Yle

Nyt tehostetun palveluasumisen kustannukset haukkaavat noin kolmanneksen koko vanhuspalvelujärjestelmän kustannuksista.

– Palvelujärjestelmän kustannus oli 4,2 miljardia euroa, josta 1,6 miljardia meni tehostettuun palveluasumiseen. Nämä ovat vuoden 2013 lukuja, sen jälkeen siinä on jonkin verran muutosta tapahtunut, sanoo Karppanen.

Asiakkaan kannalta pääosan kustannuksista maksaa Karppasen mukaan yhteiskunta.

– Valtaosa siitä on julkisia kustannuksia, aika suuri osa on kunnan kustantamaa ja siinä on vähän asiakkaasta riippuen Kelan osuutta myös.

Viime vuonna asiakasmaksujen alentamisia tai perimättä jättämisiä tehtiin yhteensä 134 asiakkaalle.

Jaana Mäklin

Samaan aikaan maassa yritetään muuttaa koko systeemiä niin, että vanhukset hoidettaisiin pääasiassa kotona.

– Tehostetun palveluasumisen kasvu on seurausta siitä, että laitoshoito on voimakkaasti vähentynyt ja aika suurelta osin korvautunut tehostetulla palveluasumisella. Mutta meillä on kansallinen linjaus, että normaali tapa olisi omassa kodissa asuminen, jonne tuodaan niitä palveluita. Joko sinne kotiin tai niin, että ne ovat kotoa käsin saavutettavissa.

Karppasen mukaan onkin jo kuulunut viestejä siitä, että tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisätty liian voimakkaasti viime vuosina.

– Sellaista viestiä olen saanut, että tahti saattaa olla hiukan liiankin kiivas. Siinä ei ole ihan otettu huomioon näitä kansallisia linjauksia. Joillain paikkakunnilla tai alueilla voi käydäkin niin, ettei niihin kaikkiin paikkoihin löydykään asiakkaista. Siinä kannattaa olla varovainen, ettei ylikapasiteettia rakenneta, sanoo Karppanen.