1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla: Peking

Kolmen rotkon pato muutti miljoonien elämän – Korvaukset yhä arka asia

Noudatimme hallituksen politiikkaa, uhrasimme itsemme suuren ihmismäärän edun vuoksi, kyläläinen kertoo Ylelle. Sitten tulevat poliisit.

Kylänraitilla kuivatetaan appelsiininkuoria, joita käytetään teen tapaan kuumaan veteen liotettuna. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Tuuheat appelsiinipuut notkuvat hedelmistä.

Appelsiinitarha reunustaa suoraa tietä, jonka toisella puolella kohoaa Lingbaon kylä. Kylänraitilla mopoillaan. Kuulumisia kyläläiset vaihtavat ainoan kauppansa edustalla.

Kylässä ei ole mitään vanhaa, sillä se on noussut uudeksi kotipaikaksi patoevakoille. Kylän asukkaiden entiset kodit ovat nykyisin syvällä Kolmen rotkon padon patoaltaan pohjalla.

Uuden elämän aloittaminen ei ollut helppoa.

– Tämä oli vain heinikkoa ja meidän piti rakentaa talomme itse. Asuimme teltoissa. Yöllä ei erottanut edes ilmansuuntia. Kotikaupungissamme oli vuoria, mutta täällä tasaista, muistelee 53-vuotias mies Wang Jiapei.

Wang ja hänen veljensä omistivat vanhassa Zhiguin pikkukaupungissa puu- ja savirakenteisen talon. Kun talo jäi patojärven pinnan alle 90-luvun puolivälissä, molemmat veljekset saivat valtiolta runsaan 5 000 juanin korvauksen. Virallisen inflaatiovauhdin perusteella laskettuna se vastaisi nykyrahassa noin 1 300 euroa.

Jos sillä rahalla lähtisi nykyisin ostamaan kerrostalohuoneistoa, rahat riittäisivät maaseudullakin korkeintaan muutamaan neliöön. Omin käsin kylään on kuitenkin saatu rakennettua kolmikerroksisia tiilitaloja.

Wang Jiapein mukaan alku uudessa kylässä oli rankkaa, mutta hän on tyytyväinen valtion maksamiin korvauksiin. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Joka tuhannes kiinalainen muutti patojärven alta

Lingbaon kylä, sen lähellä sijaitseva Helsingin kokoinen Yichangin kaupunki ja koko ympäröivä alue näyttävät uudelta. Kaikkiaan 1,3 miljoonaa ihmistä – joka tuhannes kiinalainen – joutui muuttamaan patoaltaan tieltä, ja osa heistä muutti tänne, Kolmen rotkon padon lähelle.

Ensimmäiset pakkomuutot tapahtuivat vuonna 1993 ja viimeiset vuonna 2009.

Noin 85 prosenttia evakoista asutettiin patoaltaan toisen pään tuntumaan, 200 kilometrin päässä sijaitsevaan Chongqingin miljoonakaupunkiin, loput Jangtsen varrelle suurkaupunkien väliin.

Jälleenrakennushanke oli massiivinen. Patoaltaaseen jäi talojen lisäksi koko alueen infrastruktuuri teineen ja siltoineen, jotka piti rakentaa uudestaan korkeammalle.

Lingbaon kylä on yksi niistä paikoista, joihin ihmisiä on siirretty patojärven rannoilta. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Työpaikasta korvausta seitsemän euroa kuussa

Asunnon menetyksen lisäksi valtio maksoi korvausta myös työpaikan tai ammatin menetyksestä. Maanviljelijänä Wang on saanut siitä pitäen 50 juania kuukaudessa. Nykyisin korvaus vastaa seitsemää euroa. Se on erittäin vähän, jopa Kiinan maaseudulla, mutta toisaalta Wang voi jatkaa viljelyä uudessa asuinpaikassaan.

Aluksi muutto tuntui hyvin raskaalta, mutta nyt elämä on asettunut uomiinsa.

– Rehellisesti sanottuna, en ollut kovin onnellinen. Tämä paikka ei silloin ollut yhtä hyvä kuin Zhigui, mutta nyt se on jo parempi. Aikaa on kulunut niin paljon, että olemme tottuneet elämään täällä, Wang sanoo.

Talo- ja työpaikkakorvauksen lisäksi Wang on saanut kaksi kertaluonteista tukipakettia, yhteensä parin tuhannen euron edestä. Hän sanoo olevansa tyytyväinen korvauksiin – valtio on maksanut sen mihin sillä on ollut varaa.

Kylän portilla komeileva kyltti mainostaa Lingbaon yrityspuistoa, mutta käytännössä suurin osa kyläläisistä saa elantonsa appelsiiniviljelmistä. Asukkaat kehuvat appelsiinejaan Kiinan parhaiksi. Ainakaan ympärillä ei näy saastuttavaa teollisuutta.

Lingbaon kylä elää appelsiineilla, joita kehutaan maan parhaiksi. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Poliisi keskeyttää Ylen kuvausryhmän työn

Ulkomaalaisten toimittajien ilmestyminen Lingbaon kylään herättää kuitenkin paikallisten viranomaisten epäluulon.

Kun olemme aloittamassa haastattelua toisen miehen kanssa, joka puolestaan ei ole tyytyväinen saamiinsa korvauksiin, kuvausryhmämme työ keskeytetään.

Rehvakkaasti esiintyvä mies, joka sanoo olevansa puoluesihteeri eli kylän johtava puolueviranomainen, käskee muut kyläläiset hiljaisiksi, estää lähtömme ja kutsuu paikalle poliisin. Sen jälkeen yksikään kyläläinen ei enää uskalla puhua kanssamme.

– Paikallisen propagandatoimiston on saatava tietää tilanne, selittää mies, joka ei suostu kertomaan nimeään.

Kun poliisit lopulta saapuvat, paperimme tarkastetaan huolellisesti. Kaikki on kunnossa, koska olimme kuvaamassa julkisella paikalla kylänraitilla, mihin edes Kiinassa ei tarvita erityisempiä viranomaislupia.

Poliisin tulkki ymmärtää, että kohtelumme antaa nolon kuvan viranomaisten toiminnasta. Hän pahoittelee välikohtausta ja vakuuttaa, että viranomaiset ovat aina valmiita auttamaan.

Patoevakoiden suhtautuminen viranomaisiin on ristiriitaista, sillä heitä auttamaan valmis valtio myös aiheutti avuntarpeen.

Valtio vei heiltä entisen elämän, vaikka antoikin uuden.

– Me noudatimme hallituksen politiikkaa, uhrasimme itsemme suuren ihmismäärän edun vuoksi, Wang sanoo Lingbaon pimenevässä illassa.

Kylän puoluesihteeri hälyytti poliisit tarkistamaan Ylen kuvausryhmän paperit. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle