Suurpetojen houkutteluhaaskat halutaan kieltää – sallittaisiin luontoyrittäjille

Metsästyslain pykäliä ollaan muuttamassa niin, että haaskojen käyttöä rajoitettaisiin nykyisestä. Ravinnolla houkuttelun on arvioitu totuttavan eläimiä liikaa ihmisiin.

Kotimaa
Karhun kasvot.
Ismo Pekkarinen / AOP

Karhun, ahman, suden ja ilveksen houkuttelu haaskoja käyttämällä kiellettäisiin kokonaan metsästäjiltä tulevaisuudessa, jos metsästyslakiin ehdotetut muutokset hyväksytään. Lausuntokierrokselta saadut kommentit tukevat ehdotusta. Luontokuvausta ja suurpetojen katselua varten haaskoja saisi edelleen käyttää.

Karhujen ja susien kesyyntymistä ja tottumista ihmisen hajuun on selitetty juuri metsään vietyjen haaskojen ansiona. Ihmisiä pelkäämättömien pihasusien ilmestyminen ruoan hakuun asutuille alueille on herättänyt keskustelua ilmiön syistä.

Pienempien petojen, kuten ketun, supikoiran, minkin, näädän, mäyrän ja hillerin, houkuttelu haaskojen avulla olisi myös kiellettyä toukokuun alusta syyskuun 9. päivään asti.

Laittomia haaskoja paljastuu joka vuosi

Poliisihallituksen lausunnon mukaan esitetty lainkohta on erittäin tarpeellinen, sillä etenkin karhujen pyytäminen ravintohoukutinta käyttäen on ollut yleistä. Lainkohdassa tulisi lisäksi selkeästi ilmaista minimimatka vakituisesta asutuksesta haaskalle tai ravintohoukuttimelle, jolloin myös valvontaa suorittavilla tahoilla olisi helpompi todeta mahdollinen rikkomus, arvioidaan poliisihallituksessa.

Luonnonsuojeluliitto kannattaa haaskanpidon kieltämistä suurpetojen houkuttelussa pois lukien ammattimainen valokuvaus ja katselutoiminta. Sille on liiton mukaan tehtävä turvallisuusasiakirja.

Samaa mieltä on myös WWF Suomi, joka kannattaa suurpetojen ravintohoukuttelun täyskieltoa, mutta kuitenkin niin, että tämän estämättä yritys, jonka toimiala on luontokuvaus- ja katselutoiminta, voisi pitää maastossa ravintohoukutinta karhun, suden, ahman ja ilveksen houkuttelemiseksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan riistan ruokinta ja houkuttelu sekä siihen liittyen riistakamerat ovat tulleet vahvasti mukaan riistanhoitoon ja metsästykseen. Samalla on syntynyt myös epätoivottuja piirteitä muun muassa karhun houkutteluun ja metsästykseen.

karhu
Yle

Eläimiä on houkuteltu ja totutettu alueelle, mutta kun ruokinta on lopetettu ennen metsästyskautta, toiminta on ollut täysin laillista. Ruokintakäytäntöjen sääntelyyn on Luonnonvarakeskuksen mukaan ollut suuri tarve.

LUKEn lausunnon mukaan epäselvää on, mihin ajatukseen perustuu pienpetohaaskakiellon päättyminen 9.9. Suurpetojen haaskaruokintaan liittyy myös ihmiseen kohdistuvia riskejä. Luontoyrittäjien olisi Luken mukaan selvästi merkittävä ruokintapaikat ja niiden tekijän tiedot olisi liitettävä paikkaan.

Metsästäjät haluavat tarkennuksia rajoituksiin

Suomen riistakeskuksen mukaan haaskojen käyttö karhun metsästyksessä on jo nyt kiellettyä, mutta käytännössä haaskoja on ollut metsissä paljon. Metsästystä valvovat viranomaiset ovat tänä syksynä aloittaneet useita rikostutkintoja törkeän metsästysrikoksen ja lievempien rikkomusten epäilyistä.

Syynä yleistymiseen on myös kasvanut riistakameroiden käyttö, jolloin ravintohoukuttimen vieressä oleva kamera taltioi eläimet.

Ahman katselukoju.
Sanna Kähkönen / Yle

Karhujen katseluyritysten perustamilla ruokintapaikoilla käy keväästä syksyyn runsaasti karhuja. Yhden yön aikana on riistakeskuksen mukaan samalla ruokintapaikalla syömässä jopa parikymmentä karhua. Nämä ruokinnat kesyynnyttävät karhuja ja eläimet tottuvat ihmisiin. Riistakeskus kaipaakin lakiin täsmennyksiä myös tästä toiminnasta.

Supikoirien metsästystä elokuussa ei pitäisi rajoittaa, sillä riistakeskuksen mukaan vieraslajin leviäminen pohjoisen kautta Ruotsiin halutaan estää.

Metsästäjäliitto esittää, että petojen houkuttelukielto toteutettaisiin vain alueilla, joille suurpetojen lupia on myönnetty. On kohtuutonta kieltää haaskatoiminta pienpetopyytäjiltä karhun metsästyksessä tavattujen väärinkäytösten vuoksi myös alueilla, joilla karhun metsästystä ei toteuteta.

Kokonaisuutena liitto pitää esitystä tavoitteeltaan tarpeellisena. Se selkeyttää sekä karhunmetsästystä, että kuvaus- ja katseluhaaskojen pitoa, liitto katsoo.

Supikoirien leviäminen

Metsähallitus pitää suurpetojen haaskakieltoa perusteltuna, mutta ongelmallisena pienempien petojen osalta. Elokuussa supikoirien vähentäminen esimerkiksi saaristosta onnistuu helposti pienten pintahaaskojen houkuttelemana.

Supikoira loukussa.
Vesa-Matti Ruuska / Yle

Metsähallituksen mukaan supikoirien ja kettujen poistaminen on tehokasta luonnonhoitotyötä eikä saaristossa juuri liiku suurpetoja. Nyt metsästys on sallittua elokuusta alkaen.

Lapissa uhanalaista naalikantaa on yritetty elvyttää jakamalla koiranruokaa automaateista tunturialueilla Ruotsin, Norjan ja Suomen puolella. Metsähallituksen mukaan lakiesityksessä kiellettävän hunajan ja eläinten ravinnoksi jalostettujen tuotteiden käyttö ravintohoukuttimena uhkaa tätä toimintaa.

Valtakunnallinen riistaneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että pienpetopyyntiä ei tarpeettomasti rajoitettaisi niillä alueilla missä se ei suurpetojen, lähinnä karhun ruokintakiellon kiertämisen estämiseksi ole tarpeen.

Riistapeltojen asema ravintohoukuttimena on tällä hetkellä eri säädösten nojalla hyvin tulkinnanvarainen. Riistaneuvosto esittää kyseistä kohtaa perusteluineen täsmennettäväksi siten, että tukikelpoista riistapeltoa ei tulkittaisi pykälässä tarkoitetuksi ravinto houkuttimeksi.

Mutta erottaako karhu tai susi ketuille metsään viedyn ravinnon muusta ruoasta?

Yle Uutisten kolumnisti, eläinten kouluttaja Tuire Kaimion mukaan ”jos susia ruokitaan haaskoilla tai vaikka muullakin ruoalla esimerkiksi kuvaus- tai turismitarkoituksiin, ne oppivat ihmisen ja joskus kotieläintenkin hajun tarkoittavan ruokaa. Jos ne ruokkivat ihmisen hajuisella ruoalla pentujaan, pennutkin oppivat saman.”

Järjestelmäkamera jonka objektiivissa merikotka

Pedot tuskin erottavat metsästäjän haaskaa luontokuvaajan houkuttimesta. Tuire Kaimio kirjoittaa Yle uutisten kolumnissaan, että metsästys on huono tapa opettaa susia ja muita petoja pelkäämään ihmistä.

"Sudethan voisi vastaavasti opettaa pelkäämään ihmisiä ja ihmisasumuksiin liittyviä ääniä ja hajuja. Ampuminen on siihen oppimismielessä kelvoton vaihtoehto, sillä kuolleen suden oppimisesta ei ole enää hyötyä, ja muiden susien näkökulmasta yksi saattoi vain jotenkin kadota joukosta."

Mitään nopeaa ja valmista keinoa Kaimio ei tiedä petojen ihmispelon lisäämiseksi. Hän uskoo suomalaisten kekseliäisyyden auttavan tämänkin ongelman ratkaisussa.

Täsmennyksiä jousimetsästykseen

Metsästäjäliitto on tyytyväinen metsästysjousen lisäämistä ampumakokeeseen, mitä liitto on myös itse esittänyt.

Hyväksytyn ampumakokeen jälkeen jousimetsästäjä voi tulevaisuudessa ampua myös valkohäntäpeuroja, mufloneita ja villisikoja.

Poliisihallituksen mukaan ampumakokeen muuttamisella koskemaan myös metsästysjousta, voidaan varmistaa se, että myös jousta käyttävät osaavat aseen turvallisen käsittelyn ja sen käyttämiseen liittyvät turvallisuusvaatimukset.

Tämä on tulevaisuuden kannalta erittäin hyvä lisäys lainsäädäntöön, sillä metsästys metsästysjousella näyttäisi tulevaisuudessa lisääntyvän.

Ehkä ristiriitaisemman vastauksen lakiesitys on saanut kysymyksessä, joka koskee räkättirastaiden, varisten ja muiden viljelyksille tai muulle haittaa aiheuttavien lintujen häirintää tai ampumista. Häirintälupien myöntämistä esitetään yksinkertaistettavaksi. BirdLife Suomi ja muut luontojärjestöt vastustavat tätä ja haluaisivat päinvastoin lisätä lintujen suojelua.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi perehtyy paraikaa lausuntoihin ja aikoo saada esityksen lakimuutoksista valtioneuvostolle tammikuun loppuun mennessä. Eduskunta käsittelisi asiaa keväällä ja muutokset tulisivat voimaan metsästyskauden alkaessa ensi elokuussa.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö