Kun sanat eivät riitä, niin musiikkiterapia avaa nuoren tunnelukot

Musiikki avaa mahdollisuuksia tunteiden tulkitsemiseen. Musiikkiterapia tunnetaan muun muassa psykiatrisena hoitomuotona, mutta siitä on apua myös nuorten syrjäytymisen torjumisessa.

musiikkiterapia
Sankarit kappaleen säestys kirjassa.
Musiikin eri elementit kuten rytmi, harmonia, melodia ja äänensävy ovat käytössä musiikkiterapiassa.Yle

Musiikkiterapia on vaikuttanut Suomessa jo pitkään. 1960-luvulla maahan rantautunut ja seuraavalla vuosikymmenellä muun muassa kehitysvammaisten kuntoutuksessa asemansa vakiinnuttanut hoitomuoto tunnustetaan laajalti niin psykiatrian julkisella kuin yksityiselläkin puolella.

Hoitomuodon potentiaalia ei ole vielä kuitenkaan kokonaan huomattu, uskoo 40 vuotta alalla toiminut oululainen musiikkiterapeutti Jukka Tervo.

– Yleensä tämä johtuu tiedonpuutteesta. Musiikkiterapia saatetaan mieltää viihde- tai kerhotoiminnaksi, mitä se ei tietenkään ole.

Musiikki on tunteiden tulkki

Edellä mainitut mielikuvat karisevat, kun tarkastellaan musiikkiterapian tuloksia mielen hoitamiseen. Se vaikuttaa laajasti niin psykiatrisissa sairaaloissa, kuntoutusyksiköissä kuin vanhushoitopuolellakin.

Musiikkiterapia puolustaa kuitenkin paikkaansa eritoten lasten ja nuorten mielenterveyden hoitamisessa. Musiikki saattaa motivoida näitä ikäryhmiä aivan eri tenholla kuin muut hoitomuodot.

– Nuorta ei voi pakottaa hoitoon, vaan hänen täytyy itse syttyä siitä. Joskus musiikkiterapia on juuri se, mikä herättää myös nuoren kiinnostuksen, Tervo kertoo.

Musiikkiterapian arvostus ei Jukka Tervon mukaan ole itsestäänselvyys.YLE / Timo Nykyri

Ei-kielellisenä hoidon välineenä musiikki auttaa silloin, kun tunteita on vaikea ilmaista sanallisesti terapeutille.

– Lapset ja nuoret eivät ehkä kykene keskustelemaan asioista eivätkä voi sanoittaa tunteitaan. Silloin musiikki vuorovaikutusvälineenä auttaa löytämään yhteyden omien tunteiden ja terapeutin välille. Tulokset ovat olleetkin hyviä kautta linjan, Tervo vakuuttaa.

Tunnelukot avautuvat

Nuorten mielenterveysongelmista puhuttaessa pöydälle nousee kysymys syrjäytymisen kitkemisestä. Vaikka Tervo kritisoikin syrjäytymistermin käyttöä, tarjoaa musiikkiterapia hänen mielestään eväitä kyseisen ongelman torjuntaan.

– Syrjäytyminen on vähän huono sana, se ei oikeastaan tarkoita mitään. Joskus on kysymys siitä, että nuori on niin masentunut, ettei kykene opiskelemaan ja hakemaan töitä, toisinaan yhteiskunta ei tarjoa nuorelle mahdollisuutta liittyä esimerkiksi työelämään, Tervo tuumaa.

Se antaa nuorelle eväät käsitellä tunteitaan.

Jukka Tervo

– Musiikkiterapia sopii kuitenkin kuin nenä päähän syrjäytymisen kitkemiseen, sillä se antaa nuorelle eväät käsitellä tunteitaan. Musiikilla voidaan lähestyä tunnelukkoja ja avata niitä.

Musiikkiterapian tulevaisuus on Tervon mukaan melko turvattu Suomessa. Arvostus ei kuitenkaan ole itsestään selvää, hän muistuttaa.

– Esimerkiksi Oulussa lääkärit ovat aika tietoisia tästä hoitomuodosta ja tarjoavat sitä potilaille vaihtoehtona. Voi kuitenkin olla, että on syntymässä uusi lääkärikunta, joka ei ole tietoinen hoidon mahdollisuuksista. Tämän takia tietoa pitää jakaa.