Hoivakotiketju ryhtyi kyseenalaisiin säästötoimiin – “Syysmyrsky puhaltaa nyt Esperiin”

Hoivakoteja valvova Valvira katsoo, että mikäli yksiköiden johtajien työajan jakautumista muutetaan, lupa on haettava uusiksi. Esperi ei ole hakenut muutostensa takia uusia lupia.

Esperi
Marja Aarnio-Isohanni
Marja Aarnio-Isohanni Sini Pennanen / Esperi Care

Kun Esperi Caren johto ilmoitti elokuun lopussa henkilökunnalle työvuoromuutoksistaan, tiedonantoa ryyditettiin tarinalla kuvitteellisen Hoivakoti Ulriikan johtajattaresta.

Tarinassa kerrotaan, kuinka ennen johtajatar hoiti kaikki työt lumenluonnista hoitajien sijaistamiseen ja kesäjuhlien järjestämiseen. Yhtenä päivänä tämä kuvitteellinen hoivakoti myytiin Esperille ja monet johtajattaren työt ulkoistettiin pääkonttorille.

“Kaikki tehdään mitä aiemminkin, mutta useamman henkilön toimesta. Sitä sanotaan synergiaksi ja keskittämiseksi. Se parantaa tekemisen laatua, osaaminen kasvaa ja kehittyy”, Esperi Caren resurssijohtaja Tuija Antila selvitti viestissään.

Tarinan tarkoitus oli motivoida hoivakotien johtajia muutokseen. Kuusi vuotta ketjua omistanut suomalainen pääomasijoittaja Capman oli tehnyt alkukesästä taloustermein “exitin” eli myynyt omistuksensa brittiläiselle pääomasijoittaja ICG:lle. Kolme neljäsosaa yhtiön osakkeista siirtyi sille. Omistusta jäi myös toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannille, muille avainhenkilöille ja eläkeyhtiö Eteralle.

Nyt takana oli kesä, jonka taloudellinen tulos ei tyydyttänyt konsernin uutta pääomistajaa.

“Toivottavasti kesä on sujunut hyvin ja olette ehtineet rentoutua. Syksy palasi nopeammin kun halusimmekaan ja syysmyrsky puhaltaa nyt Esperiin!!!”, toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni valitteli sähköpostitse alaisilleen elokuun 30. päivänä.

Edessä oli Aarnio-Isohannin mukaan “isoja muutoksia”. Yksi niistä kohdistui hoivakotien johtajiin, joita ketjussa kutsutaan yksikönpäälliköiksi. He ovat useimmiten koulutukseltaan sairaanhoitajia. Näiden johtajien työajan jyvittämisestä määrätään Valviran myöntämässä hoivakodin luvassa. Tavanomaista on, että työajasta 50 prosenttia on määrätty käytettäväksi hallintoon ja 50 prosenttia hoivatyöhön.

Viranomainen haluaa näin varmistaa, että johtaja ei huku hoivatyöhön, vaan hän pystyy huolehtimaan hoivakodin luvan ja lain mukaisesta toiminnasta.

Hallintotyön painopisteenä lähiesimiestyö

Ylitarkastaja Anssi Tulkin mukaan hallintotyössä painopiste vastuuhenkilön työskentelyllä on lähiesimiestyö, ei niinkään palkanlaskenta, markkinointi tai muut vastaavat tehtävät.

– Vastuuhenkilö vastaa, että työyhteisö toimii ja huolehtii myös talossa asuvien henkilöiden asioiden hoitamisesta, Tulkki kuvaa.

Yksikönpäällikön työpanoksen osuus huomioidaan hoivakodilta vaaditun hoitajamitoituksen täyttymisessä eli siinä, että esimerkiksi vanhuksia on hoitamassa riittävän monta käsiparia. Hallintotyön tunteja ei lasketa hoitajamitoitukseen.

Jos johtajalle merkityn hoivatyön osuutta voidaan nostaa, samalla tietenkin toisesta päästä on mahdollista vähentää esimerkiksi tuntityöläisten käyttöä ja silti täyttää vaadittu hoitajamitoitus. Yksikönpäälliköiden työajan jaon muutoksilla on siis mahdollista saada aikaan säästöä.

Jos toimitusjohtaja Aarnio-Isohannia on uskominen, se ei kuitenkaan ole ollut Esperissä tehtyjen muutosten tavoite. Hänen mukaansa kyse on ollut hoivan laadun parantamisesta.

– Me haluamme, että meidän ihmiset ovat siellä todella suurella sydämellä, hoitavat asiakkaita eivätkä pyörittele siellä toimistossa suljettujen ovien takana jotain paperityötä, Aarnio-Isohanni perustelee painokkaasti.

“Ei mitään ihmeellistä”

Mitä Esperissä siis käytännössä tehtiin? Hoivakotien työvuorolistojen yhteyteen lisättiin oma ns. konsernihallinnon rivi. Sinne merkittiin konsernihallinnossa, hoivakodin seinien ulkopuolella työskentelevän ihmisen nimi.

Hoivakodin johtajan hallintotyötä siis merkittiin tälle konsernihallinnon työntekijälle ja johtajan työpanosta puolestaan merkittiin aiempaa enemmän hoivaan.

Toimitusjohtaja korostaa haastattelun aikana toistuvasti, että kyse ei ole mistään “ihmeellisestä”. Hänen mukaansa ongelma oli vain syntynyt, kun joissain hoivakodeissa oli yhtäkkiä alettu käyttää liikaa aikaa muuhun kuin hoivatyöhön.

– Tällä ei ole isoa merkitystä. Tämä on meidän arkeamme, hän vakuuttaa.

Ylelle puhuneiden työntekijöiden mukaan muutos on toteutettu konsernissa laajasti. Siihen viittaa myös se, että Aarnio-Isohannin elokuinen viesti “isoista muutoksista” on lähetetty koko konserniin. Ylelle organisaation sisältä kerrottujen tietojen mukaan johtajien hoivatyön osuutta on nostettu jopa lähelle 100 prosenttia.

Aarnio-Isohanni kertoo toisin. Hänen mukaansa muutos on pieni ja koskee vain osaa hoivakodeista. Hänen mukaansa konsernihallinnon muutoksen määrä jaettuna kaikille hoivakodeille tasaisesti olisi vain 1,25 tuntia per hoivakoti.

Hän myös kiistää, että kyse olisi paperilla tehdystä kikkailusta rahan säästämiseksi ja vakuuttaa, että hoivakodin johtajien työnkuvaa on ihan oikeasti muutettu.

– Muutoksista huolimatta tai niiden takia asiakaslaadussa on pysytty erittäin korkealla tasolla ja reklamaatioita ei ole tullut, Aarnio-Isohanni sanoo.

Kuka hoitaa siirretyt työt?

Jos yksikönpäälliköiltä poistetaan hallintotyötä, joka kuitenkin pitää tehdä, silloin työmäärän pitäisi kaiken järjen mukaan lisääntyä toisaalla. Aarnio-Isohanni kertoo, että hoivakotien johtajilta poistettu hallintotyö tehdään nyt konsernihallinnossa.

Palkkasitteko te uutta väkeä tänne konsernihallintoon?

– Me palkkaamme jatkuvasti uusia ihmisiä.

Mutta palkkasitteko tätä muutosta varten, eli tuliko teille uusia ihmisiä hoitamaan näitä tehtäviä, joita ei ole aikaisemmin hoidettu konsernihallinnossa?

– Sitä minä en osaa sanoa. En osaa sillä tarkkuudella sanoa.

Valvira: Näkemykset eivät kohdanneet

Yksi Ylelle puhuneista Esperi Caren työntekijöistä kertoo kokevansa ongelmallisena muun muassa sen, että yksikönpäällikkö joutuu kuitenkin vastaamaan omalla nimellään hoivakodin toiminnasta viranomaisten suuntaan.

– Emme ole antaneet Esperille lupaa ryövätä hoitajan etiikkaamme, joka nyt tapahtui, kun emme saaneet mahdollisuutta kieltäytyä tästä, hän sanoo.

Toimitukselle puhuneet työntekijät eivät halua nimeään julkisuuteen mahdollisten sanktioiden pelossa.

"Emme ole antaneet Esperille lupaa ryövätä hoitajan etiikkaamme, joka nyt tapahtui, kun emme saaneet mahdollisuutta kieltäytyä tästä."

Esperi Caren työntekijä

Työntekijöiden keskuudessa on myös ihmetelty, onko viranomaisvalvoja todella hyväksynyt Esperin toimintatavan. Tällaisen kuvan saattoi saada Esperi Caren resurssijohtaja Antilan elokuun lopussa lähettämästä viestistä. Hän kirjoitti, että “hallinnon osuudesta hoivakodissa on keskusteltu valvovan viranomaisen kanssa”.

Lausunto on teknisesti ottaen totta. Marja Aarnio-Isohanni kertoo, että erilaisia keskusteluja hallinnon osuudesta on käyty vuosien ajan. Valviran mukaan osapuolet tapasivat viime syyskuun 7. päivänä. Tuolloin Esperi kertoi suunnitelmistaan.

Valviran ylitarkastaja Tulkin mukaan Esperi esitteli toimintatapansa Valviralle, joka puolestaan esitti oman näkemyksensä.

– Näkemyksemme eivät kyllä kohdanneet toisiaan, Tulkki sanoo.

Tulkki kertoo, että jos johtajan työaikaa halutaan käyttää luvassa määrättyä enemmän hoivatyöhön, silloin hoivakodin lupa on haettava uusiksi.

– Mikäli tähän (yksikön johtajan työajan jakautumiseen) ollaan yhtiön puolelta suunnittelemassa jonkinlaista muutosta, kyllä me olemme nähneet sen asiana, joka edellyttää luvan muutosta ja arviointia, että onko se muutos mahdollinen.

Olemme käyneet hyvää dialogia, mutta olemme päätyneet olemaan eri mieltä.

Marja Aarnio-Isohanni, Esperi Care Groupin toimitusjohtaja

Aarnio-Isohanni: Emme ole tehneet mitään salassa

Valviran ylitarkastajan kanta ei näytä hätkähdyttävän toimitusjohtaja Aarnio-Isohannia. Esperi ei hänen mukaansa ole hakenut Valviralta hoivakotien lupia uusiksi tämän takia.

– Olemme käyneet hyvää dialogia, mutta olemme päätyneet olemaan eri mieltä.

Mutta hehän ovat valvova viranomainen?

– He ovat valvova viranomainen, mutta heille on kerrottu tämä toimintatapa. Emme ole tehneet mitään salassa.

Valvirasta kerrotaan, että asiasta ei ole tehty heille kanteluja eikä viranomainen ole selvittänyt hoivakotien tilannetta nyt muutenkaan tarkemmin.

– Meille ei ole yksilöity sitä, missä yksikössä näin olisi tapahtunut tai millä tavalla olisi menetelty, ylitarkastaja Tulkki selittää.

Ettekö te voi kysyä Esperistä, mitä hoivakoteja tämä koskee ja selvittää niiden tilanteen?

– Niin. Tätä täytyy harkita tässä yhteydessä.

“Ei saa levittää yritykselle haitallista tietoa"

Viime viikonloppuna Esperi Caren henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Eva Lowe lähestyi yksiköiden johtajia.

Sähköpostiviestin mukaan syksyn aikana on useampaan otteeseen ilmennyt, että “medialle eri puolille Suomea on välitetty luottamuksellista ja salassapidettävää tietoa, jolla ilmeisesti on pyritty tuomaan yritystä julkisuuteen kielteisessä valossa”.

– Työntekijä ei edes vapaa-ajallaan eikä yksityishenkilönäkään saa luovuttaa sosiaalisessa mediassa / muussa mediassa, tai muuten levittää työnantajastaan tietoja, jotka ovat yrityksen liiketoiminnan kannalta haitallisia tai salassapidettäviä.

Yksiköiden johtajia kehotettiin keskustelemaan asiasta työntekijöiden kanssa.

Yle tiedusteli eilen toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannilta, onko uusissa työvuorojärjestelyissä jotain sellaista, minkä kertominen toimittajalle voisi aiheuttaa haittaa liiketoiminnalle.

Aarnio-Isohanni kiisti, että tarkoitus olisi kieltää työntekijöitä puhumasta medialle. Hänen mukaansa media on yhtiön tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa viestitään jatkuvasti ja säännöllisesti.