Kirjailijaliitto ei hyväksy muunkielistä kirjailijaa

Suomen kirjailijaliitot vetävät omaa linjaa suhteessa maahanmuuttajakirjailijoihin. Muissa Pohjoismaissa kirjailijaliittoon hyväksytään, vaikkei kirjoittaisi valtakielellä.

kulttuuri
Avoin kirja.
Chanette Härus / Yle

Maahanmuuttoa ja sitä koskevaa kirjallisuutta tutkiva Pasi Saukkonen arvostelee Suomen kirjailijaliiton jäsenehtoja. Liittoon hyväksytään vain suomeksi kirjoittavat kirjailijat. Ulkopuolelle jää pikkuhiljaa kasvava joukko maahanmuuttotaustaisia kirjailijoita, jotka kirjoittavat äidinkielellään.

– Kirjailijaliiton pitäisi avautua ja hyväksyä jäsenikseen myös muut kuin suomeksi kirjoittavat kirjailijat. Tunnustaa se, että Suomessa kirjoitettu kirjallisuus on suomalaista kirjallisuutta riippumatta kielestä.

– He jäävät vaille liiton jäsenyyden mukanaan tuomaa symbolista tunnustusta vakavasti otattavina kirjailijoina. Toinen ongelma on edunvalvonta, jota Kirjailijaliitto tarjoaisi.

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti alkuvuodesta, että muilla kielillä kirjoittavat kirjailijat saattavat lopettaa kirjoittamisen, koska ­eivät pääse jäseniksi Suomen kirjailijaliittoon. Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen vastasi kritiikkiin muun muassa toteamalla, ettei liitto ole yksittäisten kirjailijoiden uraa edistävä yhdistys. Vainonen myös huomautti, että Kirjailijaliiitto neuvoo ammatillisissa kysymyksissä liittoon kuulumattomia.

Vainonen perusteli Kirjailijaliiton kielipolitiikkaa muistuttamalla, että kyse on suomenkielisten kirjailijoiden liitosta. Myöskään ruotsinkielinen sisarjärjestö ei hyväksy jäsenekseen muita kuin ruotsiksi kirjoittavia. Saamenkielisillä kirjailijoilla on oma kirjailijaliittonsa, jonka kielivaatimus ei ole yhtä ehdoton.

Suomen kirjailijaliitto poikkeaa kielivaatimuksessaan muista Pohjoismaista. Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa kirjailiiton jäseneksi hyväksytään myös muilla kuin valtakielellä kirjoittavat kirjailijat.

Maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa tutkineiden (siirryt toiseen palveluun) Outi Korhosen ja Rita Paqvalénin mukaan juuri muunkieliset tarvisisivat tukea, koska kulttuurikenttä ja suomen kieli ovat usein vieraita. Tutkijat kannustavatkin Kirjailijaliittoa ottamaan muunkieliset kirjailijat mukaan toimintaansa.