Koe uusi yle.fi

"Ensi vuonna syntymässä jopa 80 sudenpentua" – susikannan kasvu kuohuttaa Pohjois-Karjalassa

Suomen Metsästäjäliitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ovat huolissaan nopeasta susikannan kasvusta Pohjois-Karjalassa.

susi
Metsästysmuseon Suden paluu -näyttelyn täytetty susi
Markku Karvonen / Yle

Luonnonvarakeskus Luke julkaisi uuden arvion susikannan koosta viime viikolla. Joulukuussa tehdyn arvion mukaan susilaumoja on Suomessa 32-38, joista 14 olisi Pohjois-Karjalassa.

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin suurpetoasiamies Ari Turusen mukaan arvio ei ole totuudenmukainen. Riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton mukaan Pohjois-Karjalan alueella on vähintään 19 laumaa, mutta Luonnonvarakeskuksen arvioon hyväksyttiin vain 14.

– Jos nämä laumat olisi totuudenmukaisesti hyväksytty, se tarkoittaisi, että viime talven kovasta kokonaiskuolleisuudesta huolimatta susikanta on noussut, niin kuin se todellisuudessa on, Turunen sanoo.

"Oulusta käsin tehtynä kanta-arvioon tulee virheitä"

Ristiriita susien määrästä kuohutti Pohjois-Karjalassa jo lokakuussa, jolloin Luken arviosta oli myös jätetty petoyhdysmiestin susihavaintoja pois. Tuolloin petoyhdysmiehet menivät lakkoon, eivätkä suostuneet kirjaamaan susihavaintojaan Tassu-suurpetohaivaintojärjestelmään. Joulukuun arviota varten havainnot kuitenkin jälleen kirjattiin.

– Toivoimme, että havainnot menisivät totuudenmukaisesti läpi, mutta näin ei valitettavasti käynyt, Turunen harmittelee.

Turunen toivoo, että havainnointijärjestelmää kehitettäisiin eteenpäin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tutkijoille on lähetetty kutsu tutustumaan Pohjois-Karjalan tilanteeseen paikan päälle.

– Esimerkiksi Lieksassa ja Ilomantsissa laumat ja reviirit ovat aivan kiinni toisissaan, jopa limittäin. Se on ihan selvä asia, että Oulusta käsin tehtynä kanta-arvioon tulee virheitä.

Luonnonvarakeskuksesta perustellaan, että kolmea petoyhdysmiesten ilmoittamaa laumaa ei voitu ottaa arvioon mukaan, koska kerättyjen tietojen määrä ei ollut riittävä. Lisäksi arviosta jätettiin pois kaksi muuta ilmoitettua laumaa, koska ne asuvat pääasiassa muualla kuin Pohjois-Karjalassa.

"Ensi vuonna syntymässä jopa 200 sudenpentua"

Ongelmalliseksi virheellisen susikanta-arvion tekee se, että tiedot menevät Maa- ja metsätalousministeriölle, joka päättää suden kaadon lupakiintiöistä arvion perusteella.

– Lupakiintiöistä päätettäessä olisi tärkeä tieto ministeriölle, että susikanta on todellisuudessa noussut, vaikka Luken arvion mukaan se on lähellä samaa kuin viime talvena, Turunen harmittelee.

– Myös suden lisääntyminen tulisi huomioida päätöksissä. Laskin, että ensi vuonna Suomeen syntyy melkein 200 pentua, joista noin 80 syntyy Pohjois-Karjalaan. Kanta siis kasvaa ja levittäytyy nopeasti.

Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin kokonaisten laumojen poisto.

Ari Turunen

Jonkin verran helpotusta kannan suuruuteen voisi tuoda sosiaaliperusteiset kaatoluvat, mutta nyt tihentymäalueilla olisi Turusen mukaan tärkeää poistaa kokonaisia laumoja. Sosiaaliperusteisen luvan voisi saada, mikäli kaatoon on yleisen edun ja turvallisuuden kannalta pakottava syy.

– Täällä on paljon suuria, jopa 7-10 suden laumoja, jotka aiheuttavat ongelmia. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin kokonaisten laumojen poisto. Luonto ei kestä tämmöistä petomäärää.

Myös Pohjois-Karjalassa asuvat ihmiset alkavat kyllästyä susien aiheuttamiin ongelmiin. Marraskuun 25. päivänä Nurmeksen Salmenkylän alueella ammuttiin pantasusi ja poliisi epäilee, että kyseessä on salakaato. Poliisin tutkinta on vielä kesken ja teon motiivia ei tiedetä, mutta Turusella on epäilyksensä.

– Kun susikanta on karannut näin pahasti käsistä, ihmisillä alkaa mennä hermot. Ja kun ei laillisin keinoin pysty asiaan puuttumaan, on sitten käynyt tällainen tapaus, mutta antaa poliisin nyt tutkia rauhassa.

Maakuntaliitto: Susien määrän kasvu kestämätöntä

Myös Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa on huomioitu alueen susiongelma. Liitto on ottanut kantaa Maa- ja metsätalousministeriön susikiintiöasetukseen, jonka mukaan poikkeusluvan perusteella saatujen susien määrä saa olla enintään 40 yksilöä kutakin metsästysvuotta kohden.

Liiton mielestä asetus on oikeansuuntainen, mutta se huomioi riittämättömästi maakunnan nykyistä susitilannetta ja sen kehittymistä. Asetuksen ongelma on, että sen esitettyyn 40 suden kiintiöön lasketaan myös muuten kuin metsästyksessä kuolleet sudet. Liiton mielestä sallittu kaatomäärä tulee voida ylittää muutenkin kuin vain vahinkoperusteisesti poliisin antamalla lopetusmääräyksellä.

Kantaansa liitto perustelee sillä, että susikannan koko ja tieheys maakunnassa ovat niin suuria, ettei edellisen lupakauden 78 kaatoa rauhoittanut tilannetta. Uuden asetuksen myötä susien määrä kasvaa edelleen, mikä on kestämätöntä, koska jo nyt noin puolet Suomen susista elää Pohjois-Karjalassa.