Lapsesi oppimista arvioidaan nyt tarkemmin kuin koskaan – "Ehkä muutaman vuoden päästä päätetään, että tämä on liian työlästä"

Moni vanhempi on ihmetellyt, miksi kouluissa on vähennetty numerotodistusten jakamista. Ympärillä on iso ajattelutavan muutos, jolla yritetään kääntää oppimistulokset taas nousuun.

koulut
Koululaiset tekevät matematiikan tehtäviä.
Vesannon yhtenäiskoulussa neljäsluokkalaiset saavat vielä joulutodistuksen, toisin kuin isossa osassa maan kouluja.Sakari Partanen / Yle

Kun neljäsluokkalainen Antti Haapamaa jää joululomalle, hän saa syksyn koulutyöstään todistuksen. Numeroita siinä ei kuitenkaan ole – "Uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti", tähdentää Antin koulun rehtori.

Antti tietää, että todistuksessa arvioidaan sitä, miten hyvin hänellä menee eri oppiaineissa ja onko hän muistanut ottaa kirjat mukaan ja sellaista.

– Oikeastaan pidän numerotodistuksesta enemmän. Sen voi ottaa paljon vakavammin ja sitä on muutenkin kivempi lukea, koululainen kertoo.

Toisin kuin pienessä Vesannon yhtenäiskoulussa, suuressa osassa alakouluja ei jaeta enää joulutodistusta. Sen sijaan vanhemmat on kutsuttu arviointikeskusteluun puhumaan lapsen edistymisestä. Se on ollut joillekin vanhemmille kova pala: he olisivat halunneet pitää kiinni numeroarvostelusta.

– En tiedä, haluavatko he vertailla todistuksia omiinsa, miettii rautalampilaisen Matti Lohen koulun rehtori Arvo Leskinen.

"Työaika on hiponut viittäkymmentä tuntia"

Opettaja ja oppilaita.
Uusi opetussuunnitelma otettiin alakouluissa käyttöön tänä syksynä. Sen jälkeen se tulee portaittain myös yläkouluihin.Sakari Partanen / Yle

Se, miten oppilaiden arviointi on uudistunut tänä vuonna, on osa vuosikymmenen suurinta muutosta suomalaisessa peruskoulussa.

Arviointikeskustelut ja numeroista luopuminen ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Laajemmin puhutaan siitä, miten kouluissa pitäisi nyt arvioida oppimista – ei niinkään suorituksia.

Oppilasta arvioidaan jatkuvasti opetuksen ajan. Monissa kouluissa siitä myös kerrotaan esimerkiksi Wilma-järjestelmän kautta. Näin saadaan oppilaalle, opettajalle ja vanhemmillekin entistä parempaa tietoa oppilaan edistymisestä.

Meillä on pitkä perinne numeron antamisesta ja osaamisen arvioinnista. Nyt vaaditaan uudenlaista ajattelua.

Anna-Maija Saikku

Opettajilta jatkuva arviointi vaatii paljon. Se vaatii lukuvuoden aikana tuhansia pieniä arviointeja siitä, miten kukin oppilas on edistynyt vaikkapa ryhmätyötaidoissa, omatoimisuudessa ja muissa osa-alueissa.

Yksi jouluinen arviointikeskustelu oppilaan ja huoltajien kanssa vie opettajalta tunnista puoleentoista tuntia valmisteluineen, laskee vaasalaisen Huutoniemen koulun rehtori Olli Autio.

– Viimeisen kuukauden aikana opettajien työaika on hiponut viikossa viittäkymmentä tuntia. Aikaisemmin se oli 41–42 tuntia, hän sanoo.

Vaikka numerotodistuksista luopuminen säästää opettajien aikaa, kokonaisuudessa arviointi vaatii nyt paljon enemmän työtä kuin aikaisemmin. Jopa niin paljon, että tilanteeseen saatetaan joutua ennen pitkää puuttumaan, Autio epäilee.

– Voi olla, että kahden tai kolmen vuoden päästä tulee heiluriliike takaisin ja päätetään, että tämä on liian työlästä.

Se on monelle opettajalle vaikeaa ja minulle vaikeaa, mutta jos haluamme muuttaa koulua, meidän pitää muuttaa arviointia.

Arvo Leskinen

"Vanhemmat eivät tule ymmärtämään hölkäsen pöläystä"

Grafiikka.
Yle Uutiset kysyi kaikilta alakoulujen rehtoreilta ja opettajilta, miten uusi opetussuunnitelma on näkynyt kouluissa.Yle

Kun kysyimme alakoulujen rehtoreilta ja opettajilta sitä, onko oppilaiden arviointi uuden opetussuunnitelman pohjalta selkeää, vain joka kolmas vastaaja oli samaa mieltä.

Varsinkin opettajat tunnustivat kyselyssä olevansa epätietoisia siitä, miten oppilaita pitäisi arvioida uuden opetussuunnitelman pohjalta.

Ongelmat ovat hyvin konkreettisia: joku ei tiedä, millainen joulun arviointikeskustelussa käytettävän pohjan pitäisi olla. Toinen ei ole opetellut käyttämään ohjelmaa, jolla arvioita kirjataan järjestelmään. Moni tuntee, että työaika ei riitä kaikkeen arviointiin.

"Väliarvioinnin suorittaminen tuntuu äärimmäisen vaikealta – yhteistä ohjeistusta ei ole pystytty antamaan." -Opettaja, 34

Yksi Ylen kyselyyn vastanneista opettajista oli huolissaan siitä, etteivät vanhemmat tule ymmärtämään "hölkäsen pöläystä" uudesta mallista.

– Kun olemme kysyneet huoltajilta, mitä mieltä he ovat Wilman formatiivisesta arvioinnista, he ovat kysyneet: "Ai mikä arviointi?", tokaisee Huutoniemen koulun rehtori Olli Autio Vaasasta.

Opetushallituksesta tähdennetään, että uusi opetussuunnitelma ei velvoita kouluja tekemään arviointikeskusteluja tai laatimaan lomakkeita. Iso osa kouluista on kuitenkin tehnyt niin tänä vuonna.

"Lapset ovat väsyneitä jatkuvaan arviointiin ja niin taitavat olla opettajatkin." -Opettaja, 50

"Se on minulle vaikeaa, mutta…"

Anna-Maija Saikku.
Anna-Maija Saikku.Sakari Partanen / Yle

Vesannon yhtenäiskoulussa rehtori ja opettajat ovat tehneet kovasti töitä saadakseen todistuksia varten tarvittavat pohjat valmiiksi ennen lomia. Rehtori Anna-Maija Saikun mukaan heilläkin opettajille on tullut epätoivon hetkiä. Niistä on selvitty yhdessä.

– Meillä on pitkä perinne numeron antamisesta ja osaamisen arvioinnista. Nyt vaaditaan uudenlaista ajattelua.

"Oppilas osallistuu aktiivisesti oman opiskelunsa suunnitteluun ja arviointiin. Silloin motivaatio opiskeluun lisääntyy." -Opettaja, 44

Varsinkin moni rehtori uskoo, että tehty muutos on kipuilusta huolimatta lasten parhaaksi. Kun koulussa keskitytään oppimiseen eikä osaamisen vertailuun, oppiminen helpottuu.

– Se on monelle opettajalle vaikeaa ja minulle vaikeaa, mutta jos haluamme muuttaa koulua, meidän pitää muuttaa arviointia, rautalampilaisen Matti Lohen koulun rehtori Arvo Leskinen visioi.

Yle Uutiset toteutti kyselyn alakoulun opettajille ja rehtoreille 23.11.–2.12. yhteistyössä Suomen Rehtorit ry:n ja OAJ:n kanssa. Kyselyyn vastasi 209 opettajaa ja 184 rehtoria.