Vanhemmat haluavat lisää vaikutusvaltaa koulujen oppilasmääriin: "Kiire ei ole syy tehdä huonoa päätöstä"

Helsingissä lyötiin lukkoon koulujen enimmäisoppilasmäärät. Vanhempainyhdistysten kattojärjestö ei ole tyytyväinen. Opetustoimen mukaan vanhempien huoli on aiheeton.

koulut
Koulun kello.
Toni Pitkänen / Yle

Helsingin opetustoimi toppuuttelee vanhempainyhdistyksen huolta koulujen enimmäisoppilasmääristä.

Opetuslautakunta päätti tiistaina (siirryt toiseen palveluun) peruskoulun ensimmäisten ja seitsemänsien luokkien enimmäisoppilasmääristä. Päätös närkästyttää helsinkiläisvanhempia.

Enimmäisoppilasmäärä vaikuttaa siihen, paljonko kouluun voidaan ottaa oppilaita. Määristä päätetään vuosittain, ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti uusista luvuista tiistaina.

Erityisen paljon kriittistä keskustelua ovat oppilaiden vanhemmissa herättäneet koulutulokkaiden eli ensimmäisten luokkien enimmäisoppilasmäärät.

Helsingissä ekaluokkien oppilasmäärät ovat jo pitkään vaihdelleet 18 oppilaasta noin 25 oppilaaseen. Tässä haitarissa ne tulevat pysymään myös tuoreen päätöksen mukaan. Määrä asettuu lähelle valtakunnan koululuokkakokojen keskiarvoa, joka on Ylen elokuussa tekemän selvityksen mukaan 17–22 oppilasta koululuokassa.

Helsingin suomenkielisen perusopetuksen vs. linjanjohtaja Marjo Kyllösen mukaan näyttää siltä, että ainakin ensimmäisten luokkien koot tulevat myös pysymään nykyisellään.

Opetustoimi: Kiusaaminen on aina syy koulun vaihtamiseen

Yli kahta kolmasosaa helsinkiläisistä vanhemmista edustava Helvary eli Helsingin vanhempainyhdistysten kattojärjestö ei ole Helsingin tiistaina tekemään päätökseen tyytyväinen, sanoo järjestön puheenjohtaja Sanna Valtonen.

Hänen mukaansa oppilaiden enimmäismäärät ovat joillakin alueilla todella tiukat.

– Jos omalta alueelta tulee enemmän lapsia kuin enimmäisoppilasmäärä on, rehtorilla ei ole mitään mahdollisuuksia ottaa vaikkapa naapurikoulusta tulevaa vakavan kiusaamisen uhria tai kiusaajaa kouluun. Poikkeamia ei juuri ole, vaikka nyt opetustoimen johtajalle esitetään oikeutta hyväksyä sisaruksia yli enimmäismäärien.

Tiistain kokouksessa opetustoimen johtajalle myönnettiin siis oikeus päättää oppilasmäärän ylittämisestä, jos nuorempi sisarus ei pääse samaan kouluun vanhemman sisaruksen kanssa.

Valtosen esittämään huoleen koulukiusaamistapauksista Helsingin suomenkielisen perusopetuksen vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen vastaa selvällä linjauksella.

– Vakavissa kiusaamistapauksissa lapselle turvataan aina mahdollisuus koulun vaihtamiseen. Tällaiset tapaukset siis käsitellään aina erillispäätöksillä, samoin kuin muutkin lapsen terveyteen liittyvät syyt, Kyllönen toteaa.

"Miksi tämä pitää aina tehdä tällä tavalla?"

Valtonen moittii enimmäisoppilasmäärissä myös niiden ennakoimattomuutta, erityisesti niin sanotun laajennetun oppilaaksioton alueilla.

– Etukäteen ei tiedä, saadaanko ensi vuonna 45 vai 25 oppilasta; mikä paikkamäärä tulee olemaan. Koulutyötäkin on silloin vaikea suunnitella.

Vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen uskoo, että Valtosen kommentti viittaa viime vuoden tilanteeseen, jossa Tapanilan koulun ekaluokkalaisten enimmäisoppilasmäärä asetettiin poikkeuksellisesti 40:een eli huomattavasti yli alueen oman oppilastarpeen.

– Lopulta ennuste osui melko oikeaan, eli ilmoittautuneita oli viime syksynä yhteensä 34 oppilasta. Yhden koulun käsittely erilaisin kriteerein herätti sitten paljon kritiikkiä. Nyt kaikkia kouluja on tarkasteltu samoin perustein.

Tyhjiä pulpetteja tuoleineen koulun luokassa.
Juha Kemppainen / Yle

Jatkossa huoltajat saavat vaikuttaa enemmän luokkakokoihin

Vanhempainyhdistyksen Valtosen mukaan vanhemmat saivat kuulla valmisteilla olleista, tämänkertaisista oppilasmääristä vasta viime viikon perjantaina.

– Nämä päätetään joka vuosi näin myöhään. Ongelma ei ole uusi, se on vanha ja rakenteellinen.

– En ymmärrä, miksi tämä pitää aina tehdä tällä tavalla. On aikamoinen vaatimus vanhemmille ehtiä seurata päätöksentekoa jouluaikaan perjantai-iltapäivänä.

Esityksen hyväksymistä perusteltiin Sanna Valtosen mukaan muun muassa asian kiireellisyydellä: kouluilmoittautumiset olisivat jo käynnissä, kun opetuslautakunta kokoontuisi seuraavan kerran.

– Missään demokratiassa päätöksen tekemisen peruste ei voi olla se, että ei ole ollut aikaa tehdä parempaa päätöstä. Kiire ei ole mikään syy tehdä huonoa päätöstä, Valtonen suomii.

Marjo Kyllönen myöntää, että enimmäisoppilasmäärien päätösvalmistelu tehdään liian myöhään.

– Huoltajien pitäisi myös saada olla enemmän mukana valmistelussa. Tämän vuoksi tulevan kevään aikana opetustoimi miettii prosessia ihan uusiksi, Kyllönen sanoo.

Enimmäisoppilasmäärät on valmisteltu yhdessä koulujen kanssa.