Mielenosoituksista tuli lähes jokapäiväisiä – "Kiva ilmapiiri"

Pelkästään Helsingissä järjestetään tänä vuonna pitkälle yli 300 mielenosoitusta. Poliisin mukaan Suomen vastarintaliikkeen ilmauksissa on vastaisuudessa aina poliisi näkyvästi paikalla.

mielenosoitukset
Soihtukulkue matkalla Hietaniemen hautausmaalle.
612-soihtukulkue matkalla Hietaniemen hautausmaalle vuonna 2016.Jyrki Lyytikkä / Yle

Helsingin poliisin tilastojen mukaan mielenosoittamisesta tuli kahdessa vuodessa arkipäivää hiljaiselle kansalle, joka ei aiemmin niin hevillä jalkautunut marsseihin.

Ilmoitettuja mielenosoituksia kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 354 eli "melkein jokaiselle vuoden päivälle", sanoo ylikomisario Jere Roimu. Tämän vuoden lokakuun lopulle luku on 283.

– Vuoden loppuun päästään siis aika lailla samoihin. Luvut eivät ole aiemmin olleet ihan näin isoja vaan kolmensadan pinnassa.

Nykyilmiönä kirjattujen mielenosoitusten päälle voi laskea "jonkin kourallisen" spontaaneja vastamielenosoituksia, joista poliisi ei koskaan ole saanut ilmoitusta. Ne ovat leimallisia isolle osalle tämän päivän marsseja, jotka liittyvät teemoiltaan usein maahanmuuttoon.

Mieltä ei osoiteta pelkästään pääkaupungissa. Esimerkiksi Marco de Wit – luultavasti maan kyltymättömin mielenosoittaja – on järjestänyt tänä vuonna kymmeniä mielenosoituksia eri puolilla maata vaikkapa Oulussa, Siilinjärvellä ja Forssassa.

Suomi ensin -vastamielenosoittajia.
Marco de Wit puhui mielenosoituksessa syyskuussa Maahanmuuttovirastolla Helsingissä.Pekka Pantsu / Yle

– Usein kolme viikossa viime kuukausien aikana, de Wit laskee.

De Wit vastustaa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa, mutta on kutsunut myös kulkueita muun muassa Yleä ja perussuomalaispuoluetta vastaan.

De Witin edustama Suomi ensin -yhdistys kokoontuu kaduilla usein siellä, missä tapahtuu. Esimerkiksi Forssaan mielenosoitus jalkautui kahdessa päivässä sen jälkeen, kun turvapaikanhakijat ja paikkakuntalaiset joukkotappelivat elokuussa.

Marssiruuhka kouli poliisia

– Mielenosoituspaikka riippuu kahdesta asiasta: onko meillä kaupungissa aktiiveja, jotka voivat auttaa järjestämisessä, ja toinen tekijä on uutiskäänne tai pitkäaikainen vääntö kunnassa, Marco de Wit kertoo.

Mies ei ollut ennen syksyä 2015 osallistunut elämässään yhteenkään mielenosoitukseen. Hän aktivoitui samaan aikaan kuin turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa kasvoi rajusti. Omissa mielenosoituksissa on de Witin mukaan ollut "kiva ilmapiiri", vaikka yhteistyö poliisin kanssa ei aina suju.

– Välillä se on erittäin hyvää, mutta mennyt heikompaan suuntaan viime keväänä. Helsinki on katastrofaalinen. He katsovat että anarkistit ovat niin vaarallisia, että mielenosoitusta ei voi järjestää.

Ylikomisario Jere Roimu toteaa, että vaaran uhka syntyy nimenomaan vastamielenosoituksista. Kuluneet kaksi vuotta ovat harjaannuttaneet Helsingin poliisia.

Tietynlainen porukka tuppaa näihin hakeutumaan: on vakiomielenosoittajia.

Jere Roimu

– Ollaan panostettu neuvottelutoimintaan, että ollaan aktiivisesti yhteydessä järjestäjiin ja aistitaan, mitä oikeasti tapahtuu, Roimu kuvaa.

Tällä hän viittaa juuri siihen, houkuttaako tapahtuma paikalle päinvastoin ajattelevia riidanhaastajia.

– Tietynlainen porukka tuppaa näihin hakeutumaan: on vakiomielenosoittajia, jotka haluavat olla monessa mukana. Sitten on väkeä, jotka haluavat omalle asialle näkyvyyttä niin etteivät tyydy pelkkään mielenosoittamiseen.

"Lehtien jako" päättyi kuolemaan

Vakava paikka poliisille oli syyskuinen uusnatsistisen Vastarintaliikkeen mielenosoitus Helsingin rautatieasemalla. Tapahtumassa pahoinpidelty mies kuoli. Poliisille oli etukäteen ilmoitettu julkisen paikan kokouksesta, jonka tarkoituksena on lehtien jako.

– Ikävien tapauksien seurauksena voi käytännössä luvata, että kyseisen järjestäjän tapahtumissa on nyt poliisi aina näkyvästi paikalla, sanoo ylikomisario Roimu.

Pahoinpitelyn jälkeen Suomen hallitus päätti puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Se myös linjasi, että nykylain kuuden tunnin varoitusaika laillisen mielenosoituksen järjestämiseksi on liian lyhyt. Oikeusministeriön selvitys varoajan pidentämiseksi valmistuu helmikuussa.

– Jos haluat järjestää marssin aamukymmeneltä ja siitä voi ilmoittaa poliisille keskellä yötä, mikä on viranomaisen todellinen mahdollisuus reagoida? kysyy Jere Roimu.