EU-parlamentti tasoittaa tietä kiistellylle Uzbekistanin puuvillalle – ja arvostelijoiden mukaan lähettää väärän viestin

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan EU ummistaa silmänsä pakkotyöltä, jolla Uzbekistanissa poimitaan puuvillaa. Suomalaismeppien mukaan Uzbekistanin tilannetta pitää seurata tarkkaan jatkossakin.

puuvillateollisuus
Puuvillan poimijoita uzbekistanilaisella pellolla sadonkorjuuaikaan.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan puuvillan poimintaan pakkovärvätään Uzbekistanissa vuosittain jopa miljoona ihmistä.Oskari Pölhö / Yle

Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen, joka siloittaa kiistellyn uzbekistanilaisen puuvillan tietä EU:n markkinoille.

Parlamentti äänesti täysistunnossaan Strasbourgissa, että tekstiilituotteiden kauppa voidaan ottaa mukaan EU:n ja Uzbekistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Päätös syntyi äänin 564–100.

Uzbekistanille päätös merkitsee sitä, että EU:hun tuotavien puuvillatuotteiden tariffit laskevat.

Uzbekistanilaisella puuvillalla on ollut huono maine, sillä sitä poimitaan valtion ohjailemana pakkotyönä. Ihmisoikeusjärjestöt kuten Human Rights Watch arvioivat, että puuvillapelloille pakotetaan sadonkorjuuaikaan joka vuosi yli miljoona uzbekistanilaista.

Ongelmat tunnetaan myös muotialalla, sillä lähes 300 vaateyritystä eri maista on viime vuosina ilmoittanut boikotoivansa uzbekistanilaista puuvillaa. Yle kertoi Uzbekistanin puuvillapeltojen pakkotyöstä laajasti viime sunnuntain jutussa.

Suljetun ja itsevaltaisesti johdetun Uzbekistanin puuvillantuotannosta on ollut vaikea saada tietoa, sillä kansainvälisten järjestöjen ja journalistien toimintaa maassa on rajoitettu.

Parlamentti pani ensin stopin – nyt vihreää valoa

Ihmisoikeusloukkausten takia Euroopan parlamentti pani muutama vuosi sitten tekstiilisopimukselle stopin. Se päätti, että tekstiilien kahdenvälinen kauppa jätetään toistaiseksi EU:n ja Uzbekistanin kumppanuussopimuksen ulkopuolelle.

Parlamentti halusi muun muassa, että Uzbekistan päästäisi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n valvomaan puuvillan sadonkorjuuta, erityisesti lapsityövoiman käyttöä. Lisäksi Uzbekistanilta vaadittiin konkreettisia toimia lapsi- ja pakkotyövoiman poistamiseksi.

Vuonna 2013 Uzbekistan päästikin ensi kertaa ILO:n tarkkailijat maahan. Nyt Euroopan parlamentti viittaa tarkkailijoiden havaintoihin, joiden mukaan Uzbekistanissa on tapahtunut kehitystä ja lapsityövoiman käyttö on käytännössä loppunut.

– Työtä on vielä tehtävänä. Mutta tason, jonka parlamentti vuonna 2011 asetti ehdoksi, voidaan katsoa täyttyneen ILO:n raporttien pohjalta, sanoo europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.), joka on parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen. Hän äänesti sopimuksen hyväksymisen puolesta.

Parlamentin hyväksynnän jälkeen EU:n ministerineuvoston pitää vielä hyväksyä päätös.

Puuvillapalloja sadonkorjuuaikaan.
Puuvilla on yksi Uzbekistanin tärkeimmistä vientituotteista.Oskari Pölhö / Yle

"Taškentiin lähtee väärä viesti"

EU:lle päätöksen taloudellinen merkitys on pieni. Kyse on pitkälti symbolisesta eleestä: Uzbekistanin hallitusta halutaan kannustaa uudistuksiin.

– Uzbekistanille halutaan antaa tunnustusta siitä, että muutaman viime vuoden aikana on tapahtunut pieniä parannuksia, vaikka puutteita vielä onkin, sanoo suomalaismeppi Liisa Jaakonsaari (sd.), joka myös äänesti hyväksymisen puolesta.

Monet Uzbekistanin tilannetta tuntevat kansalaisjärjestöt tuomitsivat parlamentin päätöksen jo etukäteen. Human Rights Watchin mukaan Euroopan parlamentti lähettää Uzbekistanin hallitukselle väärän viestin.

– Päätös voi horjuttaa pyrkimyksiä pakkotyön lopettamiseksi, Human Rights Watch sanoo tiedotteessaan.

ILO:n raportteja epäillään

Järjestöt pitävät selvänä, että pakkotyö jatkuu Uzbekistanissa laajempana kuin ILO:n tarkkailijat ovat havainneet.

Lapsityövoimaa on järjestöjen mukaan korvattu aikuisten pakkotyöllä. Uzbekistania seuraava Uzbek-German Forum for Human Rights sanoo, että sen aktivistien raporttien mukaan pakkotyö on jatkunut tänäkin vuonna entisessä laajuudessaan. Järjestön mukaan on todisteita, että peltotyöläiset ja muut uzbekistanilaiset eivät ole uskaltaneet kertoa ILO:n tarkkailijoille totuutta työoloista.

Suomalaismeppi Heidi Hautala (vihr.) äänesti EU-parlamentissa Uzbekistan-sopimuksen hyväksymistä vastaan. Myös Hautala sanoo, että ILO:n tarkkailijat ovat Uzbekistanissa toimiessaan liian riippuvaisia hallituksesta.

– Joissakin asioissa on voinut tapahtua parannusta, mutta muiden, riippumattomien tarkkailijoiden mukaan pakkotyön suhteen ei. Parlamentin päätös antaa Uzbekistanin hallitukselle väärän signaalin, Hautala sanoo.

Hautalan mukaan Uzbekistanin painostamista pitäisi jatkaa ja vaatia muun muassa riippumattomien tarkkailjoiden työn sallimista. Ei ole merkkejä siitä, että demokratiakehitys Uzbekistanissa olisi etenemässä, vaikka presidentti on vaihtunut, Hautala sanoo.

Mepit: Pakkotyötä seurattava tarkkaan

Euroopan parlamentti myöntää, että pakkotyöstä Uzbekistanissa on edelleen syytä olla huolissaan. Mepit sanovat jatkavansa tilanteen seuraamista, ja jos räikeitä väärinkäytöksiä ilmenee, parlamentti voi esittää koko EU:n ja Uzbekistanin kumppanuussopimuksen jäädyttämistä.

– Parlamentti haluaa konkreettisia ja mitattavissa olevia parannuksia, jotta voidaan objektiivisesti todeta, onko kehitystä tapahtunut, Liisa Jaakonsaari sanoo.

Hänen mukaansa ihmisoikeuskysymyksissä on oltava tiukkana, mutta diplomatialla ja yhteistyöllä saa usein aikaan kaikkein eniten.

– Paras tapa vaikuttaa tällaisissa tapauksissa on se, että ollaan yhteydessä ja kannustetaan. Sillä saa paremmin tuloksia kuin sillä, että katkaistaan kauppasuhteet kokonaan.