Vasta paukkupakkaset pysäyttävät metsurin: "Tähän täytyy osata varustautua"

Moni harrastelija jättää talvikauden väliin, mutta ammattilaismetsuri painaa töitä kesät talvet.

metsurit
Jesse Pusila ja metsurin työvälineet
Jeppe Pusila ja osa metsurin työvälineistä.Mikko Tuomikoski / Yle

Tavallinen polttopuiden pilkkoja jättää kernaasti talvikauden väliin, sillä pakkasen puremassa umpihangessa huhkiminen tuntuu niin vaivalloiselta, että amatöörimetsuri odottaa mieluusti kesäkelejä.

Ammattilaiset kuitenkin painavat metsissä kesät talvet. Talvikin alkaa olla kiireistä aikaa Suomen metsissä.

– Metsätöitä tehdään melkein ympäri vuoden. Suurimmat hakkuut painottuvat talvikaudelle, arvioi Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä, joka seuraa metsäpalveluyrittäjä Jeppe Pusilan työskentelyä Lahden Ahtialassa.

Yksi syy on tietysti se, että puut saadaan kuljetettua metsistä pois, kun metsätiet ovat jäässä. Roudasta on apua muutenkin.

– Metsäkoneista jää maastoon vähemmän jälkiä ja lumesta on myös hyötyä. Se suojaa maaperää ja kasvillisuutta, jatkaa Niemelä.

Myös metsurit työskentelevät etenkin Etelä-Suomessa ympäri vuoden.

Turvallisuus ennen kaikkea

Metsurivoimin tehtävät metsätyöt ovat aina fyysisesti raskaita hommia, joissa kovakuntoiselle ammattilaisellekin tulee väistämättä hiki. Pakkasella voi olla jopa vaarallista.

Ammattilainen ei tee töitä ilman suojavarusteita.

Jeppe Pusila

– Tähän täytyy osata varustautua. Suojavarusteiden lisäksi vaaditaan kerrospukeutumista, jotta pysyy kuivana ja samalla tietysti lämpimänä, aloittaa metsäpalveluyrittäjä Jeppe Pusila.

Metsurin suojavarusteisiin kuuluvat yleensä turvajalkineet, -housut tai -haalarit, -pusero, -käsineet sekä kypärä, jossa mukana ovat visiiri ja kuulosuojaimet.

Ammattilaista hieman huvittaa se, että amatöörin suojavarustukseksi saattaa riittää korvatulpat ja kumisaappaat, mutta ammattilainen ei tingi turvallisuudesta.

– En tee töitä ilman suojavarusteita. Moottorisaha on niin vaarallinen peli, että pienikin lipsahdus voi olla kohtalokas, muistuttaa Pusila.

Ammattilainen satsaa laatuun

Ammattilainen ei etsi halpaa ja hyvää työkalua. Pusila laskeskelee, että ammattimetsurin työvälineisiin kuluu helposti 4 000–5 000 euroa.

Työkalujen täytyy toimia kaikissa olosuhteissa.

Jeppe Pusila

Sahojen ja turvavarusteiden lisäksi tarvitaan esimerkiksi kaatotunkkeja, vinssejä, vaijereita sekä kaatokiiloja.

– Kaikkien välineiden pitää täyttää ammattilaisen vaatimukset. Työkalujen täytyy toimia kaikissa olosuhteissa. Muuten ne ovat hyödyttömiä.

Toimintavarmuus ja huoltoystävällisyys ovat vaatimuslistan kärjessä.

– Lämmitettävät kahvat eivät ole olennainen varuste, mutta on tärkeää, että laitteen kuin laitteen voi purkaa, huoltaa ja korjata kenttäolosuhteissa, täydentää Pusila.

Metsurin työvälineitä: Raivaussaha, kaatotunkki, tukkisakset, -koukku, kaatokiiloja, vetoliinoja, moottorisaha, turvasaappaat
Jeppe Pusilan työkaluja: Raivaussaha, kaatotunkki, vetoliina, ym.Mikko Tuomikoski / Yle

Lumi ja pakkanen pysäyttävät talvimetsurin

Vaikka varusteet olisivat viimeisen päälle ja mies kylän kovakuntoisin karju, pitää työt keskeyttää, kun olosuhteet käyvät liian vaativiksi.

Pakkasraja on -25 asteen paikkeilla.

Jeppe Pusila

– Pakkasraja on -25 asteen paikkeilla. Niin kylmässä ei enää kannata lähteä hommiin, pohtii Pusila.

Toinen talvinen tekijä on tietysti lumi, joka asettaa omat rajansa.

– Raivaussahatyöskentely loppuu siinä vaiheessa, kun kannot alkavat jäädä liian korkeiksi. Liian paksu hanki haittaa tietysti myös liikkumista ja puiden oksille kertyvä lumi vaikeuttaa kaatoja. Myös pöllyävä lumi on vaarallista, sillä ei voi tehdä töitä, jos ei näe mitään, naurahtaa Pusila.

Metsä tarjoaa töitä taitavalle tekijälle

Moni saattaisi luulla, että metsurit ovat katoavaa kansanperinnettä. Taitavalle tekijälle löytyy kuitenkin töitä, vakuuttaa Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä.

Sekä koulutus- että vaatimustaso ovat korkeita.

Markus Niemelä

– Lahti työllistää vuosittain jopa 40–50 metsäpalveluyrittäjää. Suomessa on onneksi entistä enemmän ammattitaitoisia tekijöitä.

Lahden kaupunki asettaa omilla alueillaan tehtäville töille kovemmat laatuvaatimukset, kuin talousmetsissä tehtäville töille.

– Sekä koulutus- että vaatimustaso ovat korkeita. Me valitsemme parhaat tekijät.

Koulutusta vaaditaan monessa asiassa, esimerkiksi puulajien tuntemisessa, sillä kaupunkialueella halutaan säilyttää metsien monimuotoisuus.

– Täällä Ahtialassakin on metsiköitä, joista löytyy jopa 21 puulajia, muistuttaa Niemelä.

Jesse Pusila päätti jo koulutusvaiheessa tähdätä perustutkintoa pidemmälle. Hän suoritti metsätalouden insinöörin tutkinnon.

– AMK-pohjaisen tutkinnon suorittaminen kesti neljä vuotta, vuoden kauemmin kuin metsurin perustutkinnon. Metsäalalle tyypillisesti tässäkin oli suuri osa käytännön tekemistä eli oppi haettiin suoraan metsästä.

Tuhansien metsurien maa

Suomen metsissä työskentelee tällä hetkellä 3 500–4 000 metsuria, arvioi puuliiton työehtosihteeri Harri Häkkinen.

– Metsurien työllisyystilanne on ollut pääosin hyvä, mutta työt ovat perinteisesti olleet kausiluontoisia.

Häkkisen mukaan kyse ei ole siitä, etteikö metsissä voisi tehdä talvitöitä, vaan kyse on suhdanteista.

– Talvitöitä voitaisiin valtakunnallisesti tehdä enemmänkin, jos niitä annettaisiin tehdä.

Viimeaikaiset uutiset kertovat esimerkiksi siitä, kuinka Metsähallitus lomauttaa kaikki palveluksessaan olevat metsurit tammikuusta maaliskuuhun.

Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n toiminnanjohtaja Kari Immonen puolestaan muistuttaa Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeammista lumiolosuhteista, jotka omalta osaltaan hillitsevät talvitöitä metsissä.

– Olisi todella tärkeää pitää huolta myös näistä työntekijöistä. Sellainenkin päivä voi tulla, ettei tällaisen raskaan työn tekijöitä enää löydy, jos tarve kasvaa.

Molemmat ovat sitä mieltä, että metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta kuin pitkään aikaan.

Metsäteollisuuden näkymät heijastuvat muuallekin

Metsäteollisuuden viimeaikaiset hyvät uutiset näkyvät enemmänkin muualla metsäteollisuuden piirissä kuin metsurien tekemissä töissä, sanoo METO - Metsäalan asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Håkan Nystrand.

– Tähän asti toimihenkilöiden määrä alalla laski 30–70 henkilöä vuodessa. Nyt lasku on pysähtynyt ja voidaan odottaa jopa varovaista nousua.

Suurten ikäluokkien eläköitymistä siis kompensoidaan rekrytoimalla uutta väkeä, mikä ei ole pikku juttu, sillä toimihenkilöitä arvioidaan olevan Suomessa noin 1 300.

– Tämä ei ehkä näy suoraan metsurityössä, koska suuri osa metsätöistä tehdään koneilla, mutta esimerkiksi metsätalouden insinöörien ja koneyrittäjien työllisyys paranee kohisten.

Nystrand uskoo vakaasti, että metsätalouden kasvu jatkuu ja Äänekosken suurinvestointi saa seuraajia.

– Kaikki viime aikoina esillä olleet hankkeet eivät välttämättä toteudu, mutta osa toteutuu varmasti ja se on hieno asia, iloitsee Nystrand.

Juttua muokattu 19.12.2016 klo 9.20: Korjattu haastateltavan nimi.