Tunnelma tarttuu ja leviää nopeasti – "Sosiaaliset ilmiöt ovat ryhmässä kuin viruksia"

Yhteiset saavutukset, esimerkiksi yhdessä tehty voittomaali, hitsaavat ryhmän yhtenäiseksi. Ryhmähenki vaatii muun muassa keskinäistä luottamusta.

sosiaalipsykologia
Nuoret Leijonat ja yleisö.
Yhteiset saavutukset antavat ryhmähengelle nostetta. Pikkuleijonien positiivinen tunnelma heijastui yleisöön asti.Tomi Hänninen

Ryhmät, kuten työyhteisöt ja urheilujoukkueet, ovat ihmisille tärkeitä, sillä ne tarjoavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Haluamme kuulua porukkaan, koska toisaalta se palvelee jopa biologista turvallisuuden tunnetta, mutta myös psykologista turvaa ja tiedonsaantia, Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Pasi Hirvonen sanoo.

Jos ryhmissä pyritään nostamaan tunnetta tai tunnelmaa, niin samalla nostatetaan ja vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Se on meille aika tärkeää, ja sitä tehdään ihan huomaamattakin.

Varsinkin joukkueen johtajan, valmentajan pitäisi olla aikalailla hereillä ja kuunnella oikeasti, mitä ryhmässä puhutaan.

Pasi Hirvonen

Nykyisin puhutaan paljon tunnelman nostamisesta, mikä voi johtua Hirvosen mukaan myös siitä, että elämme vahvassa yksilöllistymisen ja yksilöllisyyden ajassa.

– Me tiedämme itsestämme aika paljon ihan tällaisina kyökkipsykologeina eli miltä minusta nyt tuntuu ja miten reagoin, mutta loppujen lopuksi olemme ehkä ajautuneet hieman syrjään siitä, mitä meille ryhmänä kuuluu. Ehkä tunnelman nostattaminen yhdessä koetaan hieman vastavoimana tähän.

Hirvosen mukaan sosiaalipsykologiassa on tutkittu paljon ryhmän vuorovaikutusta. Parhaimmillaan vuorovaikutuksessa huomioidaan ryhmän toiminnan perustavoitteet, eli tehtävätavoite sekä yhteenkuuluvuuden tunne ja sosiaalisten ja emotionaalisten kokemusten jakaminen.

Ilvespelaajien pukuhuone, jossa varusteet ovat naulakoissa hyvässä järjestyksessä.
Jääkiekkojoukkue Ilveksen pukuhuoneen seinällä tsempataan joukkuetta yhteisiin tavoitteisiin.Mari Vesanummi / Yle

Hirvonen sanoo, että sosiaaliset ilmiöt ryhmässä ovat kuin viruksia, sillä ne tarttuvat nopeasti toisiin ihmisiin ja saavat aikaan reaktioita. Esimerkiksi jos tiimissä naureskellaan, niin nauru ja tunnelma tarttuvat.

– Yhtälailla myös kiristynyt tunnelma saattaa tarttua muihin. Siihen saakka kuin kiristynyt tunnelma on päällä, ryhmä ei ole perustehtävän äärellä, eli vaikka kiristyvä tunnelma saattaa tarttua nopeasti ja levitä, niin siitä pitäisi päästä myös nopeasti yli.

Samaa mieltä on Kajaanin junnuhokin valmennuspäällikkö Kimmo Happo. Hän sanoo, että valmentajan on oltava hereillä, koska tunnelman kiristyminen luo pelaajille ahdistusta, joka näkyy myös suorituksina kaukalossa.

Ahdistus ja tunnelman kiristyminen leviävät tosi helposti joukkueeseen, joten siinä on coachin, kapteeniston ja johtavien pelaajien tehtävä hommia.

Kimmo Happo

– Siellä voi tulla pelkotiloja, ettei uskalleta tehdä asioita, joita pelaaja osaa tehdä kentällä. Tai sitten ei tehdä asioita, jotka on joukkueen kanssa sovittu. Ahdistus ja tunnelman kiristyminen leviävät tosi helposti joukkueeseen, joten siinä on coachin, kapteeniston ja johtavien pelaajien tehtävä hommia.

– Kaikki keinot ovat käytössä, kuten esimerkiksi hauskuuttaminen, hyvän olon tuominen kehumalla ja itsetunnon vahvistaminen ihan vaikka muutamilla sanoilla. Ylipäätään sen turvallisen ilmapiirin takaisin saamiseksi pitää tehdä hommia. Tietysti, jos tunnelma kiristyy usein, niin silloin pitäisi tarkastella pidemmältä aikajänteeltä arvoja ja toimintatapoja, koska sieltä se lähtee, Happo jatkaa.

Me pystymme, olemme ne rohkeat

Väitöskirjatutkija Pasi Hirvosen mukaan toimivan ryhmähengen ja tunnelman tuottaminen vaatii ainakin kolmenlaista asiaa: Ensinnäkin se vaatii keskinäistä luottamusta. Toiseksi se vaatii sitä, että meillä on jaettu käsitys siitä, keitä olemme, eli yhteinen ryhmäidentiteetti. Kolmas asia taas on pystyvyyden tunne, eli me pystymme tekemään tämän asian.

– Tästä syystä esimerkiksi amerikkalaisilla jalkapallojoukkueiden pukuhuoneissa, ja miksi ei myös lätkäjoukkueiden, jalkapallojoukkueiden tai salibandyjoukkueiden kotihallin pukuhuoneiden seinällä saattaa olla tekstejä Yes We Can tai We Are The Brave Ones, joilla vahvistetaan pystyvyyden tunnetta ja tunnelma nousee.

Kiekkojunnuja jäähallissa harjoittelemassa.
Joukkueessa kuulutaan samaan porukkaan.Hannu Harhama / Yle

Hirvonen muistuttaa, että tunnelma voi olla hetkellisesti hyvä, kun joukkue onnistuu esimerkiksi maalinteossa, mutta pidempiaikainen ryhmän yhteenkuuluvuuden kehittäminen vaatii aikaa. Esimerkiksi yksilöiden välinen luottamus ei synny ryhmässä hetkessä.

– Keskeinen ulottuvuus vuorovaikutuksessa on paitsi se, että me puhumme toisillemme, mutta myös se, että kuuntelemme. Varsinkin joukkueen johtajan, valmentajan pitäisi olla aikalailla hereillä ja kuunnella oikeasti, mitä ryhmässä puhutaan. Rakennamme yhteenkuuluvuuden tunnetta ja jaettua sosiaalista maailmaa jo sillä, miten puhumme toiselle ihmiselle.

Kapteenikaan ei pysty tekemään kaikkea yksin.

Kimmo Happo

Hirvonen painottaa oikeanlaisen ja hyvä vuorovaikutuksen merkitystä. On tärkeää, että ihmiset kommunikoivat, kertovat toisilleen omista tunnetiloistaan ja ajatuksistaan, Hirvonen sanoo.

– Toki vaikka kesken lätkämatsin vuorovaikutus on enemmän kehollista. Se tulee ikään kuin reisilihaksesta, eli se on opittua toimintaa tuttujen mallien mukaan ja siinä toteutetaan sitä tehtävää, mutta pitäisi luoda myös sellaisia tilanteita ja mahdollisuuksia, missä voidaan olla vapaammin vuorovaikutuksessa ja rakentaa yhteistä identiteettiä ja tunnelmaa ryhmän keskuudessa.

– Kokemus tuo näkemystä tilanteeseen eli silloin oppii ymmärtämään, minkälaista vuorovaikutusta ja tunnelmaa mikäkin tilanne vaatii. Pelisilmää voi kehittää ihan kokemuksen kautta, Hirvonen jatkaa.

"Huippuhomma, mahtava suoritus"

Maali on aina maali, naurahtaa Kajaanin junnuhokin valmennuspäällikkö Kimmo Happo jääkiekko-ottelun varmasta tunnelman nostattajasta.

– Sitten on näitä valmentajan fraaseja, että seuraava vaihto tarkasti ja muuta. Se saattaa kolahtaa siellä omissa, jos tunnelma nousee liikaa ja unohdetaan asiat, jotka on yhteisesti sovittu kentällä, Happo kertoo.

Tunnelman nostattaminen joukkueen sisällä on Hapon mukaan tärkeää myös muulloin kuin heikoilla hetkillä. Kun joukkueessa tehdään pitkäjänteisesti töitä, se tulee tavallaan kuin itsestään ryhmän sisällä.

– Kun pelataan vuosi, kaksi tai kolme vuotta samassa joukkueessa, niin on helppo nostaa tunnelmaa, koska sieltä rupeaa löytymään yhteenkuuluvuutta, samojen arvojen, normien ja sääntöjen pohjalta.

Valmennuspäällikkö Kimmo Happo lumisessa maisemassa.
Junnuhokin valmennuspäällikkö Kimmo Hapon mielestä tunnelman nostattaminen joukkueessa on tärkeää, koska se lisää yhteenkuuluvuutta.Tiia Korhonen / Yle

– Ennen kaikkea tärkeää on, että johtaja – ohjaaja, valmentaja tai johtavat pelaajat joukkueen sisällä – on oikeudenmukainen ja rehellinen. Siten kaikilla on ryhmässä turvallista, joka on aika iso sana joukkueen sisällä, Happo lisää.

Hapon mukaan tunnelman nostattaminen ja joukkueen ilmapiirin parantaminen ovat osa joukkueen kapteenin tehtävää. Hapolla on takanaan vuosien kokemus joukkueen kapteenina toimimisesta edustushokissa.

– Kapteenikaan ei pysty tekemään kaikkea yksin. Hänen ympärilleen on hyvä kasata 4–6 henkilön ryhmä, joka pystyy auttamaan huonoina päivinä. Kapteenille tulee todella raskas taakka, jos hän ottaa tunnelman nostattamisen pelkästään omille hartioilleen. Silloin tarvitsee hoksata, ketkä pelaajat siellä ryhmän sisällä ovat innostajia.

Pyrin huomioimaan viikottain yksittäisiä pelaajia.

Kimmo Happo

Hapon mukaan hyvän joukkueen tunnistaa siitä, että huonon hetken jälkeen tunnelma saadaan nostettua takaisin niin, että se myös pysyy siellä. Tunnelmaa ei rakenneta pelkästään kauden lopussa myönnettävillä palkinnoilla, vaan se on päivittäistä ja viikottaista työtä, sanoo juniorijääkiekkoilijoiden parissa työskentelevä Happo.

– Totta kai lapsia ja nuoria pitää palkita ansaituista suorituksista, mutta palkintojen ei tarvitse olla kummoisia. Pyrin huomioimaan viikottain yksittäisiä pelaajia, ja se riittää, että taputtaa pikkuisen päähän ja sanoo, että tuo oli huippuhomma tai se oli mahtava suoritus. Kun kaikki huomioidaan joukkueessa, niin silloin tunnelma paranee välittömästi, Happo kertoo.