Yle selvitti: Koulujen välinepulaa paikataan oppilaiden älypuhelimilla – kuka korvaa, jos laite hajoaa?

Uusi opetussuunnitelma painottaa digitaalista oppimista, mutta monilla kouluilla on liian vähän välineitä.

koulut
Oppilaita etsimässä tietoa digilaitteilla.
Stina Tuominen / Yle

"Koko alakoululla on kymmenen iPadia eikä laitteita saa läheskään aina, kun se olisi opetuksen kannalta järkevää. Myös atk-luokka tietokoneineen on yleensä varattu", kirjoittaa yli kahdensadan oppilaan koulun opettaja Yle Uutisten kyselyssä.

Kymenlaaksolaisen opettajan kommentti kuvaa arkea monilla alakouluilla, vaikka uusi opetussuunnitelma painottaa digitaalista oppimista. Selkeä enemmistö Yle Uutisten kyselyyn osallistuneista opettajista ja rehtoreista ajattelee, että oppilaiden käytössä on liian vähän digilaitteita. Näin sanoo kaksi kolmesta vastaajasta. Ylen kyselyssä laitepula vaikuttaa pahimmalta kaikkein suurimmissa kouluissa.

Grafiikka

Kuntien ja yksittäisten koulujen välillä on kuitenkin suuria eroja. Osalla kouluista digiopetusta on voitu kehittää jo pitkään ja laitteita on riittävästi.

– Vaihtelu on todella suurta kuntien välillä. Meillä on kuntia, joissa on jokaiselle oppilaalle laite. Se on toinen ääripää, erityisasiantuntija Jaakko Salo opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:sta sanoo.

Grafiikka

Usein myös netin takkuilu mutkistaa alakoulujen opetusta. Opettajan valmistelemat tehtävät saattavat tyssätä siihen, että verkko on liian kuormittunut. Opettajat kertovat nettiyhteyden ongelmista vielä useammin kuin rehtorit.

Omia laitteita käytetään omalla vastuulla

Kun uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan digitaalista oppimista aiempaa enemmän, laitepulaa paikkaillaan yleisesti oppilaiden omilla älypuhelimilla. Niitä käytetään esimerkiksi tiedonhakuun ja kuvaamiseen.

"Puhelimesta haetaan tietoa. Joissakin luokissa saa kuunnella musiikkia kuulokkeilla työskenneltäessä", rehtori Päijät-Hämeestä kertoo Ylen kyselyssä.

Joillakin kouluilla hyödynnetään myös oppilaiden omia tabletteja.

Grafiikka

Esimerkiksi OAJ, Kuntaliitto ja Opetushallitus ovat tehneet valmiin sopimuspohjan omien laitteiden käytöstä. Usein vanhempien ja koulun sopimus on kuitenkin tekemättä. Yle Uutisten kyselyyn vastanneista alakoulujen rehtoreista vain nelisenkymmentä prosenttia sanoo, että käytöstä on sovittu huoltajien kanssa. Jos laite rikkoutuu oppitunnilla, koulu ei yleensä laitetta korvaa. Käytäntö on sama kuin vaikkapa silloin, kun oppilas tuo omat sukset tai luistimet kouluun.

– Jos oppilaiden omia laitteita hyödynnetään opetuksessa, siitä on sovittava huoltajien kanssa. Kyllä ajatus on, että kun omia laitteita tuodaan, niitä käytetään omalla vastuulla, Jaakko Salo OAJ:sta sanoo.

Ketään ei voi velvoittaa tuomaan omaa älypuhelinta tai tablettia kouluun.

– Pitää muistaa, että perusopetus on maksutonta. Omien laitteiden käyttö on lisä, mutta kyllä koululla pitää olla riittävästi laitteita, Jaakko Salo jatkaa.

Opettajat haluavat lisää koulutusta

Pelkät laitteet eivät auta, jos taitoa niiden hyödyntämiseen ei ole tai jos opettaja ei saa käyttöönsä kunnon oppimateriaaleja.

"Digiloikkaan ei ole välineitä eikä itsellä taitoakaan", opettaja Keski-Suomesta toteaa Ylen kyselyssä.

Moni opettaja haluaisi Yle Uutisten kyselyn perusteella paljon täydennyskoulutusta, mielellään työajalla. Hallituksen kärkihankkeeseen kuuluvan koulutuksen avulla päästään ainakin yksi harppaus eteenpäin. Jokaiseen Suomen kouluun on tulossa tutoropettaja, joka saa koulutusta opetussuunnitelman vaatimiin muutoksiin.

Yle Uutiset toteutti kyselyn alakoulujen opettajille ja rehtoreille 23.11.-2.12. yhteistyössä Suomen Rehtorit ry:n ja OAJ:n kanssa. Kyselyyn vastasi 209 opettajaa ja 184 rehtoria.