Työttömän elo vaikeutuu – korvaukset pienenevät ja velvoitteet lisääntyvät

Vuoden vaihtuminen tietää lukuisia muutoksia työttömän toimeentuloon ja elämään.

työttömyys
TE-toimisto Joensuussa.
Työttömät haastatellaan jatkossa kolmen kuukauden välein. Ismo Pekkarinen / AOP

Työttömän arki muuttuu monin tavoin ensi vuonna eduskunnan päätösten myötä. Työttömän toimeentulo vaikeutuu vuoden vaihduttua hitusen - ainakin jos pysyy työttömänä.

Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha laskevat noin 697 euroon kuussa. Pudotus on noin 6 euroa eli 0,85 prosenttia. Työttömyystuen lapsikorotukset laskevat saman 0,85 prosenttia. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha laskee 4-10 euroa kuussa ja korotettu ansiopäiväraha yleisesti noin 40-100 euroa kuussa. Verotus pysyy nykyiselllään.

Plussaa on, että toimeentulotuen perusosa suurenee yksin asuvalla pari euroa noin 488 euroon.

Eläketuki leventää leipää

Ns. lex Lindströmin ansiosta viisi vuotta työttömänä olleet yli 60-vuotiaat pääsevät työmarkkinatuelta hiukan leveammän leivän ääreen eläketuelle. Eläketuki vastaa määrältään takuueläkettä, jonka suuruus on ensi vuonna 760 euroa kuussa eli 6 euroa tämänvuotista matalampi.

Eläketuen on määrä tulla voimaan kesällä. Eläketukea maksetaan vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai 65 vuoden iän täyttämiseen saakka.

Ansiosidonnainen 400 päivään

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskesto lyhenee valtaosalla työttömiä nykyisestä 500 päivästä 400 päivään eli reiluun puoleentoista vuoteen. Enintään kolmen vuoden työhistorialla enimmäisaika lyhenee 300 päivään eli noin 14 kuukauteen. 500 päivän enimmäiskesto säilyy yli 58-vuotiailla.

Pitkän työhistorian perusteella maksettavasta 90 päivän korotetusta etuudesta luovutaan, mutta työllistymistä edistävien palvelujen ajalta sitä maksetaan jatkossakin. Se on normaalisti 100-200 euroa kuussa korkeampi kuin tavallinen ansiopäiväraha.

Työttömyyden alun korvaukseton omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä arkipäivästä seitsemään karenssipäivään.

Työvoimatoimiston lomake.
Marja Väänänen / Yle

Työstä kieltäytyminen hankaloituu

Työttömän velvollisuus ottaa vastaan työtä tiukentuu. Kolmen kuukauden ammattitaitosuojan jälkeen työttömällä ei enää ole pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työtä. Se ei käy perusteeksi, että palkka jäisi työttömyyskorvausta pienemmäksi. Työstä kieltäytymisestä paukahtaa 90 päivää ilman korvauksia nykyisen 60 karenssipäivän sijaan.

Työttömyysetuuden menettää myös, jos eroaa työstä, joka sijaitsee yli 80 kilometrin etäisyydellä kotoa ja kokoaikatyön matkoihin kuluu päivässä enintään kolme tuntia. Tällä rohkaistaan pysymään työssä, vaikka se olisi kaukanakin. Pitkämatkalaista kannustetaan työhön myös liikkuvuusavustuksella, johon tulevat oikeutetuiksi myös ansiopäivärahan saajat. Liikkuvuusavustus on noin 700 euroa kuussa ja sitä maksetaan enintään kahden kuukauden ajan.

Starttirahaa vuoden ajan

Aloittavan yrittäjän tueksi tarkoitetun starttirahan enimmäiskesto lyhenee 12 kuukauteen nykyisestä 18 kuukauden maksimista. Starttirahan suuruus on noin 700 euroa kuussa.

Lyhyen, enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta aletaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta. Aiemmin tätä on voinut maksaa vain sivutoimisen yrittämisen ajalta.

Palkkatuen kesto lyhenee

Palkkatuella halutaan jatkossa ehkäistä työttömyyden pitkittymistä nykyistä selvemmin. Mitä pidempään on ollut työttömänä, sitä suurempi on palkkatuen tukiprosentti ja sitä pidempään tukea voidaan maksaa.

Tuki on pääsääntöisesti 30-50 prosenttia palkkauskustannuksista, mutta se voi olla matalampikin. Tähän asti tuki on ollut kiinteästi 30-50 prosenttia. Muutos mahdollistaa työttömän palkkaamisen peruspäivärahan suuruisella tuella, jos työnantaja on siihen valmis. Palkkatuen maksimi on ensi vuonna 1 400 euroa kuussa. Tuen enimmäiskesto lyhenee 12 kuukauteen nykyisestä 24 kuukaudesta.

Haastattelu neljästi vuodessa

Työ- ja elinkeinotoimisto haastattelee työnhakijan jatkossa kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden välein. Haastattelussa tarkistetaan työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma.

Kokeilu selvittää sopivuutta

Rekrytointikokeilussa voidaan selvittää, soveltuuko henkilö tiettyyn työhön. Vapaaehtoisen kokeilun ajalta maksetaan työttömyyskorvausta.

Rekrytointikokeilu voi enimmillään kestää kuukauden ja sen voi lopettaa ilman seurauksia. Poissaoloilla ei olisi vaikutusta työttömyysturvaan ja niistä ei tarvitsisi ilmoittaa.

Lisää muutoksia tekeillä 

Edellä mainittujen päälle ensi vuonna tulee voimaan muita päätettyjä muutoksia työttömän asemaan ja tekeillä on uusia.

Ns. työttömyysturvan aktiivimalli on tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alusta ja myös osallistavan sosiaaliturvan käyttöönotto menee 2018 puolelle, jos ne lopulta päätetään toteuttaa.