Opettajat ovat epävarmoja, auttaako uusi opetussuunnitelma oppimaan paremmin – "Lahjakkaille uusi OPS toimii"

Ylen kyselyssä enemmistö rehtoreista ja opettajista epäilee, etteivät resurssit riitä uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen.

koulu
Koululaisia, Hauhon yhtenäiskoulu.
Raili Löyttyniemi / Yle

Päättyvä syksy on opiskeltu alakouluissa uuden opetussuunnitelman myllerryksessä. Yle Uutisten kyselyn mukaan moni opettaja ja rehtori on epävarma siitä, auttaako uusi opetussuunnitelma suomalaislapsia oppimaan aiempaa paremmin.

"Lahjakkaille uusi OPS (opetussuunnitelma) toimii", opettaja Kymenlaaksosta sanoo Yle Uutisten kyselyssä.

"Heikot tipahtavat kyydistä entistä helpommin", opettaja Pohjois-Pohjanmaalta arvioi.

"Oppimistulokset eivät välttämättä parane, mutta uskon kouluviihtyvyyden ja motivaation parantuvan", sanoo puolestaan rehtori Kanta-Hämeestä.

Kyselyyn vastanneista opettajista parempiin oppimistuloksiin uskoo vain viidesosa, rehtoreista vajaa puolet. Opettajista kolmasosa ajattelee, että uusi opetussuunnitelma jopa heikentää lasten oppimistuloksia jonkin verran tai selvästi.

Uskotko, että uusi opetussuunnitelmaparantaa oppimistuloksia -kysymykseen vastasivat sekä opettajat että rehtorit.

Joulukuun alussa julkaistussa PISA-tutkimuksessa suomalaisnuoret menestyivät hyvin, mutta alueelliset erot olivat suuria ja tytöt pärjäsivät selvästi poikia paremmin. Neljäsluokkalaisten TIMSS-tutkimuksessa suomalaislasten tulokset olivat heikentyneet matematiikassa ja luonnontieteissä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan oppimistulosten paraneminen on ehdottomasti yksi uuden opetussuunnitelman tavoitteista.

– Yhtenä tavoitteena on ilman muuta, että saisimme oppimistulokset uudelleen nousuun ja laskun pysäytettyä, Grahn-Laasonen sanoo.

Opettajat: kuntien rahat eivät riitä opetuksen uudistuksiin

Moni opettaja on huolissaan myös siitä, etteivät kuntien rahat riitä uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Kouluille tarvittaisiin esimerkiksi lisää digivälineitä ja uusia oppimateriaaleja. Koulun ulkopuolinen opetus lisää usein kuluja.

"Netti ei toimi. Siirtymisiin koulusta muualle ei ole rahaa", opettaja Pohjois-Pohjanmaalta kommentoi Yle Uutisten kyselyssä.

"Rahat riittivät hädin tuskin vanhaan tapaan järjestettyyn opetukseen, jossa istuttiin luokissa ja työskenneltiin kierrätyskirjojen kanssa", rehtori Etelä-Karjalasta kirjoittaa.

Yle Uutisten kyselyyn vastanneista alakoulujen opettajista vain joka neljäs uskoo, että kuntien perusopetuksen resurssit riittävät uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Kyselyyn vastanneista rehtoreista näin ajattelee runsas puolet. Kuntien ja koulujen välillä on paljon eroja. Toisaalta monen opettajan ja rehtorin mielestä tärkeintä on opettajien ajattelutavan muuttuminen, ei raha.

Pystytäänkö uusi opetussuunnitelmatoteuttamaan kuntasiperusopetuksen resursseilla -kysymykseen vastasivat sekä opettajat että rehtorit.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ymmärtää, että alkuvaiheessa uuden opetussuunnitelman käyttöönotto on kouluille suuri haaste.

– Se vaatii opettajilta hyvin paljon ja on varsinkin alkuvaiheessa erittäin haastavaa, Grahn-Laasonen sanoo.

Opetusministerillä on tarjota ratkaisu yhteen koulujen rahaongelmaan, vaikka kuntien rahapulaa ei sillä ratkaistakaan. Opettajien täydennyskoulutukseen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen on päätetty satsata kuusikymmentä miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Tällä rahalla koulutetaan tutoropettajia, jotka auttavat muita opettajia omilla kouluillaan opetussuunnitelman vaatimissa muutoksissa.

Yle Uutiset toteutti kyselyn alakoulujen opettajille ja rehtoreille 23.11.-2.12. yhteistyössä Suomen Rehtorit ry:n ja OAJ:n kanssa. Kyselyyn vastasi 209 opettajaa ja 184 rehtoria.