THL: Joka kymmenes lapsiperhe on köyhä

Köyhyys on kasvanut etenkin kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Äidit kuormittuvat perheiden toimeentulo-ongelmista useammin kuin isät. Korkea koulutuskaan ei enää suojaa köyhyydeltä.

köyhyys
Isä ja lapsi kävelevät.
Olichel / Pixabay

Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on lähtenyt jälleen kasvusuuntaan vähennyttyään muutaman vuoden ajan. Joka kymmenes lapsiperhe on köyhä, paljastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaistu tutkimusraportti.

Jyrkimmin köyhyys on kasvanut kahden huoltajan pikkulapsiperheissä.

Lapsista jopa viisi prosenttia asui perusturvan varassa elävissä perheissä tutkimusvuonna 2014, kertoo Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon perustava artikkeli (siirryt toiseen palveluun).

Köyhyysaste kolminkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2007 ja on sen jälkeen 2010-luvulla luvulla pysynyt THL:n raportin peusteella noin kymmenen prosentin tasolla.

– Aiempi tutkimuksemme on osoittanut, että pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi.

Suomessa elää yli 100 000 köyhää lasta

Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.

Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointiin monin tavoin. Parisuhdeongelmat ja huoli omasta jaksamisesta nousivat esiin köyhissä perheissä. Äidit kuormittuvat toimeentulo-ongelmista useammin kuin isät.

Perheissä, jotka kärsivät toimeentulon niukkuudesta, vanhemmat olivat muita yleisemmin huolissaan myös mm. lastensa terveydestä, tunne-elämästä, käyttäytymisestä ja oppimisesta.

Huoltajan korkea koulutus ei enää suojaa köyhyydeltä

Usein lapsiperheköyhyyden taustalla on työttömyyttä, niukkaa koulutusta ja työelämän muutoksia, mutta huoltajan korkea koulutuskaan ei välttämättä suojaa köyhyydeltä.

Köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.

Toimeentuloa ovat raportin mukaan heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut taloudellisen kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.

Salmen mukaan kaikilla politiikan osa-alueilla tehdyt päätökset esimerkiksi verojen ja maksujen korotuksista heijastuvat lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin mahdollisuuksiin.

– Haitalliset poliittiset päätökset voitaisiin välttää arvioimalla etukäteen päätösten seurauksia lasten ja lapsiperheiden kannalta, Salmi toteaa.