Miehen neljä vuosikymmentä rauhanturvaajana – "Tuli YK-vamma"

Aki Harju on ollut rauhanturvaajana yhdeksässä operaatiossa neljällä vuosikymmenellä. Päässä on ollut sekä sininen että vihreä baretti.

rauhanturvaaminen
Rauhanturvaaja Aki Harju
Hollolalainen Aki Harju on nähnyt paljon maailmaa rauhanturvaajana. Tässä hän on Pakistanin hallinnoiman Kashmirin ja Kiinan rajalla. Korkeus noin 5000 metriä merenpinnan yläpuolella.Aki Harju

Ajatus rauhanturvatehtäviin lähtemisestä oli kytenyt hollolalaisen Aki Harjun mielessä hyvän tovin. Kohtalo oli heittänyt nuoren miehen tielle muutamia kohtaamisia rauhanturvatehtävissä olleiden ihmisten kanssa. Esimerkiksi reserviupseerikoulussa hänen yksikkönsä päällikkö kertoi kokemuksistaan Siinailta, ja mieli alkoi palaa maailmalle.

Tie reserviupseerikoulusta jatkui puolustusvoimien palvelukseen. Lahden Hennalassa sijainneessa huoltokoulussa työskennellessään keväällä 1986 Harju sai pöydälleen paperin, joka avasi uuden vaiheen elämässä. Matkan sinisen baretin alla rauhaa turvaamaan.

Täytä tuo paperi, etkä tule ikinä katumaan. Se oli hakemus rauhanturvajoukkoihin.

Aki Harju

– Työkaverini tuli toimistoon ja antoi minulle täytettäväksi A4-kokoisen paperin. Hän sanoi, että täytä tuo paperi, etkä tule ikinä katumaan. Se oli hakemus rauhanturvajoukkoihin. Elokuussa 1987 tuli lähtö ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon Libanoniin, Harju muistelee.

Rauhanturvaaja Aki Harju Libanonissa.
Aki Harjun ansimmäinen rauhanturvakeikka oli Libanonissa. Sinne hän palasi uudestaan vuonna 2014.Aki Harju

Kipinä syttyy liekiksi

Eikä mies katunut, että täytti paperin. Ammattiupseerin tie vei maailmalle rauhanturvatehtäviin kerta toisensa jälkeen. Kaiken kaikkiaan Harjulle kertyi operaatioita yhdeksän. Pidempi, noin kymmenen vuoden taukokin mahtuu taipaleelle, kun Harjun lapset olivat pieniä.

Tarve nähdä maailmaa ja eri kansojen ihmisiä olivat suurimmat syyt, miksi Harju lähti kerta toisensa jälkeen vapaaehtoisesti sotatoimialueille. Tehtävät ovat vaihdelleet rahastonhoitajan pestistä sotilastarkkailijaksi.

Halu lähteä uudestaan ja uudestaan operaatioihin tunnetaan rauhanturvaajien keskuudessa leikkisästi termillä YK-vamma.

Pikkuhiljaa polte lisääntyi ja lisääntyi, ja tuli tämä niin sanottu YK-vamma.

Aki Harju

– Vuonna 1993 olin toisen kerran rauhanturvatehtävissä, ja keikat jäivät jotenkin vaivaamaan minua. Pikkuhiljaa polte lisääntyi ja lisääntyi, ja tuli tämä niin sanottu YK-vamma, Harju nauraa.

Rauhanturvaajia Intian ja Pakistanin rajalla sotilastarkkailutehtävissä.
Sotilastarkkailuoperaatio Intian ja Pakistanin rajalla on jäänyt Aki Harjun mieleen erityisesti hyvän ryhmähengen vuoksi. Palvelustovereina oli rauhanturvaajia muun muassa Tanskasta ja Italiasta.Aki Harju

Kahden baretin alla

Harju on ollut rauhanturvatehtävissä sekä YK:n tehtävissä, kantaen rauhanturvaajien tunnetuinta symbolia, sinistä barettia, sekä EU:n ja NATO:n johtamissa operaatioissa, joissa päähineenä on vihreä baretti.

YK:n alaisuudessa hän on palvellut Libanonissa, Golanilla, sekä sotilastarkkailuoperaatiossa Intian ja Pakistanin rajalla. EU:n ja NATO:n operaatiot ovat vieneet hänet Afganistaniin sekä Bosniaan ja Kosovoon. Kahdesta eri työnantajasta YK on ollut mieluisampi.

Varsinkin sotilastarkkailutehtävät Intian ja Pakistanin rajalla ovat jääneet erityisesti mieleen.

Aki Harju

– Varsinkin sotilastarkkailutehtävät Intian ja Pakistanin rajalla ovat jääneet erityisesti mieleen. Kokemukset olivat mahtavia. Porukka oli upea, sotilastarkkailijoita oli kolmisenkymmentä ja se oli hyvin tiivis yhteisö, Harju kertoo.

Rauhanturvaajia illallisella.
Rauhanturvaaminen on täyttä työtä, mutta väliin mahtuu toki vapaa-aikaakin. Kuvassa illanviettoa pakistanilaisten kanssa. Paikka on Gilgit, Kashmirissa. Mukana sotilastarkkailijat Etelä-Koreasta, Suomesta, Tanskasta ja Italiasta.Aki Harju

Maailma ja sen kriisit muuttuvat

Neljässä vuosikymmenessä maailma on muuttunut, ja samalla sitä vavisuttaneet kriisit. Rauhanturvaamisen rinnalle on tullut rauhaanpakottaminen. Aiemmin kriiseissä oli tyypillistä, että osapuolina oli kaksi valtiota. Nyt konfliktit ovat yhä useammin valtioiden sisäisiä, ja osapuolina voi olla useampiakin kansanryhmiä, uskontokuntia tai muita tahoja.

Uutisotsikoihin ovat kriisien yhteydessä nousseet aiempaa julmempi väkivalta, tienvarsipommit, köyhdytettyä uraania sisältävät, niin kutsutut likaiset pommit, jopa kemialliset aseet. Kokenut rauhanturvaajaveteraani ei silti koe, etä tehtävät olisivat muuttuneet vaarallisemmiksi.

Riskit käydään läpi perusteellisesti operaatioita edeltävissä koulutuksissa, ja kriisialueilla liikkuminen mietitään tarkkaan. Paikallisväestö on myös suhtautunut käytännössä kaikilla kriisialueilla suomalaisrauhanturvaajiin myönteisesti, mikä osaltaan vähentää turvaliisuusuhkia. Pelisilmää on silti oltava.

Tietyistä merkeistä pystyi näkemään, onko alue turvallinen.

Aki Harju

– Esimerkiksi Afganistanista minulla on sellainen kokemus, että tietyistä merkeistä pystyi näkemään, onko alue turvallinen. Jos huoltoasema on kiinni, lapsia ei kävele kadulla tai koulu on suljettu, silloin on aistittavissa, että jotain tulee tapahtumaan. Pitää osata lukea sitä aluetta, rauhanturvakonkari kertoilee.

Suomalaisia rauhanturvaajia komentokeskuksessa.
Aki Harju palveli rauhanturvaajana neljällä vuosikymmenellä. Tämä kuva on Suomalais-irlantilaisen pataljoonan tilannekeskuksesta Libanonista. Aki Harju

Maailma kutsuu miestä

Harju on ollut eläkkeellä puolustusvoimista vuodesta 2005. Myös rauhanturvatehtävät ovat EVP kapteenilta jo taaksejäänyttä elämää. Kokonaan rauhanturvaamisen maailmaa hän ei hylkää, vaan arkeen kuuluu toiminta luottamustehtävissä Suomen Rauhanturvaajaliitossa.

Vaikka baretti on jäänyt naulaan, ei polte maailmalle ole kadonnut. Matkojen syy vain on vaihtunut.

Mieli palaa maailmalle, mutta ei enää niin kovasti kriisinhallintatehtäviin.

Aki Harju

– Mieli palaa maailmalle, mutta ei enää niin kovasti kriisinhallintatehtäviin, vaan ennemmin moottoripyörällä Keski-Eurooppaan, mies naurahtaa.