Retkieväissä maistuu vapaus – Professori: "Raikkaan ilman pitäisi olla hyvä hajualusta syömiselle"

Vapaus voi saada ruoan maistumaan paremmalta. Retkellä jo nälkä tekee eväistä maukkaampia.

ruoat
Kahvi valmistumassa leirinuotiolla.
Ismo Pekkarinen / AOP

Nopeasti tulella poltettu makkara on ehkä se yleisin retkieväs, mutta luonnossa paljon liikkuva Jari Kropsu on pakannut laavulle mukaansa aivan toisenlaista murkinaa.

Sotkamon Pohjavaaralla sijaitsevan laavun nuotiopaikalta löytyy maksaa, pekonia, uuniperunoita, raitajuurta, kermaa, voita, suolaa, leipää, sinappia sekä olutta, punaviiniä ja Jaloviinaa liekittämiseen.

– Minulla on mukana nuotiopannut ja autossa on aina reilumman kokoiset varusteet matkassa. Valmistelen kotona jo hieman ruokaa retkeä varten, Kropsu sanoo nuotion kipunoidessa taustalla.

Jos saa valita ulkotilan tai sisätilan välillä, valitsemme monesti ulkotilan.

Hely Tuorila

Paistinkääntäjien, La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande -järjestön jäsen syö mielestään useammin taivas kattonaan kuin kotiseinien sisällä. Hän allekirjoittaa väitteen siitä, että ruoka vaan maistuu paremmalta luonnon ympäröimänä.

– Tuoksu on puoli ruokaa. Selkeästi ruoka tuoksuu raikkaassa ulkoilmassa paremmalta kuin kotona, eränkävijä pohtii.

Tuoksulla tosin voi olla kielteinenkin vaikutus, sanoo emeritaprofessori Hely Tuorila Helsingin yliopistosta.

– Jos ruokailuympäristössä on sellaisia hajuja, jotka eivät kuulu sinne, niin sillä voi olla ruokahalua vähentävä vaikutus. Vaikkapa sairaalaolosuhteissa. Raikkaan ja puhtaan ilman kyllä pitäisi olla hyvä hajualusta syömiselle.

Koskipuiston Rosso, ihmisiä piknikillä Koskipuistossa.
Ihmisiä piknikillä.Marjut Suomi / Yle

Mutta mitä ovat ne muut tekijät sille, että ruoka maistuu paremmalle ulkona? Yksiselitteisiä vastauksia ei professorin mukaan ole.

– Pelkästään ulkoilma se ei ole, vaan kyse on ainakin sosiaalisesta kanssakäymisestä, vapaudesta tai kiireettömyyden tunteesta, Tuorila sanoo.

– Käsitykseni on se, että vapauden tunteella on myönteinen vaikutus siihen, miten ruoka tullaan kokemaan. Se on täysi vastakohta laitosruokailulle, jossa kaikki on säädeltyä. Retkitulen ääressä tai hienommalla piknikillä ollaan vapaalla, Hely Tuorila toteaa.

Nälkä saa ruoan maistumaan paremmalta

Jos retkeä tai vaikkapa piknikiä odotetaan innolla, voi sekin omalla tavallaan parantaa syömisnautintoa. Hiihto- tai patikointireissulla energiantarve voi saada eväät maistumaan paremmalta.

– Nälkä on aika hyvä kiihdyke ruokanautinnolle. Se tiedetään esimerkiksi koulumaailmassa tehtyjen tutkimuksien perusteella, Hely Tuorila sanoo.

Pannu ja paistinpannu nuotiolla.
Nuotiolla voi valmistaa monenlaista ruokaa.Jari Kropsu

Ulkona syömisen pitkät perinteet ulottuvat ulkotöihin, jolloin kesken työn oli välillä pysähdyttävä syömään. Ruokailu tapahtui siellä missä työkin – ulkona.

– Silloin kyseessä oli hetkellinen vapauden tunne. Esimerkiksi armeijassa, kun syödään sissimuonia, niin ei siihen liity mitään sen hienompaa.

– Ruoka on merkityksellisempää nautinnonlähteenä nykyään. Ei se ole pelkästään tankkausta enää, Tuorila jatkaa.

Joulukinkku houkutteli pilkkijöitä

On selvää, että Jari Kropsu pakkaa pilkkireppuunsakin jotain muuta kuin pelkkää makkaraa ja tuubin sinappia. Melko usein moni muukin on huomannut miehen herkkueväät.

– Pidän joulukinkusta tosi paljon, saatan savustella sitä vaikka pääsiäisenä. Kerran vein savustetun kinkun pilkkijäille lämpölaatikosta. Nostin sen höyryävän kinkun siihen esille, ja tuoksu alkoi tietenkin levitä jäätä pitkin. Yhtäkkiä ne suunnattoman kaukana olleet mustat pisteet tulivatkin lähemmäs.

Lopulta mustat pisteet, eli kanssapilkkijät saapuivat herkuttelemaan Kropsun savustamaa pääsiäiskinkkua. Miehellä oli mukana myös joululimppua, voita ja itse tehtyä sinappia. Kinkku loppui ennen kuin asiakkaat loppuivat.

Ruokapaikaksi valikoituu ulkotila

Mielenkiintoista emeritaprofessori Hely Tuorilan mukaan on se, että ihminen usein valitsee ruokailupaikakseen ulkotilan, jos sää sallii. Kesäisin ruoka nautitaan ravintolan terassilla, mökillä kesäkeittiö rakentuu patiolle.

– Jos saa valita ulkotilan tai sisätilan välillä, valitsemme monesti ulkotilan. Ja tämä ei ole pelkästään meidän suomalaisten ominaisuus.

Jos ruokailuympäristössä on sellaisia hajuja, jotka eivät kuulu sinne, niin sillä voi olla ruokahalua vähentävä vaikutus.

Hely Tuorila

Jari Kropsu kertoo kuulleensa ulkomaalaisten ystäviensä suusta muun muassa sen, että jos Suomessa haluaa hyvin ruokailla, pitäisi lähteä isäntien kanssa mökille.

– Siellä saa kaikista parhaimmat ruoat. Mistä se johtuu? Ehkä siitä, että ne sienet on juuri poimittu siitä takametsästä, potut vasta nostettu pellosta ja kalat suoraan järvestä. On se aika eri asia kuin pakastealtaasta haetut raaka-aineet.

– Se on todellista lähiruokaa. Sitä pitää arvostaa. Toivottavasti takapihakokkailu ei mene liian kikkailun puolelle. Itse olen perinteisen kokkaamisen ystävä. Haluan, että hirvi maistuu hirvelle ja lohi lohelle, Kropsu jatkaa.