Tuusulaan tulossa 4000 neliön datakeskus – asiantuntija moittii suomalaisten datakeskuspuuhia piiperrykseksi

Valtaosa Suomeen nousevista datakeskuksista on liian pieniä ja niiden kotimaisuusaste on lähellä nollaa, sanoo digitaalisuuden kilpailukykyä tutkinut Mika Helenius.

datakeskus
Yandexin datakeskus Mäntsälässä on Suomen suurimpia.
Yandexin datakeskus Mäntsälässä on Suomen suurimpia.Yle

Tuusulan Jusslan teollisuusalueelle nousee ensi vuoden aikana kansainvälisen datakeskustoimijan Hetzner Onlinen datakeskus.

Yhtiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Daniel Biller sanoi keskuksen peruskiven muuraustilaisuudessa torstaina, että alkuvaiheessa hanke työllistää 20–30 henkeä.

– Täällä on 50 hehtaaria tilaa. Seuraavien 10–20 vuoden aikana teemme lisää keskuksia kysynnän ja tarpeen mukaan. 5–6 vuoden päästä työpaikkoja on jo yli sata, Biller lupailee.

Tuusulassa kiitellään keskuksen tuomia työllisyys- ja verotulovaikutuksia, mutta laajemmassa mittakaavassa investoinnin merkitys jää pieneksi, sanoo Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivia ry:n toiminnanjohtaja Mika Helenius.

Muutaman viime vuoden aikana Suomeen on noussut useita datakeskuksia. Heleniuksen mukaan kuitenkin suurien miljardiluokan megadatacentereiden saamisessa Suomi on hävinnyt kilpakumppaneilleen 10–0.

– Alle miljardin euron investoinnit ovat niin pieniä, että ne hyödyttävät vain rakennuttajia, siivoajia sekä energianmyyntiä. Ei sillä Suomen kansantaloutta tai vientiä pelasteta.

Helenius arvioi, että Googlen Haminan-keskus sekä venäläisen hakukoneen Yandexin keskus Mäntsälässä ovat Suomen ainoat kunnon mittaluokan datakeskukset.

Halpa sähkö houkutteli Tuusulaan

Hetznerin Daniel Billerin mukaan Suomi ja Tuusula valikoituivat keskuksen paikaksi halvan sähkön ja hyvien yhteyksien vuoksi. Myös viileä ilmasto hyödyttää datakeskuksia, kun viilentämiseen ei tarvita kuin raikasta ulkoilmaa.

Myös Tivian Heleniuksen mielestä energian hinta on ylivoimaisesti tärkeimpiä syitä, miksi datakeskuksia tehdään Suomeen. Helenius tutki aiemmin vuosien ajan Aalto-yliopistossa digitaalisuuden kilpailukykyä ja liiketoimintanäkökulmaa.

– Suomessa on erittäin halpa energian hinta, yksi Euroopan halvimmista. Kisa käydään tavallisesti Tanskan, Ruotsin ja Suomen välillä. Kokonaispaketti rakentuu energian hinnasta, rakentamisen tuista ja verosopimuksista.

Suomella ei ole tarjota keskuksiin juuri mitään

Heleniuksen mukaan Suomi hukkaakin ison mahdollisuuden datakeskusbisneksessä, koska täältä puuttuu oikeanlainen koulutus ja osaaminen.

– Iso kysymys on, mitä tekniikkaa Suomella on toimittaa näihin keskuksiin. Mikä on datakeskusten teknisten ratkaisujen kotimaisuusaste? Sanoisin, että tänä päivänä se on hyvin lähellä nollaa.

Helenius huomauttaa, että kansantaloudelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi, jos keskuksissa ei ole mitään kotimaista. Miksi keskuksiin ei sitten toimiteta omia ohjelmistoja tai järjestelmiä?

– Liiketoimintaan tähtäävä ohjelmistokehitys ja suunnittelu on hyvin pitkälti leikattu yliopistoista pois. Meillä ei ole koulutusohjelmia, joissa opetetaan datakeskuksiin sijoitettavien ohjelmistoalustojen järjestelmiä ja liiketoimintamalleja.