Koko kaupungin siivouspäivä tai kadunmittainen illallispöytä voi syntyä vaikka syvällä Savossa

Kokeneen kaupunkitapahtumien järjestäjän Jaakko Blombergin mukaan yhteisöllisyys syntyy aktiivisesti tekemällä. Parhaimmillaan innostus leviää lumipalloefektinä.

Kaupunkitapahtumat
Paljon ihmisiä Karhupuistossa.
Siivouspäivän touhua Helsingin Karhupuistossa.Kari Nihti / Yle

Helsingissä toimiva Yhteismaa ry on toteuttanut lukuisia tempauksia ja projekteja, joilla ihmiset ovat tehneet kaupunkitilasta yhteistä. Tunnetuin esimerkki lienee Siivouspäivä (siirryt toiseen palveluun), johon ovat voineet liittyä kotikirpputorien järjestäjät ympäri Suomen.

Helsingin Pohjoisesplanadilla järjestetty Illallinen taivaan alla (siirryt toiseen palveluun) on saanut jatkoa muun muassa Tampereella ja Jyväskylässä järjestetyistä yhteisistä illallisista. Tulevana vuonna on tarkoitus, että kaikissa Suomen kaupungeissa ihmiset saavat kattaa illallisensa julkiseen tilaan, vaikkapa jalkakäytävälle tai puistoon.

Miten yhteisölliset tempaukset leviäisivät pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista myös harvaan asutulle alueelle? Kokemuksensa pohjalta vinkkejä antaa Yhteismaan tuottaja Jaakko Blomberg, joka esiintyi Mikkelissä Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun infotilaisuudessa.

Ratkaisu 100 -haastekilpailussa (siirryt toiseen palveluun) etsitään keinoja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen maailmassa, jossa ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän.

Valmista ei tule yhdessä yössä

Vaikka nykyisin näyttää siltä, että Helsinki on täynnä nuoren väestön kansoittamia yhteisöllisiä tapahtumia, niin tilanne oli vielä kymmenen vuotta sitten aivan toinen.

– Ei tarvitse mennä kuin kuusi vuotta taaksepäin, niin siellä ei ollut mitään. Ehkä muutama kaupunginosatapahtuma. Se on myös ollut portaittaista, ei se ole yhdessä yössä syntynyt, sanoo tuottaja Jaakko Blomberg.

Yhteismaakin syntyi tyhjästä. Siitä, että joukko ihmisiä koki tarpeelliseksi järjestää Siivouspäivän. Siksi Blomberg näkee, että ilmiö voi levitä Suomessa laajemminkin.

– Se voi toimia myös harvemmin asutulla seudulla, vaikka se saa tietysti vähän erilaisia muotoja silloin. Mutta ei ihminen mihinkään muutu, siellä on samanlaisia sosiaalisia tarpeita, joita voidaan yhdessä ratkaista.

Liike voi saada alkunsa vaikkapa Rantasalmelta tai Savonlinnasta, jos sille löytyy yhteinen tarve. Mutta mistä tietää, että tarve on oikea ja riittävän iso? Blomberg kehottaa luottamaan omaan vaistoon

– Itsehän sen tietää, mitä haluaa. Jos on hyvin vahva tunne, niin se on luultavasti monella muullakin. Voi vaikka kysyä Facebookissa, että mitä olette mieltä, tarvittaisko tällaista. Aika äkkiä saa sen käsityksen, että tarvitaanko sitä vai ei.

Kiitos sosiaaliselle medialle

Yhteismaan toiminta perustuu sosiaalisen median hyödyntämiseen. Aiemmin jaettiin flaijereita ja suunniteltiin kokouksia kolmen viikon päähän, nyt valtakunnanlaajuisen liikkeen voi saada aikaan päivässä. Sosiaalinen media tekee toiminnasta nopeaa ja vaivatonta.

– Ennen tarvitsit organisaation tehdäksesi homman, mutta nykyään valta on meillä kaikilla. Se on isoin ero tässä, sanoo Jaakko Blomberg.

Blomberg korostaa viestinnän merkitystä. Osallistumisen pitää olla helppoa, jotta mahdollisimman moni lähtisi mukaan.

– Tavoitteena pitäisi olla, että osallistuminen on niin helppoa, ettei tarvitse kysyä mitään.

Jaakko Blomberg Yhteismaa ry:sta.
Maria Bonnor / Yle

Onnistuminen palkitsee tekijän

Yhteisöllisyys ei tietenkään ole suomalaisille uusi asia, kiitos vahvan talkooperinteen. Sanana talkoot tosin muistuttaa monia siitä, että työ ei aina jakaudu tasaisesti. Yksi haravoi tai kaksi korjaa katon, samalla kun muut juovat virvokkeita tai paistavat makkaraa.

Jaakko Blombergillakin on omakohtaista kokemusta siitä, että tapahtuman tuottaja joutuu usein paiskimaan töitä kaksin käsin.

– Muistan välillä kironneeni, että miksi tähän piti lähteä. Mutta sitten kun näkee sen tapahtuvan ja ihmiset on hyvällä tuulella, niin kyllä se on sen arvoista. Se on paras palkinto.

Blombergin mukaan oma esimerkki voi innostaa muitakin tarttumaan toimeen. Ihmiset tulevat aluksi seuraamaan tapahtumaa tai ovat pienessä roolissa sen järjestämisessä. Sitten he huomaavat osaavansa järjestää toimintaa itsekin.

– Monissa näissä jutuissa tekijät ovat täysin amatöörejä. He tekevät sitä rakkaudesta lajiin. Ei tarvitse olla ammattilainen, mutta aika usein me pelätään lähteä tekemään jotain. Ja tietysti Suomessa on myös vahva epäonnistumisen pelko.

Yhdessä saadaan aikaan enemmän

Joukossa on voimaa. Yhdessä saadaan aikaan paljon enemmän, perustelee Jaakko Blomberg yhteisöllisen tekemisen merkitystä.

– Jos miettii, mitä täysin yksin voi tehdä, niin se on aika rajallista. Mutta jos siinä on sata, tuhat tai kymmenentuhatta muuta ihmistä mukana, niin vaikuttavuus on ihan eri luokkaa.

Toinen tärkeä syy on Blombergin mielestä sosiaalinen kanssakäyminen. Yhteinen tekeminen on keino tutustua uusiin ihmisiin.

– Monet ihmiset ovat tutustuneet esimerkiksi vasta Siivouspäivän kautta omiin naapureihinsa ja alkaneet sen jälkeen tehdä muutakin yhdessä. Tämä on tapa tuoda ihmisiä yhteen, sanoo tuottaja Jaakko Blomberg.