1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomi kerää kinkunrasvat dieseliksi näyttääkseen mallia kiertotaloudesta muulle maailmalle

Tänään käynnistyneellä Kinkkutempauksella tavoitellaan kansainvälistä huomiota suomalaiselle high techille.

kiertotalous
Joulukinkku
YLE

Kemianteollisuuden valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila on noin vuoden ajan koonnut ja koordinoinut Kinkkutemppuun osallistuvien yritysten ja yhdistysten verkostoa. Projektissa on kysymys siitä, että suomalaisia kannustetaan keräämään talteen joulukinkun rasvat, kuljettamaan ne kierrätyspisteeseen, minkä jälkeen kinkunrasvoista valmistetaan dieseliä. Rasvankeräys alkoi tänään Suomen 18 paikkakunnalla ja se jatkuu 2.1. 2017 saakka.

Onko kaikilla hankkeeseen osallistuvilla omia kiertotalousprojektejaan?

– Ei suoranaisesti. Esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaisilla on projekti, jossa ihmisiä opastetaan käyttämään kotitalouksissa maalaisjärkeä. Eräänlaista kiertotaloutta tietysti sekin. Ja Viemärilaitosyhdistyksellä on ollut vuotuinen Ei rasvoja viemäriin -kampanjansa, kertoo Petri Ahola-Luttila Kemianteollisuudesta.

Ahola-Luttilan mukaan Kinkkutempun onnistumiseen vaaditaan ainakin se, että keräyspisteet ovat ihmisvirtojen lähellä ja rasvajäämien pakkaaminen helppoa. Rinki sekä Lassila & Tikanoja vastaavat suuresta osasta keräyspisteitä.

– Tärkeintä on helppous, ettei tarvitse erikseen lähteä mihinkään. Kolmas merkittävä seikka on se, että ympäristöongelmat saadaan minimoitua. Petri Ahola-Luttila sanoo.

Rasvakeräyslaatikot kerätään muun jätekeräyksen yhteydessä, joten projektin hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään myös keräysvaiheessa.

High techillä kinkunrasvasta dieseliä

Suomessa syödään vuosittain 6,5-7 miljoonaa kiloa kinkkua. Yhdestä keskikokoisesta kinkusta tulee noin 200 grammaa rasvaa.

– Mutta on mahdotonta arvioida, millainen osa siitä päätyy viemäriin, Kemianteollisuuden valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila sanoo.

Miten edistynyttä tekniikkaa kinkunrasvan jalostaminen polttoaineeksi vaatii?

– Se on kemianteollisuuden kovinta high techiä, jossa rakenteita muutetaan molekyylitasolla niin, että saadaan aikaiseksi korkeatasoista polttoainetta.

Kinkkutempusta saadut tulot ohjataan hyväntekeväisyyteen. Ahola-Luttilan mukaan se saattaa osaltaan motivoida ihmisiä osallistumaan. Suurimmaksi kannustimeksi hän uskoo kuitenkin mahdollisuuden olla mukana kiertotaloudessa.

– Alkulaskelmissa arvioimme, että saisimme tehtyä seitsemän kuutiota polttoainetta. Mutta meistä kukaan ei osaa arvioida, onko tuo määrä lopulta neljä vai 70 kuutiota, Ahola-Luttila toteaa.

Määrän arviointia vaikeuttaa myös se, ettei kaupankäynti enää hiljene joulun pyhien ajaksi.

– Maailma on muuttunut. Pidämme loppukokouksen 13. tammikuuta. Silloin voimme arvioida, kuinka paljon rasvaa saimme kerättyä.

Tavoitteena kansainvälinen kiinnostus

Kansainvälinen kiinnostus Kinkkutemppua kohtaan on jo herätetty.

– The Independent-lehti on haastatellut Nesteen edustajia ja kysellyt, että mikä ihme tämä juttu oikein on. Neste on osaltaan ollut aktiivinen ja haastanut Yhdysvallat keräämään kalkkunanrasvat talteen kiitospäivänä, Ahola-Luttila kertoo.

Kun hanke on paketissa, Kemianteollisuus tekee projektista tiedotteen ja mahdollisesti videoesittelynkin todistaakseen, että tällainenkin kiertotalous on mahdollista.

– Tähtäämme nimenomaan siihen, että Suomen hankkeesta otettaisiin maailmalla mallia, valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila sanoo.

Lue seuraavaksi