Metsänomistajien kannattaisi kokeilla unholaan jäänyttä siirtelykaatomenetelmää, sanoo asiantuntija

Siirtelykaatomenetelmässä moottorisahaan kiinnitetään pitkä kahva, jolloin metsuri voi työskennellä seisaaltaan.

metsänkasvatus
Moottorisaha metallitangon päässä.
Antti Karhunen / Yle

Harvennusta odottavia taimikoita ja nuoria metsiä on koko maassa jo 1,5 miljoonaa hehtaaria. Pahin tilanne on Pohjois-Savossa, jossa taimikoista joka kolmas on tähän asti jäänyt hoitamatta. Nyt maakunnassa kootaan ryhtiliikettä harvennusrästien paikkaamiseksi.

Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että siirtelykaatomenetelmä on hyvä keino poistaa ongelma. Siinä moottorisahaan kiinnitetään irrotettava pitkä kahva, joka mahdollistaa metsurin tehokkaan työskentelyn seisaaltaan.

Metsuri voi sahatessaan samalla ohjata kaatuvaa pienpuuta haluamaansa suuntaan ja tehdä puista kasoja. Menetelmässä runkoon tehdään ensi kaatosahaus, jonka jälkeen moottorisaha jätetään syrjään ja vielä pystyssä oleva runko kallistetaan pinon suuntaan ja siirretään pinoon.

– Jos siirtelykaatomenetelmä yleistyisi, pystyisimme hoitamaan hoitorästejä tehokkaasti, Markku Remes sanoo.

Se on ihan toisenlaista kuin olla kyykyssä sahan kanssa. Ethän sinä silloin juuri kuule etkä näe mitään.

Jari Ruotsalainen

Remes kertoo, että siirtelykaatomenetelmässä Kemera-tuki hehtaarille on 430 euroa silloin, kun korjataan kuitupuuta.

– Lisäksi metsänomistaja saa tuloja tien varteen ajetusta energiapuusta ja silloin jää tulojakin siitä, että nuori metsä tai taimikko tulee kuntoon, Remes sanoo.

Hänen mukaansa metsänomistajat ovat sanoneet tähän asti syyksi hoitorästeihin sen, että työ on liian kallista, lasku on liian iso. Kaatokahvamenetelmällä metsuri pystyy Remeksen mukaan hoitamaan päivässä 0,2 hehtaaria hyvin tiheää riukuvaiheen metsää. Suomessa on vielä noin 4 000 metsuria.

– Metsureiden keski-ikä on jo yli 50 vuotta ja määrä alenee koko ajan. Mutta jos töitä on tarjolla, alalle tulisi nuorta väkeä aiempaa enemmän, johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes sanoo.

"Kun kapitalismissa eletään, euron pitäisi antaa määrätä"

Metsuri Jari Ruotsalaiselle siirtokaatomenetelmä eli seisaallaan sahaus on tuttua jo parin vuoden kokemuksella ja hän pitää sitä hyvänä ratkaisuna.

– Se on ihan toisenlaista kuin olla kyykyssä sahan kanssa. Ethän sinä silloin juuri kuule etkä näe mitään, hän vertaa raivaussavotassa kotikunnassaan Pielavedellä.

Niin ikään pielavetinen metsätalousyrittäjä Leevi Airaksinen suosii hänkin siirtelykaatomenetelmää omissa metsissään.

– Tästä on hyötyä kaikille osapuolille. Metsäteollisuus saa motokelpoisia leimikoita, eikä tarvitse maksaa ennakkoraivauksista. Ostavat vaan puuta ja me hoidamme tämän harvennuspuolen.

Airaksinen on laskeskellut, että siirtelykaatomenetelmän yleistyminen toisi lisää kymmenen miljoonaa kuutiota energiapuuta vuosittain ainespuun lisäksi.

– Tästä hyötyisi koko kansantalous. Kun kapitalismissa eletään, pitäisi sen euron antaa määrätä.