Koe uusi yle.fi

Venäjä haluaa hallita Pohjoista jäämerta ja pohjoisnavan aluetta

Venäjän arktiset tavoitteet ovat geopoliittiset ja strategiset. Maa haluaa varmistaa, ettei kukaan muu pääse hallitsemaan esimerkiksi koillista meriväylää tai pohjoisen luonnonvaroja.

Yle maailmalla: Moskova
Vesimeloni kuuluu venäläisten Arktis-retkien alkuun.
Vesimeloni kuuluu venäläisten Arktis-retkien alkuun.Kerstin Kronvall / Yle

Kansainvälinen yhteistyö arktisen alueen ympärillä on tähän asti sujunut ilman suuria ristiriitoja. Ilmastonmuutos ja siitä seuraava jäämäärän väheneminen voivat kuitenkin muuttaa tilannetta.

Erityisesti tämä koskee koillista meriväylää, joka mahdollistaa laivaliikenteen Euroopan ja Aasian välillä lyhyintä, pohjoista reittiä. Väylä on tullut kulkukelpoiseksi jäiden sulettua kesäisin.

Venäjä pitää koillisväylää kansallisena omaisuutenaan ja haluaa valvoa sitä sekä kerätä sen kautta kulkevilta aluksilta väylämaksuja.

Sotavoimaa on lisätty

Arktis-näyttely Moskovan keskustassa.
Arktis-näyttely Moskovan keskustassa.Kerstin Kronvall / Yle

Arktisen alueen merkitys Venäjälle on kasvava. Siksi sinne myös keskitetään uusia asevoimia.

Eversti evp Ari Rautala on tutkinut arktista aluetta Venäjän sotilaallisesta näkökulmasta. Hän julkaisi tutkimuksensa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2013. Rautala pitää Venäjän lisääntynyttä toimintaa arktisella alueella puolustustoimenpiteenä, ei hyökkäykseen valmistautumisena.

Venäjä haluaa puolustaa kansallisia intressejään.

– Venäjä haluaa sotilaallisella läsnäololla varmistaa, että asiat pysyvät sen omissa näpeissä, Rautala sanoo.

Tutkija Nikolai Petrov moskovalaisesta talousyliopistosta Vyšaja škola ekonomikista on samoilla linjoilla.

– Kysymys ei niinkään ole konkreettisten etujen suojelemisesta kuin voimanosoituksesta, hän arvioi.

Nyt siivotaan ympäristöä

Arktiksen ympäristöongelmista on alettu puhua enemmän myös Venäjällä. Silloin ei keskustella vain mahdollisista tulevista öljy- ja kaasuporauksista vaan myös esimerkiksi roskaamisesta. Se on iso haitta sekä ihmisille että luonnolle.

Venäjä on kerännyt valtavia määriä roskaa arktiselta alueelta.
Venäjä on kerännyt valtavia määriä roskaa arktiselta alueelta.Kerstin Kronvall / Yle

Arktiksella käytetään laajasti generaattoreita sähköntuotantoon. Ne käyvät öljyllä, jota myydään peltitynnyreissä. Tyhjiä tynnyreitä lojuu tuhansittain luonnossa ja viime vuosina Venäjän valtio on kustantanut siivousoperaatioita. On kerätty talteen niin tynnyreitä kuin muutakin hajoamatonta roskaa.

Valokuvaaja Sergei Mahalov on dokumentoinut tätä työtä. Moskovan keskustassa Strastnoin puistokadulla on esillä hänen valokuviaan, joiden pääaiheena on yritystoiminta Arktiksella.

Näyttelyn avajaisissa puhunut Venäjän arktisen kansallispuiston johtaja Aleksandr Kirillov kertoi kuinka ydinsukellusveneitä oli käytetty apuna, kun valtavia teollisuuskäytössä olleita tynnyreitä oli nostettu vedestä siivouskampanjan yhteydessä.

Avajaistilaisuudessa leikattiin ja syötiin vesimelonia. Yllättäen on nimittäin niin, että venäläisten pohjoisnavan alueella liikkuvien retkikuntien perinteeseen kuuluu syödä vesimelonia ennen tärkeän retken aloittamista.

Jääkarhujen tulevaisuus huolestuttaa

Valokuvaaja Sergei Malahov esitteli näyttelynsä Varja-tyttärelleen.
Valokuvaaja Sergei Mahalov esitteli näyttelynsä Varja-tyttärelleen.Kerstin Kronvall / Yle

Valokuvaaja Sergei Mahalov on käynyt monta kertaa alueella ja nähnyt sen muuttuvan.

– Jääkarhut hakeutuvat nykyisin usein ihmisten lähelle. Aikaisemmin ne pelkäsivät ihmisiä.

Jääkarhujen liikkuminen on muuttunut siksi, että merijäätä on vähemmän. Maailman luonnonsäätiön arktisen työn johtaja Aleksandr Šestakov kertoo jääkarhujen yhä useammin etsivän syötävää kaatopaikoilta asutusten lähellä.

Kun jääkarhuja liikkuu siellä missä ihmisiäkin, syntyy aiheellista pelkoa. Useilla paikkakunnilla paikalliset ovat muodostaneet vartiointiryhmiä, jotka hätyyttävät karhuja kauemmaksi. Silti karhuja tulee usein kyliin, joissa ne ammutaan.

Öljyvuoto olisi katastrofaalinen ympäristölle

Maailman luonnonsäätiön Aleksandr Šestakov on huolissaan arktisen ilmaston muutoksesta.
Maailman luonnonsäätiön Aleksandr Šestakov on huolissaan arktisen ilmaston muutoksesta.Kerstin Kronvall / Yle

Aleksandr Šestakov on hyvillään siitä, että öljynporausta ei vielä ole aloitettu Arktiksella. Vaikka suunnitelmat ovat tilapäisesti hyllyllä, häntä kuitenkin huolestuttaa tulevaisuus.

– Öljyvuoto jäisellä alueella on hankala, jään pinta on epätasainen ja öljyä ei voi poistaa sen alta tai railoista.

Öljyonnettomuus Arktiksella olisi tuhoiltaan vaikeampi kuin vastaava onnettomuus etelämpänä, lämpimämmillä vesillä. Šestakov vertaa mahdollista tilannetta Pohjoisella jäämerellä Meksikonlahden suureen öljyvuotoon vuonna 2010.

– Siellä on lämmin sää ja paljon bakteereja, jotka hajottavat öljyä. Sellaisia ei arktiselta alueelta löydy.

Yhdysvalloilla on myös maailman parasta kalustoa öljyntorjuntaan. Se saattoi kutsua apuun tuhansia aluksia ja 40 000 ihmistä. Tähän ei olisi mahdollisuutta Arktiksella.

29.12.16 korjattu valokuvaajan sukunimi Mahaloviksi