1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Helsinki

Paljon puhetta ja juustokakkua – Maunula karistaa viimeisetkin rippeet ongelmalähiön maineesta

Kirjaston, nuorisotalon, työväenopiston ja kahvilan saman katon alle tuovan Maunula-talon suunnittelussa kuultiin asukkaita ja käytettiin muovailuvahaa.

Ajatus Maunulan monitoimitalosta on ollut vireillä jo liki kolme vuosikymmentä. Joulukuun lopulla 2016 se vihdoin avaa ovensa kaupunkilaisille. Kuva: Sini Liimatainen / Yle

Heti ensimmäisenä sisäänastuessa mielen valtaa epäusko. Viikon päästä torstaina, 22. joulukuuta on tarkoitus viettää avajaisia, mutta moni asia vaikuttaa olevan Maunula-talolla vielä aivan vaiheessa.

Rakennusmiehet harppovat haalareissaan pitkin kalustamatonta aulaa. Kirjaston puolella opuksista valtaosa on hyllyjen aakkosjärjestyksen sijaan liloissa muuttolaatikoissa. Nuorisotalon tärkein elementti eli valtavat löhösohvatkin puuttuvat.

Kaiken sen keskeneräisyyden läpi ilmassa leviää vieno porkkanakakun tuoksu.

Huumaava aromi on lähtöisin keittiöstä. Kun Maunula-taloa alettiin kolme vuotta sitten suunnitella, asukkaiden toivelistan kärjessä oli se, että kaupunginosaan saataisiin vihdoin oma kahvila.

Ensi viikon torstaista lähtien ei tarvitse enää toivoa. Kahvila tulee, eikä se ole mikä tahansa muovikääresämpylöitä myyvä ketjusumppipaikka.

Tuntuu hyvältä kun on päässyt tekemään sitä, mikä vastaa omaa ammattitaitoa eikä hukkaa sitä omaa juttuaan.

Jasmin Hedman, työharjoittelija

Maunula-talon kahvila on Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ja Stadin ammattiopiston yhteinen työllistämisprojekti, jossa työttömille nuorille annetaan mahdollisuus tutustua kahvilan arkeen puolen vuoden ajan. Tarkoituksena on kerätä opintopisteitä ja päästä ammatillisen uran alkuun. Tuotot menevät kaupungin nuorisotyöhön.

Ensimmäisten nuorten työkokeilu alkoi lokakuun lopussa. Silloin viiden nuoren porukka pääsi suunnittelemaan, millaisen kahvilan he haluaisivat perustaa. Viikkojen suunnittelutyö alkaa olla loppusuoralla ja viikoittain vaihtuva tuotevalikoimakin päätetty jo pitkälle talveen. Myös nimi on lyöty lukkoon. Paikasta tulee Månsas deli.

Jasmin Hedman on yksi Månsas deli -kahvilan työharjoittelijoista. Kuva: Sini Liimatainen / Yle

– Kun paikan nimessä on deli, niin se asettaa meille korkean riman. Me emme myy tavanomaista meetvurstisämpylää tai sitten jos myymme, niin sen pitää olla helvetin hyvä, kahvilatoiminnasta vastaava nuoriso-ohjaaja Tommi Ripatti sanoo.

22-vuotiaalle Jasmin Hedmanille työharjoittelumahdollisuus oli onnenpotku. Leipuri-kondiittoriksi pari vuotta sitten valmistunut Hedman ei ollut päässyt ennen Maunula-taloa kokeilemaan yrityksistään huolimatta oman alansa töitä.

– Tuntuu hyvältä kun on päässyt tekemään sitä, mikä vastaa omaa ammattitaitoa eikä hukkaa sitä omaa juttuaan, Hedman sanoo levittäessään tuorejuustokuorrutetta porkkanakakkupohjan päälle.

Asukkaiden ääni kuuluviin jo alkumetreillä

Rakennuksia nousee kaupunkikuvaan tiuhaan tahtiin, mutta harvalla on samanlainen tausta kuin Maunula-talolla. Se on nimittäin yksi Helsingin kaupungin alueellisen osallistamisen pilottihankkeista. Asukkaat ovat olleet mukana talon suunnittelussa mukana jo ennen kuin talon arkkitehti Mikko Summanen arkkitehtitoimisto K2S:stä oli piirtänyt ensimmäistäkään viivaa paperille. 

Nuorille oli esimerkiksi todella tärkeää, että tilaan saadaan tarpeeksi isot sohvat.

Antti Sarpo, toiminnanjohtaja, Maunulan nuorisotyöyksikkö

Asukkaat olivat yhtä tärkeä osapuoli kaupungin Tilakeskuksen pitämissä suunnittelukokouksissa kirjaston, nuorisoasiankeskuksen ja työväenopiston kanssa. Metodeina suunnittelukokouksissa olivat niin muovailuvaha kuin ideointisessiotkin, joissa osallistujille annettiin joku aivan toisenlainen rooli kuin hänen omansa. Arkkitehti saattoi esimerkiksi pyytää ihmisiä samaistumaan 15-vuotiaaseen somalityttöön tai koko ikänsä Maunulassa asuneeseen eläkeläisrouvaan.

Poikkeukselliset ideointimetodit tulivat tutuksi myös Maunulan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Antti Sarpolle. Maunula-talon johtoryhmässä istuvan Sarpon tehtävänä oli edustaa nuorten ääntä Maunula-talon suunnittelutyössä.

– Nuorille oli esimerkiksi todella tärkeää, että tilaan saadaan tarpeeksi isot sohvat, Sarpo sanoo ja hymyilee siksi, koska tietää sellaisten olevan tulossa.

Hän uskoo, että osallistava suunnittelu on se suunta, jolla kaupunkia tulisi jatkossakin kehittää. Että otetaan kaupunkilaiset mukaan jo alkuvaiheessa eikä kysellä tunnelmia ja toiveita vasta kun ollaan valmiita.

Maunulan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Antti Sarpo. Kuva: Sini Liimatainen / Yle

– Jos ajatellaan, että veroeuroilla tässä pelataan, niin onhan se vähän erikoista jos kaupunkilaisia ei oikeasti kuunnella. Toki siihen suuntaan ollaan onneksi menossa nyt entistä voimakkaammin.

Sarpo kertoo, että kun osapuolia on saman pöydän ympärillä monta, se tarkoittaa tietysti sitä, että myös mielipiteitä ja eriäviä toiveita riittää. Kädenvääntöön ei kuitenkaan ole tarvinnut alkaa, vaikka puhetta onkin riittänyt.

– En sanoisi, että riitoja olisi ollut, mutta keskustelua on kyllä ollut paljon. Eikö se ole vaan hyvä, että puhutaan eikä olla hiljaa? Erilaisia näkemyksiäkin on ollut. Ehkä siitä syntyy jotain uutta, kun ne erilaiset näkemykset muodostuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, Sarpo summaa.

Ainakaan kynnyksen ei pitäisi olla korkea, sillä Maunulanpuiston laidassa sijaitsevan talon pääsisäänkäynti on S-Marketin aulassa eli maunulalaisten arkisten reittien varrella.

– Talo yhdistää arkisen puurtamisen ja toki myös juhlallisen komean tilan. Toivottavasti tämä tila tuo monenlaisia ihmisiä paikalle.

Mainettaan parempi Maunula

Maunula on kaupunginosa, jonka moni yhdistää mielessään joko sen huumelähiömenneisyyteen tai kivan käytännölliseen 50-luvun arkkitehtuuriin.

Viime vuosina Keskuspuiston naapurissa sijaitseva Maunula on alkanut houkutella myös keskituloisia lapsiperheitä ja yhteisöllisen tekemisen määrä on kovassa kasvussa. Komea Maunula-talo edustaakin paikallisille mahdollisuutta näyttää muulle kaupungille, että alue on kyseenalaista mainettaan parempi.

Toki Maunulalla on joskus ollut maine, ettei se ole paras mahdollinen paikka olla ja elää.

Antti Sarpo, toiminnanjohtaja, Maunulan nuorisotyöyksikkö

Sarpon mielestä ongelmalähiö on turhan voimakas sana kuvaamaan Maunulaa.

– Toki Maunulalla on joskus ollut maine, ettei se ole paras mahdollinen paikka olla ja elää. Alue on kuitenkin muuttunut paljon. Täällä asuu paljon ihmisiä, joilla on halua ja kykyä saada aikaan hyviä juttuja, Sarpo kehuu.

Yhteisöllisyys tuo mukanaan hyviä juttuja, mutta maunulalaisia luulisi kiinnostavan myös se, miten työharjoittelija Jasmin Hedman aikoo parantaa kaupunginosan elämänlaatua.

– Juustokakkua tulee myyntiin Månsas deliin. Pyrimme vaihtamaan makua viikoittain, mutta jonkinlainen juustokakku on aina valikoimissa, Hedman ilmoittaa.

Hedman teki ammattikoulun opinnäytetyönsäkin juustokakuista, joten kyseessä on todellinen bravuuritaito.

Eli lupaatko, että Maunulasta saa ensi torstaista lähtien joka päivä juustokakkua?

– Maunulasta saa erinomaista juustokakkua, hän vakuuttaa.

Maunula-talon avajaisia vietetään torstaina 22.12 klo 12 alkaen osoitteessa Metsäpuronkatu 4.