Saunominen suojaa muistisairaudelta – ainakin miehiä

Uusi tutkimus kertoo: mitä enemmän saunot, sen paremmassa suojassa olet.

muistisairaudet
Saunomisen tunnelmaa Elannon saunassa Helsinginkadulla 1950-luvulla.
Saunomisen tunnelmaa Elannon saunassa Helsinginkadulla 1950-luvulla.Helsingin kaupunginmuseo / Eino Heinonen

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan runsas saunominen voi pienentää dementiaan sairastumisen riskiä. 20 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa havaittiin, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla. Saunomisen ja dementiariskin yhteyttä ei ole aikaisemmin tutkittu.

Alun perin piti tutkia sepelvaltimotautia

Alkujaan tutkimuksessa selviteltiin, miten saunominen vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskiin. Nämä tulokset julkaistiin noin vuosi sitten. Silloin huomattiin, että saunominen suojaa myös sepelvaltimotaudilta. Nyt suurennuslasin alla ovat olleet saman joukon muistisairaudet.

Tutkimukseen osallistui yli 2 000 keski-ikäistä itäsuomalaista miestä. Heitä seurattiin 20 vuoden ajan. Vanhimmat tutkitut ovat nyt yli kahdeksankymppisiä.

Saunomistottumusten perusteella tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: kerran viikossa saunovat, 2–3 kertaa viikossa saunovat ja 4–7 kertaa viikossa saunovat.

Kerran viikossa saunovat oli tutkimuksen vertailuryhmä, eli heidän sairastuvuuttaan verrattiin useammin saunoviin.

– Meiltä on kysytty, miksei verrokkiryhmänä ole sellaisia suomalaisia, jotka eivät saunoneet ollenkaan. Heitä oli kuitenkin tutkittavissa niin vähän, ettei tulos olisi ollut tilastollisesti edustava, professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta naurahtaa.

Himosaunoja voi paremmin

Mitä useammin saunottiin, sitä pienempi oli dementoivan sairauden vaara. Niillä tutkittavilla, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa, muistisairauksiin sairastumisen riski oli jopa 66 prosenttia pienempi.

Kaksi tai kolme kertaa viikossa saunovilla riski oli pienentynyt 22 prosenttia.

Tutkittavina oli vain miehiä, joten saunomisen vaikutus naisiin jää arvailun varaan.

– On tietysti mahdollista, että samantyyppiset tulokset koskisivat myös naisia. Tiukkaan ottaen, sitä ei voida tällä tutkimustuloksella vahvistaa, mutta asialla voi spekuloida – miksipä ei, Laukkanen pohtii.

Vaikutus voi perustua verenpaineeseen tai mielihyvään

Tulokset on julkaistu Age and Ageing (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Tutkimus ei anna selvää vastausta, mihin saunomisen suojaava vaikutus perustuu.

– Asialla voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että saunomisen on todettu laskevan verenpainetta. Korkea verenpaine on puolestaan usein yhteydessä valtimo-ongelmiin, joilla on tekemistä myös muistisairauksien kanssa, Laukkanen arvioi.

Muistisairauksilta suojaavaa mekanismia voi kuitenkin toistaiseksi vain arvailla. Jotain tekemistä asian kanssa voi olla silläkin, että saunominen tuntuu hyvältä.

– Voi olla, että saunominen aiheuttaa jotain mielihyvään liittyviä mekanismeja, joilla on merkitystä, mutta ne vaativat ilman muuta lisäselvityksiä, Laukkanen pohtii.

Seuraavaksi ehkä verenpainetaudin kimppuun

Saman tutkimuksen aikana on nyt siis selvinnyt, että saunominen suojaa sepelvaltimotaudilta ja muistisairauksilta. Mitä tutkijat aikovat aineistostaan seuraavaksi selvittää?

– Tutkimme sitä, miten saunominen vaikuttaa valtimoiden toimintaan. Saunomisen yhteys verenpainetautiin on varmaan sellainen asia, jota jatkossa selvitämme, Laukkanen sanoo.