Pitkä odotus pelottaa – "Jos tätä miettisi koko ajan, ei uskaltaisi asua näin syrjässä"

Poliisien resurssipula venyttää toimintavalmiusajat pitkiksi. Ilmiö huolestuttaa muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun välisissä kunnissa.

turvallisuus
Tytti Määttä.
Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määtän mukaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuusongelmat pitää ratkaista sisäisen turvallisuuden strategiassa.Yle

Poliisin hidas saapuminen paikalle huolettaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien reunakunnissa. Muiden muassa Vaalan, Siikalatvan ja Puolangan kunnat käyvät keskustelua siitä, kuinka pitkien toimintavalmiusaikojen kanssa pärjättäisiin jatkossa. Kyseisissä kunnissa ei ole omia poliisiasemia.

Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä kiteyttää kuntalaisten tuntoja sanoiksi.

– Jos soitat hälytyskeskukseen, etkä välttämättä tiedä kuinka kauan poliisipartion paikalle tulo kestää, niin se vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen, Määttä toteaa.

Poliisi ehtii Vaalaan tunnissa

Kun poliisin kuluvan vuoden tilastoista tarkastellaan kiireellisesti ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien toimintavalmiusaikoja, saadaan Vaalalle keskimääräiseksi lukemaksi noin 50 minuuttia. Siikalatvan kunnassa vastaava lukema on noin 40, Puolangalla jopa noin 54.

Minä ja poliisi olemme kuitenkin painottaneet, että aina kannattaa hälytyskeskukseen soittaa

Tytti Määttä

Poliisi ehtii Vaalaan tänä vuonna noin viisi minuuttia nopeammin kuin viime vuonna. Aika on edelleen niin kova, että sillä saattaa olla Määtän mukaan vakavia seurauksia.

– Osa kuntalaisista jopa miettii, kannattaako poliisia soittaa ongelmien ilmaantuessa paikalle laisinkaan? Minä ja poliisi olemme kuitenkin painottaneet, että aina kannattaa hälytyskeskukseen soittaa, koska pahin tilanne on se, että poliisilla ei ole tarkaa tietoa mitä paikalla tapahtuu.

Uutta toimintaa turvallisuuden takaamiseen?

Kun poliisin resurssit pysyvät niukkoina, pitää ratkaisuja toimintavalmiusaikojen kurissa pitämiseen hakea Määtän mukaan muusta keinovalikoimasta. Tässä yhteydessä Määttä väläyttää valtionrajojen lähettyvillä olevissa kunnissa käytössä olevaa toimintamallia.

Onneksi meillä on laaja pelastustoimen verkosto

Tytti Määttä

– Erityisesti rajakunnissa toimii lähimmän partion periaate. Eli esimerkiksi rajavartiolaitoksen partio voi lähteä tapahtumapaikalle ensimmäisenä. Meidän kuitenkin täytyy miettiä, mikä se toimintamalli on seuduilla, joissa rajavartiolaitosta ei ole, Määttä lisää ja jatkaa,

– Onneksi meillä on laaja pelastustoimen verkosto. Lähimmän partion periaatetta on kuitenkin vaikea toteuttaa pelastustoimeen nojaamalla, koska pelastustoimen partiolla ei ole poliisin valtuuksia.

Ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspulmiin saattaa olla luvassa valmisteilla olevassa, seuraavan vuoden huhtikuussa valmistuvassa sisäisen turvallisuuden strategiassa (siirryt toiseen palveluun).

– Minusta tässä strategiassa pitää ratkaista, miten harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut toimivat. Tällä hetkellä tilanne on meillä se että jopa yhdessä kolmasosassa tapauksista joudutaan odottamaan jopa yli tunti kiireellisten A- ja B-hälytystehtävien kohdalla.

Arjen on pyörittävä tilanteesta huolimatta

Vaalalainen Tarja Karjalainen toteaa, että elämän on jatkuttava pitkistä välimatkoista ja toimintavalmiusajoista huolimattakin.

Karulta tuntuu, että jos jotain sattuu niin joutuisi odottamaan pitkään

Tanja Karjalainen

– Eihän sitä täällä arjessa mieti, mutta karulta tuntuu, että jos jotain sattuu niin joutuisi odottamaan pitkään. Jos tätä miettisi koko ajan, ei kukaan uskaltaisi asua täällä näin syrjässä.

Karjalainen on samaa mieltä Määtän kanssa siitä, että asialle pitää tehdä jotain.

– Mutta löytyykö resursseja, Karjalainen pohtii.