Tutkimusryhmä esittää perustulokokeiluun myös muita kuin työttömiä

Perustulokokeilun mahdollisuuksia selvittänyt tutkimusryhmä ehdottaa kokeilujen sarjaa, jossa testattaisiin erilaisia perustulo- ja veromalleja.

Perustulo
Kelakortti ja kymmenen euron seteli kukkarossa.
Tiina Jutila / Yle

Valtioneuvostolle selvitystä tehnyt tutkimusryhmä esittää, että perustulokokeiluun tulisi mukaan nykyistä enemmän väkeä ja työttömien lisäksi myös muita pienituloisia. Ryhmän mukaan vuonna 2017 alkavaa kaksivuotista kokeilua voitaisiin täydentää vuonna 2018.

Tutkimusryhmä luovutti loppuraporttinsa perjantaina sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle.

Tutkimusryhmä katsoo, että kokeiluun kannattaisi ottaa nykyistä laajempi joukko ihmisiä, jotta tulokset olisivat varmasti tilastollisesti merkittäviä. Kelan työttömyysturvaetuuksia saavien lisäksi perustuloa voisi maksaa esimerkiksi yleistä asumistukea saaville henkilöille.

Tutkijoiden mukaan myös 18–25-vuotiaiden nuorten ottamista mukaan kokeiluun on pohdittava.

Lisäksi kokeiluun osallistuville henkilöille pitäisi ottaa käyttöön perustuloon soveltuva veromalli.

Vuodenvaihteessa alkavassa kokeilussa perustuloa saa 2 000 satunnaisesti valittua 25–58-vuotiasta henkilöä, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016. Perustulon määrä on 560 euroa kuukaudessa, ja kokeilussa sovelletaan nykyistä verotusta.

Kokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko perustulolla parantaa työnteon kannustavuutta.

Nykyinen koeasetelma kompromissi

Loppuraportti sisältää paikoin suorasanaista pohdintaa siitä, millaisia kompromisseja pian alkavan perustulokokeilun kanssa jouduttiin tekemään.

Budjetti riitti tutkimusryhmän kaavailemaa pienempään koejoukkoon. Lisäksi tiukan aikataulun vuoksi kokeiluun ei ehditty sovittaa mukaan suunniteltua verojärjestelmää.

Raportti luonnehtii, että koeasetelma oli ”erilaisten poliittis-institutionaalisten kompromissien tulos”.

Suunnittelu aloitettava heti

Tutkimusryhmän mukaan kokeilun laajennusta pitäisi alkaa suunnitella viipymättä, koska se pitää ehtiä sovittaa yhteen lainsäädännön kanssa. Lisäksi Kelan pitää ehkä rakentaa uusi maksujärjestelmä, ja Verohallinnon järjestelmiä rukata.

Vuonna 2017 alkavan kokeilun nettokustannukseksi on arvioitu noin 6 miljoonaa euroa. Tutkijat ovat laskeneet mahdollisten nykyistä laajempien kokeilujen kustannuksia. Karkea arvio kustannuksista esimerkiksi 10 000 kotitaloudelle on kahden vuoden kokeilussa noin 70 miljoonaa euroa, jos koeryhmän otanta tehtäisiin kotitaloustasolla, ja perustulomalli kohdistettaisiin pienituloisiin 25–58-vuotiaisiin henkilöihin.

Tutkijoiden mukaan kokeilubudjetti pitäisi kuitenkin tietää ennen kuin koeasetelma voidaan lopullisesti määrittää.

Kokeiluja perustulon eri tasoista

Raportin mukaan pelkkä nykyisen koeasetelman laajennus ei riitä, vaan kokeiluja pitäisi jatkaa.

Jatkokokeilussa kannattaisi testata perustulon eri tasoja, jolloin perustulo korvaisi muitakin nykyjärjestelmän sosiaaliturvaetuuksia kuin työttömyysturvan.

Tutkimusryhmän mukaan myös verotuksen tasoa olisi hyvä vaihdella eri koeryhmissä, jotta saadaan nykyistä tarkempaa tietoa työnteon rahallisten kannustimien ja perusturvan tason vaikutuksesta käyttäytymiseen.

Perustulon veromallien lähtökohta on se, että perustulo verotetaan pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse riittävien ansiotulojen takia.