yle.fi-etusivu

Koulun vanha kello valmiina susihälytykseen Hämeenlinnassa: "Jos kello soi, lasten on jätettävä leikit heti"

Eteläsuomalaisen järviylängon alueelle on syntynyt susilauma kolmen viime vuoden aikana. Vajaan kymmenen suden laumaa on yritetty ajaa pois asutuksen liepeiltä.

susi
kota keskellä metsää
Rengon päiväkodin metsäeskareiden kota on lasten kotipesä. Susihavaintoja on tehty muun muassa kodan läheiseltä pellolta.Timo Leponiemi / Yle

Hämeenlinnan Rengon Rautavuorella sijaitsevasta metsiköstä kuuluu ankaraa pärinää.

– Tää on sudenkarkoitusrummutusta, että ne eivät uskalla tulla tähän lähelle, kertoo renkolainen esikoululainen.

Eskariryhmän vetäjä Johanna Järvisen mukaan susirummutus on puhtaasti lapsista lähtenyt ajatus. Esikoululaiset ovat metsäeskareita, jotka viettävät päivänsä kokonaan luonnossa.

Rengon kirkonkylän liepeillä liikkuu vajaan kymmenen suden lauma. Asukkaat raportoivat susien liikkeistä vähintään viikottain. Sudet ovat liikkuneet muun muassa metsäeskarilaisten kodan lähistöllä.

Lisääntyneet susihavainnot alueella ovat saaneet päiväkodin lisäämään valppautta, vaikka mitään susihysteriaa ei lietsotakaan. Susihavainnot ovat vaikuttaneet myös metsäeskareiden arkirutiineihin.

– Olemme tietysti puhuneet susista ja jouduimme rajaamaan lasten leikkialuetta. Yleensä koko mäki on lasten käytössä, mutta nyt leikitään rajatulla alueella. Yksi aikuinen näkee koko ajan kaikki lapset.

Kuudentoista eskarilaisen tuntikausien mellastamisen ulkona luulisi karkottavan suden.

– Yhdessä ollaan mietitty, kuinka toimitaan. Meillä on käytössä vanha pahaääninen välituntikello. Jos se soi, niin silloin leikit pitää välittömästi keskeyttää ja juosta kodalle. Ohjeista muistutetaan joka päivä, kertoo Johanna Järvinen.

Kelloa ei ole tarvinnut käyttää, koska ryhmä ei ole susia nähnyt eskaripäivien aikana.

Lapsille on myös opetettu, että susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta juuri nyt ne ovat liian lähellä ihmisten koteja.

– Järkilinjalla ja rauhallisesti tässä ollaan, toteaa Johanna Järvinen.

Susia on yritetty karkottaa jo pari kertaa

Renkolaiset tuntuvat keskenään olevan varsin yhtä mieltä siitä, että susilauman reviiri on liian lähellä asutusta. Alueen metsästäjät sanovat, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin Etelä-Hämeessä on pysyvä susilauma. Pentue syntyi tänä vuonna.

– Sudet ovat olleet todella lähellä ihmisiä ja tulleet pihoihin. Eivätkä ne ole väistäneet, kertoo metsästysseura Sotkan Erän puheenjohtaja Jarmo Käki.

kaksi miestä
Pekka Ojala ja Jarmo Kärki Rengon kirkonkylän liepeillä paikassa, jossa koko susilauma on hiljattain nähty.Timo Leponiemi / Yle

– Olemme tulleet siihen tulokseen, että paikallinen lauma on tottunut ihmiseen eikä koe ihmistä enää uhkaavaksi, summaa puolestaan Keski-Rengon Erän puheenjohtaja Pekka Ojala.

Hämeen poliisi teki lokakuun lopussa päätöksen karkottaa Rengon taajamassa, pihoissa, ihmisten ja kotieläitilojen läheisyydessä liikkuvia susia. Karkotusta tehdään paikallisena suurriistavirka-apuna.

Poliisilla on apunaan muun muassa paikallisia metsästysseuran jäseniä. Karkottamisessa voidaan käyttää ajoneuvoja ja koiria, ja lisäksi voidaan tarvittaessa ampua laukauksia. Poliisin mukaan susia ei ole tarkoitus vahingoittaa vaan pelotella.

Rengon susia on nyt yritetty karkottaa pari kertaa, mutta kehnoin tuloksin. Karkoittajien mukaan sudet palaavat takaisin jo muutaman tunnin kuluttua.

Riistaväki katsoo, että karkotuksessa myöhästyttiin. Lauma olisi pitänyt häätää jo kesällä, jolloin se oli vasta asettautumassa kirkonkylän nurkkiin, sanovat metsästäjät.

– Susi ei kuulu ihmisten pihaan, turha sitä on kaunistella. Paras tapa puuttua ongelmaan on poistaa laumasta muutama yksilö ja näin lisätä suden luontaista ihmisarkuutta, sanoo Keski-Rengon Erän puheenjohtaja Pekka Ojala.

Keskustelu susista käy kiivaana

Susi on harmaa, mutta susikeskustelu hyvin mustavalkoista. Ääripäät suomivat toisiaan, ja loanheitto voi sulkea ihmisten suut.

– Paikalliset eivät uskalla kommentoida enää asiaa. Jos havainnoistaan puhuu julkisesti, niin hyvin nopeasti se kyseenalaistetaan. Onko susi todella nähty? kysyy Pekka Ojala.

Keski-Rengon erän puheenjohtaja Pekka Ojala sanoo kansalaisten kaipaavan tietoa susista ja niiden käyttäytymisestä. Paikallisiin metsästäjiin otetaan paljon yhteyttä.

– Kukaan ei halua leimautua osapuoleksi, saati valehtelijaksi tai sudentappajaksi. Sosiaalisen median uhkailut ja mustamaalaus on tiedonkulun kannalta iso ongelma tällä hetkellä, pohtii Pekka Ojala.

Renkoon pari viikkoa sitten perustettu susireviirityöryhmä pyrkii lisäämään yhteistyötä viranomaisten ja asukkaiden välillä.

– Kyllähän me tietyllä tavalla osataan paikalliset näiden kanssa elää, mutta ei se kivaa ole, sanoo työryhmän puheenjohtaja Anne Laulajainen.

Viranomaisilta toivotaankin nyt nopeasti jämerämpää otetta Rengon susiongelmassa.

– Viranomaiset kaikkia asiat ratkaisevat, että me ollaan semmoinen neuvoa-antava toimielin, sanoo Laulajainen.