Hämeenlinnan keskuskortteli rakennetaan uusiksi – tältä suunnitelmat näyttävät

Hämeenlinnan autioituneen ydinkeskustan elvytys alkaa. Sibeliuksen syntymäkodin korttelista halutaan uusi olohuone hämeenlinnalaisille. Suunnitelman lähtökohtana on moderni kauppahalli, talvipuutarha, liiketiloja sekä asuntoja yhteisöllisyydellä höystettynä.

kaupunkisuunnittelu
Havainnekuva
Tulevaisuudessa Hämeenlinnan keskustan vetovoima voi näyttäytyä myös viihtyisänä ja eläväisenä korttelikokonaisuutena.Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy

Hämeenlinnan keskustasta halutaan tulevaisuudessa luoda kaupungin yhteinen olohuone. Ykköskorttelista eli Sibeliuksen syntymäkodin korttelista syntyisi nyt valmistuneen viitesuunnitelman mukaan kaupungin ja lähiseudun yhteinen olohuone, joka olisi käytössä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Ajatuksena on lisätä myös asuntotuotantoa, jotta kauppapaikkana toimiva keskusta säilyttäisi eläväisyytensä myös kauppa-aikojen ulkopuolella.

Tavoitteena on, että ykköskorttelin muutoksiin vaadittava kaavoitus saataisiin käyntiin viimeistään 2019. Aiesopimus keskustan ja ykköskorttelin kehittämisestä kaupungin ja maaomistajien välillä solmittiin perjantaina.

havainnekuva
Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy

Viitesuunnitelman arkkitehtina toiminut Trevor Harris Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy:sta sanoo, että suunnitelmien yhtenä tavoitteena on ollut tehdä pitkäikäinen elinkaari, joka mukautuisi mahdollisiin muutostarpeisiin notkeasti. Toisena tavoitteena on saada houkuteltua koko yhteisö mukaan, ei vain yksittäisiä yrittäjiä tai toimijoita.

– Olemme pitäneet suunnitelman vielä hyvin yleisellä tasolla ja rakenteellisesti tavoitteena on tehdä sellainen, että sen elinkaari on mahdollisimman pitkä, ja se kestäisi mahdolliset muutokset hyvin.

Kortteliin olisi haaveissa saada moderni kauppahalli, talvipuutarha ja Sibeliuksen syntymäkodille avattaisiin näkymää. Lisäksi kortteliin tulisi asuntoja ja liiketilaa.

Miehet allekirjoittamassa aiesopimusta valtuustosalissa
Hämeenlinnan kaupunki ja ykköskorttelin maaomistajien edustajat allekirjoittivat perjantaina aiesopimuksen keskustan kehittämisestä. Ensimmäisenä allekirjoittajana Harri Piispa.Tiina Kokko / Yle

Vaikka Hämeenlinna on pieni kaupunki, näkee arkkitehti Trevor Harris kuitenkin mahdollisuuden luoda kortteli, jossa elämää riittäisi vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä.

– Erilaista tässä olisi perusajatus siitä, että kauppahalli loisi yhteistoimintaa eri yrittäjien välille. Toinen ajatus olisi, että asunnot toisivat enemmän sellaista 24/7 -tyyppistä elämänrytmiä alueelle, kun kaikki asukkaat eivät lähtisi iltaisin lähiöissä sijaitseviin koteihinsa.

– Ykkösajatus on tuoda lisää normaalia arkea kaupallisuuden rinnalle ja lisätä erilaisilla palveluilla Hämeenlinnan houkuttelevuutta.

– Muutokset koskisivat mahdollisimman hyvin koko yhteisöä, ei siis vain pelkästään tontin omistajia tai vuokralaisia.

Suunnitelmissa on tavoitteena saada tehtyä Hämeenlinnan keskustasta tila, jossa ihmiset viihtyvät muutenkin kuin virka-aikaan.

– Kun kauppahalli sulkee ovensa, tilassa voitaisiin järjestää esimerkiksi erilaisia esityksiä. Sibeliuksen talosta etelään kulkisi reitti järvelle ja sitten idästä länteen voisi syntyä Goodmanin suuntaan luonteva ja viihtyisä reitti.

Nyt on maanomistajien vuoro

Kiinteistökehittäjä Jorma Ahokas on toiminut suunnitelman sparraajana ja konsulttina. Hän sanoo, että nyt allekirjoitetun esisopimuksen jälkeen on maanomistajien vuoro. Ahokas lisäisi suunnitelmaan asuntorakennusoikeutta, ja tässä hän vetoaakin kaupungin kaavasta päättäviin.

– Itse olen sitä mieltä, että lisäisin asuntorakennusoikeutta ja ottaisin tavoitteeksi 45 000 kerrosalaneliötä. Rakennusoikeuden lisääminen varmistaisi sen, että hankkeen talous toimii.

Havainnekuva Hämeenlinnan keskustasta
Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy

Ahokas sanoo, etteivät suunnitelmat toteudu sormia napsauttamalla.

– Tämä on suuri ja monipuolinen hanke, joka vaatii paljon lisää selvityksiä, suunnitelmia ja keskusteluja. Pallo on nyt maanomistajilla.

Hanke on vasta tiensä alussa, mutta Ahokas sanoo että se on silti realistinen.

– Korttelissa tulee olemaan monenlaista rakennusoikeutta. Tällaisessa hybridikorttelissa pitää katsoa tarkkaan, että talous on kunnossa, tuotot ovat tasapainossa ja sijoittajia tarvitaan etukäteen.

– Valmistelutyö kestää vielä jonkin vuoden, ja tällaisilla suurilla hankkeilla talous voidaan kääntää nousuun.

Toimiva talous haastaa

Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Kopinkulma on yksi korttelin maanomistajista. Yhtiön edustaja Seppo Vekka sanoo, että Hämeenlinnan keskustan täytyy näyttäytyä ulkopuoliselle alueena, joka vetää puoleensa ja joka toimii.

– Suunnitelma on hieno ja se on koko Hämeenlinnalle ja lähialueille olohuone, jossa voidaan viihtyä myös muina aikoina kuin kesällä.

havainnekuva
Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy

Vaikka Vekka sanookin, että tavoite on saada suunnitelma onnistumaan, haasteita on kuitenkin paljon.

– Pitää löytää investoijia, jotka tekevät sijoituksia etukäteen, yksi suurimmista haasteista onkin juuri talous.

Vekka sanoo, että tällä hetkellä kurjasta taloustilanteesta huolimatta yrittäjien on uskottava tulevaisuuteen.

– Maanomistajilla on intressit viedä hanketta eteenpäin. Tässä vaiheessa täytämme vanhoja tiloja ja mietimme, miten tämä hanke edistyisi.