Otanmäen tapon käsittely saattaa jatkua – "Yleensä ankarissa jutuissa valitetaan hovioikeuteen"

Otanmäen henkirikoksesta tuomitut pohtivat nyt asianajajiensa kanssa, jatkuuko asian käsittely hovioikeudessa. Syyttäjän mukaan se on todennäköistä.

tuomiot
Otanmäen tappoa käsitellään käräjäoikeudessa.
Kuva oikeudenkäynnistä marraskuulta.Jonna Karjalainen / Yle

Kajaanin Otanmäessä tapahtuneesta henkirikoksesta annettiin perjantaina tuomiot, mutta syyttäjä Jorma Mikkonen sanoo, ettei tapauksen puinti hyvin todennäköisesti jää tähän.

Mikkonen uskoo, että tuomitut turvapaikanhakijat tulevat valittamaan ehdottomista vankeustuomioistaan. Tekijöistä vanhempi, Ali Qasim Hammood Beni Zaid, sai 10 vuoden ja 10 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen taposta. Ahmed Hussein Ali Ali sai kuuden vuoden vankeusrangaistuksen törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Otanmäessä löytyi sunnuntaina 11. syyskuuta aamulla Vuorimiehentien varrelta kuollut, vuonna 1964 syntynyt otanmäkeläinen mies. Lisäksi sunnuntaiyönä ryöstettiin Uunimiehentiellä 1975 syntynyt otanmäkeläinen mies.

Asia on tällä hetkellä levällään, että tyydytäänkö tuomioon vai lähdetäänkö siihen hakemaan muutosta.

Mikael Knuuti

Molemmat syytetyt kiistivät marraskuun lopussa käydyssä oikeudenkäynnissä tapon, mutta myönsivät potkineensa ja lyöneensä uhria. He myönsivät myös maksuvälinepetoksen. Väkivallan käytön motiivina oli syytettyjen mukaan saada rahaa uhreilta.

Uhrin kuolema aiheutui kallo-aivovammasta, joka käsitti muun muassa kallonmurtuman.

Mikkonen huomauttaa, että tyytymättömyyden ilmoittamisaika on vasta alkanut.

– Yleensä näissä ankarissa jutuissa valitetaan hovioikeuteen. Ainakin vastaajien puolelta menee hovioikeuden harkintaan, Mikkonen sanoo.

Päämiehet ja asianajajat pohtivat jatkoa

Vuonna 1988 syntyneen, taposta yli kymmenen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun irakilaismiehen asianajaja Mikael Knuuti ei vielä perjantaina iltapäivällä ollut ehtinyt käymään tuomiota läpi päämiehensä kanssa.

– En ole vielä ehtinyt kummemmin tuomioon perehtyä, niin siksi en voi siitä vielä lausua, Knuuti totesi.

Knuuti uskoo, että hänen päämiehensä tulee valittamaan tuomiosta.

– Uskoisin näin. Täytyy vielä jutella päämiehen kanssa asiasta, Knuuti sanoo.

Kun on ristiriitainen näyttö, niin lain mukaan pitää tuomita syytetyn eduksi.

Jorma Mikkonen

Hän ei myöskään lähtenyt ottamaan kantaa siihen, millainen tuomio olisi ollut hyväksyttävä.

Vuonna 1997 syntyneen, törkeästä kuolemantuottamuksesta kuuden vuoden vankeustuomion saaneen irakilaismiehen asianajaja Harri Huttunen on keskustellut lyhyesti päämiehensä kanssa. Vangittuna oleva irakilaismies on saanut tiedon tuomiosta omalla äidinkiellään.

– Päämiehen kanssa sovimme, että ensi viikolla on tapaaminen. Asia on tällä hetkellä levällään, että tyydytäänkö tuomioon vai lähdetäänkö siihen hakemaan muutosta. Ensi viikolla ollaan siinä suhteessa viisaampia, Huttunen toteaa.

– Keskustelemme siitä sitten kahdestaan, hän lisää.

Molemmat tuomitut istuvat rangaistustaan Oulun vankilassa.

Syyttäjä: Tuomio oli hyväksyttävä

Syyttäjä Jorma Mikkonen pitää perjantaina annettua tuomiota hyväksyttävänä.

– Se on tuomioistuimen harkintaa ja tähän on nyt päädytty, Mikkonen luonnehtii.

Tuomittujen kertomukset syyskuussa Kajaanin Otanmäessä tehdyistä rikoksista olivat erilaiset. Mikkonen ei lähde arvioimaan sitä, tekikö ristiriitaisuus tapauksesta tuomioistuimelle erityisen hankalasti ratkaistavan. Tuomitut kertoivat Kainuun käräjäoikeudessa tapahtumista hyvin ristiriitaiset versiot. Vuonna 1997 syntynyt irakilaismies sanoi, että vanhempi syytetty olisi pakottanut hänet mukaan rikoksiin. Miehet olivat syyttäjän mukaan puhuneet toisistaan ristiin alusta alkaen.

Kynttilöitä ja kukkia surmapaikalla.
Henkirikoksen uhria muistettiin Otanmäessä kukin ja kynttilöin.Jonna Karjalainen / Yle

– En voi lähteä sanomaan tuomioistuimen puolesta, mutta kyllä se varmasti harkintaa on aiheuttanut siellä. Kun on ristiriitainen näyttö, niin lain mukaan pitää tuomita syytetyn eduksi, Mikkonen sanoo.

Knuuti ei lähde ottamaan kantaa kertomuksien ristiriitaisuuteen.

Jorma Mikkonen myöntää, että epäselvä tapaus aiheutti ylimääräistä päänvaivaa myös syyttäjän työhön. Rikoksista ei ollut juurikaan muuta näyttöä kuin vastaajien ristiriitaiset kertomukset.

– Se on aina ongelmallinen tapaus, Mikkonen sanoo.

– Ylimääräistä työtä sen perusteleminen aiheuttaa. Sinänsä he (tuomitut) olivat yhdessä liikkeellä ja toimivat pitkälti yhdessä, hän jatkaa.

Julkisuus ei vaikuttanut oikeusprosessiin

Otanmäen surmatyötä ja muita vyyhteen liittyviä rikoksia puitiin paljon mediassa. Tapauksesta teki erikoislaatuisen se, että epäiltynä oli kaksi turvapaikanhakijaa. Se ei kuitenkaan näkynyt syyttäjän työskentelyssä.

– Ei sillä ollut mitään merkitystä. Kyllä tämä normitapaus oli. Eikä näillä seikoilla voi olla syyteharkintaan mitään merkitystä, Mikkonen toteaa.

Myöskään asianajaja Mikael Knuutin mielestä tapauksessa ei ollut mitään tavallisesta oikeusprosessista poikkeavaa.

– Oikeudellisesti tämä ei poikkea paljon muistakaan rikosasioista. Julkisuus oli vähän erilaista sekä epäillyn kansallisuus. Juttana tässä ei ollut mitään erityistä, Knuuti sanoo.

Se on tuomioistuimen harkintaa ja tähän on nyt päädytty.

Jorma Mikkonen

Asianajaja Harri Huttunen piti tapausta tavallista työläämpänä.

– Juttu oli juttu muiden juttujen joukossa, mutta tällainen yleinen mielenkiinto liittyy näihin tapauksiin. Oli paljon oheishässäkkää, mikä ei liity millään tavalla itse asian hoitamiseen. Juttua se ei kuitenkaan mihinkään muuta, olipa siinä syytettynä kantasuomalainen tai ulkomaalainen, Huttunen toteaa.

Syyttäjä Jorma Mikkonen törmää syyttäjän työssään turvapaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin vain harvoin.

– Niitä on todella vähän. Ei ainakaan väkivaltatekoja ole tullut minun kohdalleni.