Liikunta pitää johdon iskussa, mutta työajan venyminen huolettaa – "Työviikon ollessa 70 tuntinen ollaan punaisella"

Työterveyslaitoksen asiantuntija arvioi Oulun johdon ajankäytön hallintaa. Johtajat saavat kiitosta muun muassa säännöllisestä unirytmistä, mutta töiden venyminen iltaan huolestuttaa.

Oulu
Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen, yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja sivistysjohtaja Mika Penttilä
Monet johtavien kunnallisvikamiesten menoista ovat kalenterissa valmiina jo kuukausia etukäteen. Tällaisia ovat muun muassa hallituksen ja valtuuston kokoukset. Tässä Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen, yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja sivistysjohtaja Mika Penttilä vähän ennen kaupunginvaltuuston kokouksen alkamista.Timo Sipola / Yle

Hyvä yöuni, liikunta ja kunnollinen ravinto muodostavat jaksaminen perustan. Työnsä on myös hyvä suunnitella etukäteen ja tekemisensä jaksottaa niin että syventymistä vaativalle työllekin löytyy tarvittava kalenterista.

Johtotehtävissä toimivan virkamiehen elämä on jatkuvaa valintaa. Kaikkea ei voi, eikä kannata yrittääkään tehdä. Silti tämän päivän työ on simultaanishakkia monissa muissakin kuin vain johtajan tehtävissä.

Useinkaan ei ole mahdollista saada tehtyä yhtä kokonaisuutta valmiiksi vaan työ keskeytyy usein eri syistä. Ja tulee kiireellisimpiä asioita.

Kuntaorganisaatiossa johtavien virkamiesten viikko-ohjelma määräytyy pitkälti kokous aikataulujen mukaan.

– Oulun johtajien työ on paljolti kokouksissa olemista ja päätöksentekoa siellä. Heidän työstään on kunnallishallinnossa mukana oleville tyypillisesti iso osa erilaisissa kokouksissa istumista. Tehdään päätöksiä ja jaetaan tietoa. Niistä ei varmaankaan kovin paljoa pysty karsimaan, arvioi kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitokselta.

Priorisointi ja kalenterin suunnittelu on tärkein asia

Useimpien johtajien takana on hyvä sihteeri. Näin on Oulussakin. Johdon sihteerit hallinnoivat johtajien elämää. Kalenteriin kannattaa merkitä myös keskittymistä vaativat tehtävät.

– Joillakin on tapana sopia sihteerin kanssa maanantaisin viikon aikatauluista. Aikatauluja pitäisi pystyä tarkastelemaan lyhyesti päivittäin etu- ja jälkikäteen. Kalenteriin pitää varata riittävästi aikaa myös sähköpostille. Sitä voisi pariin otteeseen päivän aikana käydä läpi ja muina aikoina jättää huomiotta, arvioi Valtonen.

Liikunta on tosi tärkeää

Osa oululaisjohtajista kokee saavansa todella paljon potkua hikiliikunnasta ja jaksaa hektistä työtahtia nimenomaan sen avulla. Toiset harrastavat enemmänkin hyötyliikuntaa, tulevat esimerkiksi kävelemällä töihin ja osalla liikkuminen rajoittuu lähinnä puolison kanssa kävelyyn.

Valtonen korostaa liikunnan merkitystä mutta kaikille sen ei välttämättä tarvitse olla varsinaista treeniä.

Liikunta ja tauotus on tosi tärkeitä jaksaminen ja palautumisen kannalta

Teppo Valtonen

– Liikunta ja tauotus on tosi tärkeitä jaksaminen ja palautumisen kannalta. Mutta jos työtilanne on kovin stressaava ja sinne väkisin tunkee joukkoon lenkillä tai punttisalilla käyntiä, se saattaa muodostua lisäkuormitustekijäksi. Pitää kuulostella itseään.

Jaksamisen kannalta aerobinen liikunta on työterveysasiantuntijan mukaan unen jälkeen tärkein asia. Raskaissa suorituksissa joutuu keskittymään suoritukseen eikä mieti työasioita. Kevyemmässä liikunnassa voi ajatella rauhassa vaikka juuri niitä työasioita.

– Säännöllisestä liikunnasta kannattaa pitää kiinni. Ja liikkumista kannattaa lisätä jos ei liiku lainkaan. Vaikka ei säännöllisesti harrastaisi jotain urheilua, päivään olisi hyvä saada sisällytettyä liikuntaa. Nousee välillä jaloittelemaan, käy kauempana vessassa ja kahvilla, käyttää portaita hissin sijaan, kävelee tai pyöräilee työmatkat tai jää vaikka aikaisemmalla pysäkillä pois bussista, luettelee Valtonen.

Riittävä uni on toimintakyvyn edellytys

Unen tarve on yksilöllistä. Riittävä uni on keskivertoaikuisella 7,5-8 tuntia vuorokaudessa. Harvoille ihmisille riittää 5,5 tuntia unta päivässä, mutta toisaalta heitä tietysti valikoituu suhteellisesti enemmän sellaisiin tehtäviin, jossa tästä ominaisuudesta on etua.

– Ainakin osa Oulun johdosta tuntuu huolehtivan siitä, että unirytmi ja uniaika pysyvät suunnilleen samana. Se on hyvä. Jos yöuni alkaa lyhentyä ja sen laatu heikentyä, se alkaa vaikuttaa stressin kokemiseen ja stressin vaikutukseen. Yöuneen vaikuttaa myös iltatyöskentely. Se helposti valuu uniin ja häiritsee unta, sanoo Valtonen.

Olisi hyvä tarkkailla että työpäivien venyminen aamusta iltaan ei ainakaan olisi ihan jatkuvaa

Teppo Valtonen

Huolestuttavana piirteenä Valtonen näkee monen oululaisjohtajan tavan venyttää työpäivää pitkälle iltaan.

– Osa on sosiaalisia tilanteita, mutta usein kuitenkin työhön liittyvää. Niissä ei voi samalla tavalla rentoutua kuin ystävien tai perheen kanssa. Olisi hyvä tarkkailla että työpäivien venyminen aamusta iltaan ei ainakaan olisi ihan jatkuvaa, arvioi Valtonen.

Normaali työaika ei tahdo riittää

Oululaisjohtajien todellinen työviikko on helposti 60-tuntinen. Tätä Valtonen pitää turhan pitkänä.

– Aletaan olla jo tasolla missä on hyvä tarkkailla tilannetta ja yrittää ainakin saada kevyempiä viikkoja väliin. Yli 50 tunnin työviikko alkaa jo näkyä hyvinvoinnissa ja sairaspoissaoloissa. Jos tuntimäärä menee yli 70:n, ollaan jo punaisella. Tämäkin toki on yksilöllistä.

Useimmat päiväkirjaa pitäneistä Oulun kaupungin johtohenkilöistä pitävät vähintään yhden päivän viikossa vapaana työstä. Viikonloppuisin työskentelevät tekevät töitä nimenomaan sunnuntaisin. Silloin ei ole kokouksia ja työtä voi tehdä keskeytyksettä omaan tahtiin.

Yli 50 tunnin työviikko alkaa jo näkyä hyvinvoinnissa ja sairaspoissaoloissa

Teppo Valtonen

– Se on positiivista että aika useilla viikonloppu jää omaan käyttöön ainakin suurimmaksi osaksi. Olisi hyvä yrittää pitää kaksi päivää vapaana työstä. Eikä vielä sunnuntainakaan saisi plarata sähköposteja. Olisi ihan järkevää tehdä seuraavan viikon valmistelut jo perjantaina tai maanantaiaamuna jos suinkin mahdollista.

Oululaisjohtajat vertautuvat muiden isojen organisaatioiden johtajiin. Eroja yksityiseen puoleen tulee lähinnä iltamenoissa.

– Johtajien työ tällaisissa isoissa organisaatioissa on 80 prosenttisesti päätöksen tekemistä kokouksissa. Pienemmissä organisaatioissa johtajat osallistuvat enemmän substanssitekemiseen. Kunnallisella puolella iltapainotteista sosiaalista menoa on enemmän kun taas yrityspuolella se on vähentynyt, toteaa Valtonen.