Vuosi vaihtuu mutta yksi pysyy: Oulun taloushuolet jatkuvat – lue tuhti paketti ensi vuoden näkymistä

Talouskysymysten lisäksi Oulun johtoa askarruttavat muun muassa työsuhdeturvaputken päättyminen sekä maakuntauudistus.

Oulu
Taskulaskin ja euroja.
Oulu velkaantuu vuosittain suurin piirtein Nokian matkapuhelinbisneksen hiipumisen myötä kadonneen 90 miljoonan euron yhteisöveron verran vuodessa.Ismo Pekkarinen / Yle

Oulun kaupunki lähtee ensi vuoden kunnallisvaalien jälkeen jo kolmannelle vaalikaudelle jonka aikana sen talous on kaikkea muuta kuin tasapainossa.

Kaupunki velkaantuu vuosittain suurin piirtein Nokian matkapuhelinbisneksen hiipumisen myötä kadonneen 90 miljoonan euron yhteisöveron verran vuodessa.

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen viimeiseksi jäävä vuoden 2017 talousarvioesitys piti sisällään vuoden aikana käynnistettävät yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi.

Pitkä työsuhdeturvaputki päättyy

Ylikiimingin vuonna 2009 tapahtuneen Ouluun liittymisen yhteydessä alkanut ja vuoden 2013 monikuntaliitoksesta jatkoa saanut kaupungin henkilöstön työsuhdeturva päättyy vuoden 2018 alussa.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kaupungin henkilöstön määrää on mahdollista tarkastella tietyllä tavalla puhtaalta pöydältä.

Ei tästä ilman rakenteellisia muutoksia päästä eteenpäin

Matti Pennanen

Vähennettävän henkilöstön määrä ei ole enää eläkkeelle jäävän Pennasen murheena, eikä hän enää ota kovin jyrkästi kantaa siihen mitä pitäisi tehdä.

– Ei tästä ilman rakenteellisia muutoksia päästä eteenpäin. Meillä on liian kovat investointimäärät ja uskon että kouluverkkokeskusteluun on pakkoa palata. Toinen iso kokonaisuus ovat erilaiset tukipalvelut. Sieltä tulee paine, arvioi Pennanen.

Suuret haasteet odottavat uutta kaupunginjohtajaa

Asian saa syliinsä helmikuun lopulla kaupunginjohtajana aloittava Päivi Laajala.

Hän näkee talouden tasapainottamisen yhtenä tärkeimmistä asioista lähitulevaisuutensa työssä. Laajala haluaa katsoa läpi kaupungin investointiohjelman koska sieltä paine ottaa velkaa pääosin tulee.

Talouden tasapainottamiseksi edessä on väistämättä ikäviäkin ratkaisuja.

Oulun kaupunginjohtajana helmikuussa 2017 aloittava Päivi Laajala, Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen, Oulun yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ja Oulun talousjohtaja Jukka Weisell.
Oulun kaupunginjohtajana helmikuussa 2017 aloittava Päivi Laajala, Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen, Oulun yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ja Oulun talousjohtaja Jukka Weisell. Kaikki hakivat Oulun kaupunginjohtajan paikkaa.Timo Sipola / Yle

– Oulun velkaantumiseen on pystyttävä puuttumaan, sanoo Laajala.

Muutoksen arvioidaan koskettavan kaikkia kaupungin toimintoja ja työntekijöitä. Eläköitymisen hyödyntäminen ei enää riitä.

Oulun kaupungin henkilöstöön kuuluu noin 11 500 työntekijää.

Repaleinen vuosi tulossa

Oulun kokopäivätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen näkee ensi vuoden haastavana ja isona muutosvuotena mutta jo pelkästään kunnallisvaalien ja kesällä alkavan soteuudistuksen takia pirstaleisena.

– Jos meiltä siirtyy sote-maakuntauudistuksen myötä väliaikaishallinnolle 3000-4000 työntekijää, niin onko meillä sitten enää paljon karsittavaa? Kova työ siinä tulee joka tapauksessa olemaan, arvioi Moilanen.

Työsuhdeturvan loppuminen vuoden päästä tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että henkisellä tasolla monet miettivät mitä se tarkoittaa

Jukka Weisell

Joka tapauksessa Oulussa ryhdytään ensi vuonna nyt jo kolmannen kerran laatimaan talouden tasapainottamisohjelmaa.

Talousjohtaja Jukka Weisell arvioi että ennen huhtikuun kuntavaaleja tulee herkästi niin sanottu seisovan veden tilanne. Vaalikampanjan aikana poliitikoilla ei ole valmiutta kovinkaan radikaaleihin ratkaisuihin.

– Virkamiesvalmistelu toki etenee. Pohditaan käytännössä kaikkia kaupungin toimintoja ja tarvittavia resursseja. Työsuhdeturvan loppuminen vuoden päästä tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että henkisellä tasolla monet miettivät mitä se tarkoittaa, toteaa Weisell.

Sen enempää tässä sote-maakuntauudistushankkeen vuoksi vaikeaselkoisessa tilanteessa on vaikea sanoa.

Paljon on hämärän peitossa

Matkalla osaksi maakuntahallintoa olevan Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ei sinänsä näe siirtyvän hoitohenkilöstön kohdalla mitään dramatiikkaa.

Yt-neuvottelut puhuttavat ennen kaikkea tukipalveluluonteisessa toimistotyössä olevien kohdalla, ei niinkään perustyötä tekevien kohdalla

Kirsti Ylitalo-Katajisto

– Yt-neuvottelut puhuttavat ennen kaikkea tukipalveluluonteisessa toimistotyössä olevien kohdalla, ei niinkään perustyötä tekevien kohdalla. Jo vuodenvaihteessa toimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelalle ja etuuskäsittelijöille pitäisi löytyä uusia tehtäviä, sanoo Ylitalo-Katajisto.

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki uskoo henkilöstökysymysten työllistävän tavallista enemmän ensi vuonna.

– Vaikea sanoa miten yyteet puraisevat. Ovatko ne vain henkilöjärjestelyitä vai oikeasti yt-menettelyjä irtisanomisineen. Laajalan Päivihän nämä nyt linjaa mitä 2017 ja 2018 tapahtuu.

Teknisellä puolella odotetaan ensi vuonna poliittista tukea Oulun keskustavisiolle, kysymykseen tulevaisuuden linjasta Oulun keskustan kehittämisessä.

– Ensi vuonna ratkeaa syntyykö poliittista yhteisymmärrystä kongressikeskusasiasta, sanoo Matinheikki.

Väkeä on jo vähennettykin

Sivistysjohtaja Mika Penttilä arvioi että yt-neuvotteluissa käydään läpi kaupungin organisaatio sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

– Luottavaisin mielin katson ensi vuoteen. Sanginsuun sivukoulun tilanne on ratkaistava tammikuussa sivistyslautakunnassa, mutta isossa kuvassa ei suuria tapahdu. Kouluverkkoratkaisu on tehty, mutta kouluverkkoa täytyy vähintään pari kertaa valtuustokaudessa käydä läpi. Eli kyllä sitä käsitellään myös seuraavalla valtuustokaudella.

Välittömiä yt-paineita ei Penttilän mukaan sivistys- ja kulttuuripuolella ole työsuhdeturvan kestäessä päässyt kertymään.

Kaikki Oulun nousukaudet ovat perustuneet vientiin

Juha Ala-Mursula

– Neljän vuoden aikana sivistyspalveluissa on eläköitymisiä ja työpaikanvaihtoja hyödyntämällä vähennetty 40 vakanssia ja nyt aletaan olla sillä rajalla että pystytäänkö tehtävät hoitamaan, arvoi Penttilä.

Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitos Businessa Oulu on vähentänyt henkilökuntaansa lähtötilanteesta neljänneksellä. Tältä pohjalta Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula ei ole huolestunut tulevista yhteistoimintaneuvotteluista.

– Muutoksia on tulossa. Jokaisen täytyy pitää ammattitaito ja työmoraali korkealla. Nyt meitä on 77. Kun Business Oulu pantiin pystyyn, meitä oli 105 niissä organisaatioissa, jotka tähän yhdistyivät. Automaattisesti yyteet eivät kuitenkaan tarkoita sitä että joku joutuisi lähtemään, arvioi Ala-Mursula.

Hän muistuttaa, että Oulu joko nukahtaa tai kasvaa kansainvälisyyden kautta.

– Kaikki Oulun nousukaudet ovat perustuneet vientiin. Puhutaan sitten kuivausta hauesta, lohesta, tervasta, nahkalaukuista, puusta, sellusta, paperista, kännyköistä, terveysteknologiasta tai muista korkean teknologian innovaatioista, muistuttaa Ala-Mursula.