1. yle.fi
  2. Uutiset

Paliskuntain yhdistys kiistää poromiesten tahallisen vilpin

Poromiehet eivät vitkastele vahingoista ilmoittaessaan vaan viive johtuu rekistereiden ylikuormittumisesta, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Paliskunnissa toivotaan tiukempaa valvontaa vilppiepäilysten hälventämiseksi.

Kotimaan uutiset
toiminanjohtaja Anne Ollilla Paliskuntain yhdistys
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne OllilaRaimo Torikka / Yle

Laki velvoittaa poromiehen ilmoittamaan välittömästi havaitsemastaan petovahingosta paliskunnan poroisännälle, joka ilmoittaa asiasta maaseutuvirastolle. Maaseutuvirastossa ilmoitus talletetaan riistavahinkorekisteriin.

– Ilmoittamisessa ei ole viivettä. Maaseutusihteeri on vastuussa tietojen tallettamisesta omiin järjestelmiinsä. Joskus järjestelmät voivat ruuhkautua niin, että tieto saavuttaa riistavahinkorekisterin viiveellä, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

– En lähtisi siitä olettamuksesta, että taustalla on tahallista väärinkäytöstä enkä näe miksi poronomistajan niin kannattaisi tehdä.

Porotutkija Mauri Nieminen löysi kaksi tapausta, joissa tarhassa kuollut poro oltiin raahattu metsään petokorvausten saamiseksi. Myös samasta porosta vaadittiin korvauksia kahdesti.

– En voi sanoa, että poronomistajissa ei olisi yhtään epärehellistä ihmistä, Ollilla toteaa. Hänen mukaansa paliskuntien poroisännät ovat kertoneet joistain vilppitapauksista, mutta yhdistyksen tietoon niitä ei tule edes joka vuosi.

Poromiehet kannattavat poronraatojen kuvausta

Porotutkija Niemisen mukaan poromiehet olivat jättäneet kymmenissä tapauksissa kertomatta petovahinkojen tarkat paikat tai antaneet väärät GPS-koordinaatit. Näin oli tapahtunut etenkin Paistunturin ja Sallivaaran paliskunnissa.

– Jos poronomistaja tokkaa paimentaessaan 40 asteen pakkasessa löytää raadon, niin aina se älylaite ei välttämättä ole yhteistyöhaluinen. Koordinaattien puute voi johtua ihan ympäristöolosuhteista, Olllila puolustaa. Hän kertoo puhuneensa syytöksistä Paistunturin paliskunnan poroisännän kanssa. Poroisäntä oli vakuuttanut, ettei tiedossa ole tahallisia väärinkäytöksiä.

Ollilla kertoo, että paliskunnissa toivotaankin uuden ilmoitusjärjestelmän käyttöönottoa, jotta epäilykset hälvenisivät. Siinä ilmoitukseen pitäisi liittää valokuva poronraadosta.

– Tarkastuksetkin pitää tietysti säilyttää, mutta tämä valokuva toisi lisätodennettavuutta. Vaikka me itse tiedämme, että sisäinen valvonta toimii, niin aina jää sijaa epäilyksille, koska valvonta on niin vähäistä. Olemme pitkään puhuneet siitä, että haluamme valvonnan aukottomaksi.

Paliskuntain yhdistykseen kuuluu 4600 poromiestä. Petovahinkokorvausten ennustetaan tänä vuonna nousevan 8,5 miljoonaan euroon. Ollila sanoo vuonna 2008 tehtyyn ruotsalaistutkimukseen perustuen, että löydettyjen petovahinkojen osuus on vain viidesosa kaikista petovahingoista.

Lue seuraavaksi