Raakaleivonta yhdistää monia trendejä – "Tässä pirtti ei lämpene"

Vahvat leivontaperinteet tulevat Itä-Suomesta, missä uunin lämmityksen yhteydessä on myös leivottu. Suosiotaan kasvattavat raakaleivonnaiset valmistetaan ilman kypsennystä.

leipominen
Teekannu ja lautasella pala raakakakkua
Raakaleivonnaisten suosio on leviämässä pikkuhiljaa Etelä-Suomesta myös muualle maahan.Tuukka Myllymäki / Yle

Raakaleivonta rantautui Suomeen Yhdysvalloista 2010-luvun alkupuolella. Suomenkielisiä raakaleivontakirjoja alkoi tulla vuosien 2013–2014 aikana, kertoo kotitaloustieteestä väitöskirjaa tekevä tohtorikoulutettava Kaisa Torkkeli Helsingin yliopistosta.

– Viime vuodet ovat varmasti olleet kiihkeintä aikaa raakaleivonnalle ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyy muun muassa siinä, että on tullut uusia yrittäjiä, jotka tarjoavat raakaleivonnaisia.

Trendi on leviämässä pikkuhiljaa Etelä-Suomesta myös muualle maahan. Torkkelin mukaan raakaleivonnan suosion taustalla on se, että se yhdistää monia viime vuosina voimistuneita ja myös pitkään vallinneita trendejä.

Näiden kakkujen valmistaminen on minulle sopivampaa kuin perinteinen tyyli.

Rauni Fills-Loukasmäki

Torkkelin mukaan ilmiössä on kyse ennen kaikkea Super food -trendistä, mutta se vastaa jollakin tavalla myös terveystrendiin ja puhtaustrendiin.

– Puhutaan siitä, että elintarvikkeet olisivat mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja pyritään välttämään lisäaineita. Raakaleivonta on myös koettu yhdeksi tavaksi toteuttaa ruokaan liittyviä merkityksiä. Puhutaan gluteenittomasta ruokavaliosta, kasvisruokavaliosta ja jopa vegaanisesta ruokavaliosta. Nämä kaikki yhdistyvät jollakin tavalla raakaleivonnassa.

Pirtti ei lämpene, uunia ei tarvita

Torkkelin mukaan raakaleivonnassa käytetään paljon raaka-aineita, joita ei kasvateta Suomessa. Tärkeimpiä raaka-aineita ovat erilaiset pähkinät, joilla korvataan perinteisesti leivonnassa käytetty vehnä.

– Pähkinöistä saadaan myös rasvaa ja esimerkiksi cashewpähkinöissä on jo itsessään hieman makeutta. Raakasuklaa on usein tärkeä raaka-aine leivonnaisissa. Lisäksi käytetään paljon kookosrasvaa, kookosöljyä, joka ei välttämättä mene ihan käsi kädessä terveystrendien kanssa, sillä se sisältää pääasiallisesti vain tyydyttyneitä rasvahappoja.

Vaalassa Lamminahon perinnetilalla on leivinuuni, jossa voi paistaa yhtä aikaa jopa nelisenkymmentä limppua.
Itä-Suomi on ollut perinteisesti isojen uunien aluetta, missä uunin lämmityksen yhteydessä on myös leivottu, kertoo tohtorikoulutettava Kaisa Torkkeli. Kaisu Jansson / Yle

Raakaleivonta poikkeaa perinteisestä leivonnasta myös siinä, ettei raakaleivonnaisia kypsennetä. Torkkeli kertoo, että uunin sijasta käytetään monitoimikoneita, teholeikkureita ja sauvasekoittimia.

– Leivontaperinteemme lähtee paljon siitä, millä tavalla pirttiä on lämmitetty eli minkälainen tulisija siellä on ollut. Se on vaikuttanut myös siihen, millaisia leivonnaisia on valmistettu. Tässä pirtti ei kyllä lämpene, sillä raakaleivonnassa ei tarvita uunia lainkaan. Siinä pyöritetään tehokkaita välineitä, joilla saadaan massat valmistettua.

Täysin uusi ajatus ei ole, sillä jo 1990-luvulla puhuttiin elävästä ravinnosta ja raakaruuasta, missä pääperiaate oli sama eli raaka-aineet eivät lämpene missään vaiheessa yli 45 asteen.

Nopeaa sokeripiikkiä ei tule

Sotkamolainen Rauni Fills-Loukasmäki innostui raakaleivonnasta toden teolla etsiessään urheileville lapsilleen vaihtoehtoja, joissa ei tarvitse pihistää ruokailusta, ravinteista ja herkuista pysyäkseen kunnossa.

– Olen aina myös miettinyt, miksi herkut ovat aina yhtä kuin ei-hyvä-olo ja jenkkakahvoihin tarttuu. Siksi lähdin tutkimaan asiaa ja otin selvää siitä, mitä olisi tarjolla kunnes törmäsi raakakakkuihin. Netin kautta opiskelin hirveästi ja innostuin, Fills-Loukasmäki kertoo.

Mantelit jauhetaan
Raakaleivonnassa tärkeimpiä työvälineitä ovat tehokkaat monitoimikoneet ja sauvasekoittimet, joilla saadaan massat valmistettua.Kati Siponmaa / Yle

Nyt Fills-Loukasmäki valmistaa raakaherkkuja myyntiin ja vetää raakakakku -work shopeja Green Street Vuokatti-yrittäjänä.

– Sillä tiellä ollaan enkä kadu päivääkään. Näitä herkkuja voi syödä hyvillä mielin eli ei tule nopeaa sokeripiikkiä, koska nämä eivät nostata verensokeria. Koen, että näiden kakkujen valmistaminen on minulle sopivampaa kuin perinteinen tyyli.

Trendi jättää ainakin häntiä jälkeensä

Ruokatrendejä tulee ja menee, mutta onko raakaleivonta tullut jäädäkseen? Tohtorikoulutettava Kaisa Torkkeli Helsingin yliopistosta sanoo, että raakaleivonnan kaltaiset trendit ovat ilmassa ja leviävät paljon sosiaalisen median kautta kuvina ja teksteinä. Siksi on vaikea arvioida, kuinka paljon suomalaisissa kodeissa itse asiassa harrastetaan raakaleivontaa.

– Raakaleivonta jättää varmasti jälkeensä ainakin jonkinlaisia häntiä. Uskon, että se jää toisille ihmisille tavaksi, jos he ovat paneutuneet siihen. Siinä pitää olla tarttumapintaa siihen, mitä jo osataan. Jos massoista ei saa sellaisia kuin tässä leivontagenressä tarvitaan, niin silloin se saattaa tyssätä jo siihen.

Raakaleivonta on koettu yhdeksi tavaksi toteuttaa ruokaan liittyviä merkityksiä.

Kaisa Torkkeli

Torkkelin mukaan trendi kertoo siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita ruuasta, erilaisista raaka-aineista ja ruokakulttuureista. Useimmat raaka-aineista tulevat muualta kuin Suomesta.

– Raakaleivonnassa käytetään paljon tuontielintarvikkeita ehkä kotimaista hunajaa lukuun ottamatta, Torkkeli lisää.