"Kelloon voidaan laittaa jopa useita tuhansia euroja" – Perinteinen rannekello taas yhä useamman ranteessa

Laadun lisäksi kellon hankinnassa panostetaan nyt myös määrään. Yhdellä ihmisellä voi olla useita kelloja eri käyttötarkoituksiin.

kellot
Rannekello
Yle

Suomalaisessa kellokulttuurissa on tapahtunut parin viime vuoden aikana selvä murros. Kännyköiden ja älykellojen myötä rannekellojen, erityisesti mekaanisten eli käsin viritettävien kellojen odotettiin katoavan markkinoilta.

– Perinteisten kellojen syrjäyttämisestä on puhuttu pitkään. Ensimmäinen kerran mekaanisten kellojen pelättiin jäävän pois käytöstä, kun kvartsikellot eli patterilla toimivat kellot tulivat markkinoille 70-luvulla. Tämän jälkeen käynnyköiden odotettiin syrjäyttävän rannekellot. Nyt on oivallettu, ettei kännykät ole kätevin tapa ajan tarkistamiseen, sanoo Suomen Kelloseppäliiton puheenjohtaja Toni Pietilä.

Nyt on oivallettu, ettei kännykät ole kätevin tapa ajan tarkistamiseen.

Toni Pietilä

Toisin on kuitenkin käynyt ja suomalaiset ovat heränneet jälleen rannekellojen olemassaoloon. Erityisesti mekaaniset laatukellot on löydetty uudestaan.

– Halutaan kannattaa sitä, että on tällainen perinteinen kello. Joku on oikeasti pystynyt tekemään pienistä, useasta sadasta osasta laitteen, joka toimii ja käy aikaa. Se, mitä kello sisältää, on nyt yhtä tärkeää kuin miltä se näyttää, kertoo Helsingin Mikonkullan myyjä Mia Rautakoura.

Kellomyynnin kasvun taustalla nuoret

Käsityön arvostus näkyy kasvavina pylväinä tilastoissa. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kello- ja korualan liikevaihto lähti viime vuonna pitkästä aikaa nousuun kasvaen yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vaikka samaan lukuun on laskettu yhteen sekä myydyt kultasepäntyöt että kellot, ovat juuri kellot asiantuntijoiden mukaan kasvulukujen taustalla. Tänä vuonna kasvun odotetaan jatkuvan.

– Myynti on parantunut viitisen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Varsinkin sadan ja kahden sadan euron kelloja menee selkeästi enemmän kaupaksi kuin ennen, kertoo Helsingin Itäkeskuksen Timanttisten myymälävastaava Sami Adamsson.

graaffi kellojen myynnistä
Yle Uutisgrafiikka

Adamssonin mukaan tämän hintaluokan kellojen myynnin kasvun taustalla ovat erityisesti nuoret. Selvin muutos kellon käyttämisessä onkin tullut juuri nuorten keskuudessa. Nuoret mieltävät kellot yhä enemmän osaksi pukeutumista.

– Muotimerkit kelloissa, jotka ovat esimerkiksi samoja kuin vaatteissa, niin niitä täytyy saada samaan tapaan kuin muotivaatteita tai -laukkuja.

Edullisempien kellojen lisäksi kaupaksi käyvät nyt myös useamman tuhannen euron arvoiset aikaraudat.

– Kyllä ihmiset investoivat rannekelloihin paljonkin rahaa. Kelloon ollaan valmiita laittamaan jopa useita tuhansia euroja, sanoo Mia Rautakoura.

Maailman tuulet ovat kellokulttuurin osalta rantautumassa Suomeen. Laadun lisäksi ollaan valmiita panostamaan myös määrään.

– Yleensä nälkä kasvaa syödessä. Suomalaiset ovat viime aikoina ruvenneet ostamaan myös useampia kelloja. Yhdellä ihmisellä voi olla montakin kelloa eri käyttötarkoituksiin, eikä vain sitä yhtä edullista marketista hankittua. Ensin hankitaan yksi ja sitten monesti haetaan samaa merkkiä toisenlainen kello. Tai sitten haetaan yhdeltä merkiltä klassinen kello ja toiselta merkiltä sporttikello. Kyllä ne kelloihmiset ovat ihan vannoutuneita kelloihmisiä, Rautakoura toteaa.

Yhdellä ihmisellä voi olla montakin kelloa, eikä vain sitä yhtä edullista marketista hankittua.

Miia Rautakoura

Vuosikymmeniä vanhat vintage-kellot nosteessa

Uusien rannekellojen rinnalle uutena trendinä on tullut vuosikymmeniä vanhat vintage-kellot.

– Käytetyistä kelloista odotetaan isoa ilmiötä maailmalla. Suomi tulee tässäkin vähän jälkijunassa, mutta sitä suuremmalla voimalla. Vanhojen kellojen kauppa vain kasvaa koko ajan, sanoo Kelloseppäliiton Toni Pietilä.

Rannekelloja
Jaani Lampinen / Yle

Käytettyjen kellojen ostajakunnassa on paljon kelloharrastajia sekä keräilijöitä, jotka voivat ostaa kerralla ison erän vanhoja kelloja, kunnostuttaa ne ja mahdollisesti myydä huolletut ajannäyttäjät eteenpäin.

– Suomalainen kelloseppä on maailman paras ja kun meillä on osaamista, niin pystymme tarjoamaan sitä osaamista ja palveluita maailmalle kasvavaan kysyntään, huomauttaa Pietilä.

Myös uusien rannekellojen kasvava suosio on lisännyt vintage-kellojen kysyntää.

– Sitä kautta käytettyjen kellojen pyöritys kasvaa enemmän ja se on tuonut taas viime vuosina aivan uusia markkinoita Suomeen, sanoo Mia Rautakoura.