1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. psykologia

Turha vatvominen sairastuttaa, mutta ratkaisu voi löytyä huoliajasta – "Silloin ei saa tehdä mitään muuta kuin märehtiä"

Usein ajatellaan, että huolet pitää käsitellä perusteellisesti alusta loppuun asti. Uusimpien tutkimusten valossa tällainen murheissa rypeminen on kuitenkin vaarallista ja voi sairastuttaa vatvojan. Asioiden märehtimiselle tulee asettaa rajat, psykoterapeutti muistuttaa.

Monilla on edelleen käsitys, että mieltä vaivaavia asioita pitää vatvoa yökaudet kunnes ratkaisu löytyy. Kuva: Joni Koskinen / Yle

Kulunut vuosi alkaa olla takanapäin ja edessä oleva joululomakausi siintää jo monen mielessä. Silloin arkihuolet voi heittää romukoppaan ja jokainen voi keskittyä rauhassa juhlapyhien viettoon.

Mutta entä jos mieltä painavat murheet eivät jätä rauhaan ja pyhät kuluvatkin huolia vatvoessa?

Pessimistinen elämänasenne on erittäin vaarallinen terveydelle.

Antti S. Mattila

Lääketieteen tohtori, psykoterapeutti Antti S. Mattilan mukaan on olemassa kahdenlaista asioiden vatvomista. Jos ajankohtaisiin ongelmiin hakee ratkaisua aktiivisesti, se voi olla hyödyllistä.

Toisaalta, jos vain murehtii asioiden tilaa, eikä niille voi tehdä mitään, silloin tuntee itsensä vain huonoksi ihmiseksi.

Uusimpien tutkimusten mukaan asioiden märehtiminen ja vatvominen lisää surullisuuden tunnetta ja negatiivista ajattelua. Sellainen haittaa keskittymiskykyä ja voi johtaa masennukseen.

Pessimistillä menee huonosti

– Pessimistinen elämänasenne on erittäin vaarallinen terveydelle. Jotkut kokevat elämän niin vaikeaksi, että tulevaisuudelta ei osata odottaa parempaa. Negatiiviset elämänasenteet voivat periytyä perheen antaman mallin kautta. Se on aika huono perintö lapsille annettavaksi, Mattila pohtii.

Lääketieteen aikauslehti British Medical Journal julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa oli mukana 100 000 suomalaista. Artikkelissa vertailtiin optimistin ja pessimistin elämäntapoja toisiinsa. Tulokset olivat hälyttäviä: pessimistillä menee huonommin kaikilla mittareilla mitattuna.

– Pessimismi on erittäin vaarallinen elämänasenne, josta seuraa kohonnut kolesterolitaso, lisääntyvää alkoholin ja tupakan käyttöä sekä ihmissuhdevaikeuksia. Kaiken kukkuraksi pessimisti elää kymmenen vuotta lyhyemmän elämän kuin optimisti.

Pessimisti näkee puoleksi tyhjän lasin, kun taas optimisti näkee puoliksi täynnä olevan lasin.

Antti S. Mattila

Asioiden vatvominen ja murehtiminen pahentaa oloa. Noin 40 prosenttia onnellisuudesta riippuu ihmisen asenteista, näkökulmista ja suhtautumistavoista asioihin. Sanotaan, että pessimisti näkee puoleksi tyhjän lasin, kun taas optimisti näkee puoliksi täynnä olevan lasin.

Syvälle pessimismin suohon uponneelle Mattila antaa yhden neuvon.

– Optimistisen elämänasenteen aloittamiseksi kannattaa miettiä joka päivä kymmenen viikon ajan kolme hyvää asiaa, jotka ovat tapahtuneet sinulle. Jos niitä pohtii tämän ajan, niin siitä kehittyy tapa. Mieliala kohoaa ja asiat näyttävät valoisimmilta.

Asioiden märehtimiselle raja

Viestimet kertovat nykyään laajasti maailman tapahtumista ja varsinkin ikävät uutiset voivat jäädä vaivaamaan. Antiikin filosofeilla ja stoalaisilla oli tähän liittyen yksi keskeinen periaate: pitää oppia erottamaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja ne, joihin ei voi vaikuttaa.

– Kannattaa miettiä miten asioiden vatvomista voi vähentää. Ne asiat joihin ei voi vaikuttaa, kannattaa jättää omaan arvoonsa. Myös oman elämäntilanteen vertailu toisiin kannattaa lopettaa. Monet ajattelevat, että kaikilla muilla menee minua paremmin.

Oman elämäntilanteen vertailu toisiin kannattaa lopettaa.

Antti S. Mattila

Antti S. Mattila antaa toisen neuvon murehtemisen vähentämiseksi. Toimivaksi keinoksi on osoittautunut päivittäisen puolen tunnin huoliajan pitäminen illalla.

– Silloin ei saa tehdä mitään muuta kuin märehtiä mieltä vaivaavia asioita. Huolet kannattaa kirjoittaa lapuille niin, että muistaa varmasti märehtiä kaikki murheet huoliaikana. Muina aikoina on lupa pitää hauskaa.

Tunteet ovat hyödyllisiä

Tunteet ovat erittäin hyödyllisiä ja niiden kuunteleminen on tärkeää. Ne ovat pikaviestejä siitä, miten asiat sujuvat. Jos tuntemukset ovat jatkuvasti negatiiviisia, kannattaa miettiä omia tavoitteitaan ja pyrkiä tekemään tavoitteistaan realistisempia.

Vapaaehtoistyöhön osallistuvat ovat vähemmän pessimistisiä ja he ovat myös onnellisempia

Antti S. Mattila

Keskeneräiset prosessit pitävät meitä hereillä, sillä ne hälyttävät satunnaisina hetkinä, yleensä yöaikaan. Itseä vaivaat asiat kannattaa kirjoittaa illalla paperille, silloin murheet siirtyvät paperille ja voit nukkua yösi rauhassa.

Filosofin vastaanottoa pitävä Antti S. Mattila kehottaa ihmisiä pyörimään vähemmän oman napansa ympärillä. Hänen mukaansa toisten ihmisten auttamisen pitäisi olla keskeinen asia ihmisen elämässä.

– Vapaaehtoistyöhön osallistuvat ovat vähemmän pessimistisiä ja he ovat myös onnellisempia. He eivät tuijota koko ajan omaa napaansa, vaan ymmärtävät, että muillakin ihmisillä on erilaisia tarpeita ja murheita.