Kyläkoulun opettaja keräsi asuntonsa täyteen harvinaista taidetta – Mukana lukuisia nimekkäitä taiteilijoita

Syrjäntaustan koulun opettajanasunnon seinät olivat täynnä harvinaisia taidehelmiä 1900-luvun alkupuolelta. Kunnianhimoisen keräilijän kokoelmista löytyy niin Gallen-Kallelaa, Simbergiä kuin Schjerfbeckiäkin.

taide
Eva Gyldén naisen pää veistos
Kuvanveistäjä Eva Gyldén terrakottaveistos Naisen pää on yksi Vilho Penttilän keräämistä harvinaisuuksista. Helene Schjerfbeckin Nuoren miehen muotokuva on ollut lainassa Tammisaaressa Schjerfbeck-näyttelyssä.Hannu Harhama / Yle

Opettaja Vilho Penttilä (1885–1956) teki elämäntyönsä Hämeen sydämessä Lammilla. Syrjäntaustan piskuisen kyläkoulun opettaja oli aikaansaava mies, joka vapaa-aikanaan opiskeli innokkaasti vieraita kieliä ja taidehistoriaa sekä harrasti intohimoisesti taiteen keräämistä.

Penttilä keskittyi kunnianhimoisesti oman aikansa huippunimiin. Penttilän kotikokoelman tunnetuimpia taitelijoita ovat Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Juho Rissanen, Ellen Thesleff ja Werner Åström.

– Hän hankki taideaarteensa Helsingin parhaimmista taidesalongeista ja -gallerioista, kertoo Hämeenlinnan Taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto.

Nainen katsoo Vilho Penttilästä maalattua öljytyötä
Lammilla Lieson kylässä asunut taiteilija Werner Åström maalasi ystävästään Vilho Penttilästä muotokuvan 1940-luvun lopulla.Hannu Harhama / Yle

Vilho Penttilä käytti kaiken vapaa-aikansa taideteosten etsimiseen. Hän kiersi näyttelyissä koti- ja ulkomailla etsimässä kukkarolleen sopivaa taidetta, ja lopulta Syrjäntaustan koulun opettajanasunto oli täynnä aarteita.

– Hänellä oli katosta lattiaan asti kirjoja ja hyllyjen yläpuolella seinät olivat täynnä taidetta. Teokset olivat kooltaan pieniä, mutta muuten todella mielenkiintoisia.

Merkittäviä harvinaisuuksia

Vilho Penttilän kokoelma koostuu 1900-luvun alkupuolen taiteesta maustettuna kultakauden suomalaisilla taiteilijoilla. Lisäksi mies oli kiinnostunut Septem-taiteilijaryhmän väritaiteesta, mutta myös Marraskuun-ryhmän taiteesta.

Amanuenssi Päivi Viherluodon mukaan Penttilä oli kerännyt esimerkiksi luonnoksia, jotka liittyvät kultakauden suurimpiin ja merkittävimpiin teoksiin kuten Hugo Simbergin Köynnöksen kantajat sekä Akseli Gallen-Kallelan Tuonelan joella.

– Vilho Penttilän kokoelmaan kuuluu myös Jalmari Ruokokosken luonnos Työmiehiä. Kultakauden taiteilijoihin kuuluvan Juho Rissasen vesivärityö Nälkäinen on myös vaikuttava teos ja Victoria Åbergin piirustus harvinaisuus.

Jalmari Ruokokosken Työmiehiä maalauksen luonnos
Marraskuun ryhmään kuuluneen Jalmari Ruokokosken Työmiehiä on yksi Penttilän kokoelmaan kuuluvista luonnoksista.Hannu Harhama / Yle

Yksi lammilaisen kulttuuripersoonan keräämistä helmistä on myös Eero Järnefeltin Lampunsytyttäjä. Se on luonnos Aurora-seuraa esittävään maalaukseen, joka tuhoutui Helsingin pommituksissa.

– Lopullista työtä ei ole enää olemassa, mutta siihen tehtyjä luonnoksia on onneksi säilynyt eri kokoelmissa.

Yhteiset kuvamme -näyttely on laajin Vilho Penttilän testamenttikokoelman esittely Hämeenlinnan Taidemuseossa. Penttilän kotikokoelmaan kuuluu kaikkiaan 80 teosta, joista tässä näyttelyssä on esillä noin puolet.

Täydentää taidemuseon kokoelmia

Hämeenlinnan Taidemuseo sai vuonna 1956 lahjoituksena Penttilän keräämän lehtileikearkiston ja taidekirjaston, joka on osa taidemuseon käsikirjastoa.

– Taidekokoelmansa Penttilä testamenttasi Lammin kunnalle. Penttilän taideteokset saivat oman kokoelmahuoneen Lammin uudesta kunnantalosta 1960-luvun alussa, kertoo Päivi Viherluoto.

Hämeenlinnan Taidemuseo sai Vilho Penttilän kokoelman vuonna 2009, jolloin Lammin kunta liittyi kuntaliitoksessa osaksi Hämeenlinnan kaupunkia.

– Penttilän kokoelma on nyt digikuvattu ja luetteloitu. Lisäksi olemme uusineet tarpeen mukaan teosten materiaaleja. Kokoelma täydentää hyvin meidän omia kokoelmiamme ja monet Penttilän keräämistä töistä ovat olleet esillä museon muissa kokoelmanäyttelyissä.

Kokoelma täydentää hyvin meidän omia kokoelmiamme.

Päivi Viherluoto

– Lisäksi olemme lainanneet niitä merkittäviin museonäyttelyihin. Esimerkiksi Eva Gyldénin terrakottaveistos Naisen pää oli lainassa Amos Andersonin taidemuseon Art Deco -näyttelyssä vuonna 2013.

Nyt Vilho Penttilän kokoelman helmiä voi ihailla Hämeenlinnan Taidemuseon Yhteiset kuvamme -näyttelyssä, joka on esillä 19. marraskuuta 2017 saakka.

Korjattu 27.12.2016 klo 14:48: Vilho Penttilä oli Syrjäntaustan kyläkoulun opettaja, ei Syrjäntaan kuten jutussa alun perin kerrottiin.