Työtön ja tutkija arvioivat eduskunnan keppiporkkanapakettia työttömille – "Näin lapsia motivoidaan"

Työttömien asemaan sekä kiristyksiä että kädenojennuksia ensi vuonna. 

työttömyys
Nuori odottaa te-palveluita
Työ- ja elinkeinotoimisto haastattelee työttömän työnhakijan jatkossa kolmen kuukauden välein. Antti Kolppo / Yle

Työtön ja tutkija löytävät enimmäkseen moitittavaa, mutta hiukan kiitettävääkin työttömien asemaan kohdistuvista lukuisista lakimuutoksista, jotka astuvat voimaan 2017.

Esimerkiksi työstä kieltäytyminen hankaloituu: korvaukseton karenssiaika pitenee, ammattitaitosuoja lyhenee ja työtä on suostuttava ottamaan vastaan entistä kauempaa karenssin uhalla.

– Niin lapsia motivoidaan, että heitä pakotetaan tekemään joitain asioita ja kielletään toisia asioita. Mutta ei kai se ole ihan tästä maailmasta, että aikuisille tehdään sitä samaa, sanoo työtön helsinkiläismies Petri Ijäs. Hän jäi työttömäksi noin vuosi sitten työkaluvalmistajan tehtävistä.

Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen ei usko, että työttömyysongelma sillä ratkeaa, että työstä kieltäytyminen tehdään nykyistä hankalammaksi karensseilla uhkaamalla.

– Lakimuutoksissa on taustalla ajatus, että työttömyys on pitkälti vain kohtaanto-ongelma. Että kunhan työttömät itse hakevat töitä aktiivisemmin, niin asiat järjestyvät. Mutta kun työttömiä työnhakijoita on satoja tuhansia, niin ei sitä ongelmaa voida näin ratkaista.

Karenssien seurauksena Honkanen arvelee työttömien syrjäytyvän ja turhautuvan vain entistä enemmän.

Palkkatuki voi laskea

Työttömän palkkauskustannuksiin tarkoitettu palkkatuki voi ensi vuonna olla nykyistä pienempi, jopa peruspäivärahan suuruinen. Tähän asti tuki on ollut kiinteästi 30-50 prosenttia palkkauskustannuksista, kun se ensi vuonna on sitä enintään.

– Pienempi tukihan se on. Olin miettinyt, että kun minulla tulee vuosi täyteen työttömyyttä, niin pääsisin kolmannelle sektorille tai järjestöön töihin. Siitä oli vähän puhuttukin. Mutta sitten sieltä tuli, että he eivät pysty tällä uudella palkkatuella ketään työllistämään. Ja sehän on niin alhainen, että en tule sillä edes toimeen.

– Vanha tukimalli oli parempi. Varmasti tuhansia ihmisiä töissä tälläkin hetkellä, Ijäs sanoo.

Tutkija Honkanen pitää palkkatuen muutoksissa hyvänä sitä, että sen saamisen ehtoja on joustavoitettu. Muuten hän ihmettelee noudatettua työllistämistukipolitiikkaa.

– Palkkatuettua työtä on viime vuosina vähennetty, kun sitä pitäisi pikemmin lisätä.

Haastatteluista peukut ylös

Työ- ja elinkeinotoimisto haastattelee työttömän työnhakijan jatkossa kolmen kuukauden välein. Haastattelussa tarkistetaan työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma. Ijäs kannattaa haastattelujen aloitusta.

– Jos haastatteluissa todella kartoitetaan koulutus- ja työllistymismahdollisuudet, niin silloin se on hyvä asia.

Honkasen mukaan on hyvä, jos te-toimistot voivat näin olla tiiviimmin yhteydessä työttömiin ja myös kuuntelevat työttömien huolia ja yrittävät haastattelujen avulla viedä asioita eteenpäin.

– Toisaalta on huoli, että te-toimistojen resurssit menevät haastatteluihin ja apua ei löydy, jos työtön itse oma-aloitteisesti haluaa kääntyä toimistovirkailijan puoleen. Aika paljon on kerrottu, että te-toimistoon on vaikea päästä edes puhelimella.