Ihmiset kaipaavat luonnollista hoitoa? "Suolahuonehoito ratsastaa osin sillä aallonharjalla"

Suolahuoneen perustamiseen ei tarvita minkäänlaisia lupia. Tuoreita tutkimuksia suolahoidon vaikutuksista ei löydy, eikä suolahoidoilla ole mitään yhteistä laatukriteeristöä.

terveys
Kaksi tuolia ja tyynyjä suolahuoneessa.
Suolahuoneessa istutaan tuoleilla.Katja Oittinen / Yle

73-vuotias Maire ja 76-vuotias Martti Pääkkönen ovat käyneet Kuhmon suolahuoneessa viiden kerran hoitojaksoja tuttavapariskunnan hyvin kokemusten innoittamana. He kokevat saaneensa hoitokerroista apua tukkoisuuteen.

– Viimeksi viime talvena on käyty, kun joululahjaksi saatiin. Minullakin on tukkoinen ja nuhainen olo jatkuvasti, niin hengitystä on helpottanut. Lääkärin kanssa ei suolahuonehoidoista ole keskusteltu, Maire kertoo Martin nyökkäillessä vieressä.

Tieteellisesti suolahuonehoidon hyötyä ei ole todistettu, eikä tämä ole Kela-korvattavaa hoitoa.

Jussi Komulainen

– Käyttäjäkokemuksiaan kertoneet ovat maininneet astmaoireiden helpottamisesta. Iho-oireista kärsivät ovat kertoneet helpotuksen saamisesta vähemmissä määrin, sanoo Hyvinvointi Sammon toimitusjohtaja Jussi Komulainen.

Speleoterapia- eli suolakaivoshuoneiden hoitavaa vaikutusta ei ole juurikaan tutkittu. 2000-luvun alussa Suomeen perustettiin ensimmäisiä suolahuoneita.

Etelä-Karjalan keskussairaalan ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tuolloin toteuttama tutkimus (siirryt toiseen palveluun) (polarhealth.fi) suolahuoneen helpottavasta vaikutuksesta astmaatikkojen keuhkoputkien yliärtyvyyteen on yksi harvoista jopa maailmanlaajuisesti. Länsimaisen lääketieteen keinoin toteutetun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim, 2007) päärahoittajat olivat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys.

Pariskunta istuu suolahuoneessa suojakaavut yllä.
Kuhmolaiset Maire ja Martti Pääkkönen kokevat saaneensa suolahuonehoidosta apua tukkoisuuteensa.Katja Oittinen / Yle

Duodecimin julkaisussa vuonna 2007 tutkimustuloksista kerrotaan, ettei suolan vaikutusmekanismia keuhkoputken yliärtyvyyden helpottamiseen tiedetä. Tulosten mukaan näyttää siltä, että hengitettäviä astmalääkkeitä käyttävälle suolahuonehoito toimii tutkimuksen pohjalta täydentävänä hoitona, mutta suolahoito ei ole vaihtoehto niille.

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarisen mukaan tutkimuksen perusteella suolahuonehoitoa ei voi suositella laajasti eri oireista kärsiville.

Allergia- ja astmaliiton sivulla (siirryt toiseen palveluun) puolestaan kerrotaan, että suomalaisissa tutkimuksissa suolahuonehoidolla ei ole todettu olevan vaikutusta atooppisen ihon hoidossa.

Vuorisuolalla kuorrutettu huone

Kuhmossa suolahuone on muutaman neliömetrin kokoinen huone, jonka katto ja seinät on kuorrutettu vuorisuolalla, jota on levitetty myös lattialle. Huone näyttää kuuraiselta ja lumiselta.

– Vuorisuola on ikään kuin laattoina seinissä. Jos siihen vaikka kyynärpäällä osuu, niin siitä saattaa lohjeta palanen, kertoo toimitusjohtaja Jussi Komulainen.

Suolahuoneen hengitysilmaan puhalletaan mikroskooppisen hienoksi jauhettua vuorisuolaa eräänlaisen myllyn kautta. Puhaltimessa on myös lämmitys, joka takaa sen, ettei suola paakkuunnu koneessa tai huoneilmassa. Suolan määrää hengitysilmassa ei Kuhmossa mitata, mutta pukuhuoneen puolelta löytyy laitevalmistajan ohjeellinen taulukko suolan pitoisuudesta huoneessa 40 minuutin hoidon aikana.

Laitevalmistajan toimittama ohjeellinen taulukko suolan määrästä suolahuoneen hengitysilmassa.
Laitevalmistajan toimittama ohjeellinen taulukko suolan määrästä suolahuoneen hengitysilmassa.Katja Oittinen / Yle

– Kyllä suola suussa maistuu hoidon aikana. Mutta ei sen jälkeen ihmeemmin janota eikä suolan jäämistä vaatteisiin huomaa, kun sukkien päälle laitetaan kengänsuojat ja vaatteiden päälle tulee sellainen kaapu, Maire Pääkkönen kertoo kokemuksestaan.

Suomessa suolahuoneita on laitevalmistaja Polar Healthin toimittamana (siirryt toiseen palveluun) alle sata. Jos suolahuoneesta koetaan saatavan apua, niin miksi niitä ei ole yleisemmin Suomessa käytössä?

– Täytyy tietysti olla joku paikka, mihin tällaisen perustaa. Meillä tämä täydentään kuntoutuspalveluita, mutta joka kaupan nurkkaan ei tällaista voi laittaa. Tieteellisesti suolahuonehoidon hyötyä ei ole todistettu, eikä tämä ole Kela-korvattavaa hoitoa, Jussi Komulainen arvioi.

Suolahuonehoidot virallisen kontrollin ulkopuolella

Vuosituhannen alussa tehdyn tutkimuksen tuloksissa todettiin, että suolahuonehoitoa antaville yrityksille tulisi luoda suolahuoneita ja hoitoa antavien henkilöiden laatukriteeristö, ja että hoitoyksiköt tulisi saattaa valvonnan piiriin. Marraskuun alussa Kouvolan Sanomien jutussa (siirryt toiseen palveluun) laatukriteeristön perään kaipaillaan edelleen.

Kuka tahansa voi lykätä suolahuoneen pystyyn ja antaa hoitoa, mitään lupia ei tarvita.

Kimmo Saarinen

Samoin tutkimustuloksissa todetaan, että suolahuonehoitoa antavissa yksiköissä pitäisi tietää hoidossa käytetty hengitysilman suolapitoisuus ja arvioida suola-annos potilaskohtaisesti.

– Jo vuosituhannen alussa tilanne oli se, ettei hoitomuotoa tai hoidon laatua kontrolloida millään tavalla. Kuka tahansa voi lykätä suolahuoneen pystyyn ja antaa hoitoa, mitään lupia ei tarvita. Hoitotilan suolapölyn pitoisuutta pitäisi kontrolloida, että hoitotilassa ylipäätään on suolapölyä tai että sitä ei ole liikaa. Omaseurantaa on jonkin verran, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristö Instituutin johtaja Kimmo Saarinen sanoo.

– Entisen Neuvostoliiton alueella ja itäisessä Euroopassa suolahuoneita on paljon ja niitä on myös tutkittu paljon monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin, mutta tuloksia on julkaistu länsimaisista tavoista poiketen. Hoitomuoto on siis edelleen melko tuntematon länsimaiden puolella.

Suolahuoneen seinät on kuorrutettu vuorisuolalla ja sitä on myös lattialla.
Suolahuoneen seinät on kuorrutettu vuorisuolalla, jota on myös runsaasti lattialla.Katja Oittinen / Yle

Saarinen arvioi, että suolahuonehoitoa on tutkittu siksi niin vähän, että niille potilasryhmille, joita hoitoa voisi suositella, on jo olemassa tehokkaat lääkkeet, kuten esimerkiksi astmaatikoille. Kun Länsi-Euroopassa on kehitetty lääkkeitä ja hoitoja, niin suolahuonehoito on Itä-Euroopan vastine tilanteessa, jossa lääkkeitä ei ole ollut käytettävissä.

– Tänä päivänä ihmiset tuntuvat kaipaavan enemmän kokonaisvaltaisempaa ja luontaisempaa hoitoa, niin suolahuonehoito ratsastaa osin sillä aallonharjalla. En tyrmäisi tätä hoitomuotoa, mutta en myöskään lähtisi siihen, että tällä hetkellä esimerkiksi astmaatikoille käytettävissä olevia hoitoja ja lääkkeitä hylättäisiin.

Vaikutukset "eivät aivan tuulesta temmattuja"

Siitä miten suolahuone on saanut alkunsa ei ole varmuutta. Juttua tehdessä Yle Kajaanille kerrottiin kaksikin tarinaa: kuinka kaivostyöläiset Balkanilla huomasivat saavansa hengitysongelmiinsa apua suolakaivoksella käydessään, ja kuinka toisen maailman sodan pommituksia suolakaivokseen piiloon menneet, varsinkin hengityselinsairauksista kärsivät, huomasivat hengitysongelmiensa helpottavan siellä.

Hoitomuoto on siis edelleen melko tuntematon länsimaiden puolella.

Kimmo Saarinen

Suolahuonehoitoja tarjoavat yritykset puolestaan luettelevat pitkän liudan sairauksia ja oireita, joihin suolahuoneesta luvataan helpotusta. Johtaja Kimmo Saarinen sanoo, että tutkimuksessa on ainoastaan ollut mukana astmaatikkoja ja atooppisesta ihosta kärsiviä.

– Masennukseen voi helpottaa suolahuonehoidon rentouttava puoli, ja äkilliseen korvatulehdukseenkin voi löytyä apua suolahuoneen hengitysteitä puhdistavasta vaikutuksesta. Eivät nämä vaikutukset aivan tuulesta temmatuilta kuulosta, Saarinen sanoo.

Ylen vuonna 2009 päättynyt Priima-tv-sarja teki juttua suolahuonehoidosta, jota astmaa sairastanut kokeili lääkehoidon lisäksi.