Purkaa vai ei? Vanhankaupunginkosken kiistelty pato ei hajoa helpolla

Tuore selvitys toteaa, että padon purkaminen olisi oikeudellisesti suuri urakka. Purkamisen puolestapuhujien mielestä luontovaikutukset on edelleen unohdettu.

Kotimaa
Helsingin Vanhankaupunginkoski
Petteri Juuti / Yle

Vesi ryöppyää vanhankaupunginkoskessa päivittäin satoja vuosia vanhan teollisuusmiljöön läpi. Historiallista maisemaa hallitsee vanha pato, jonka kohtalo on nostattanut Helsingissä vuosien mittaisen kiistan.

Padon purkamisesta on väännetty kättä pitkään ja purkamista on kovaan ääneen ajanut muun muassa kalamiehenäkin tunnettu Jasper Pääkkönen.

Tuoreen selvityksen mukaan Vanhankaupunginkosken padon purkaminen ei kuitenkaan olisi läpihuutojuttu. Selvityksen mukaan padon purkaminen edes osittain vaatisi lukuisia vaikutusarviointeja sekä muutoksia tai poikkeamisia muun muassa kaavoitukseen, vesienhoitosuunnitelmaan sekä Natura 2000 -alueen suojeluun.

– Purkaminen näyttäisi olevan juridisesti iso prosessi. Kaikki tehdyt selvitykset tuodaan nyt kaupunginhallituksen nähtäviksi ja niiden pohjalta muodostetaan sitten jatkossa päätösehdotus, sanoo kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Purkamisen vaikutuksia lähdettiin kaupunkisuunnitteluviraston johdolla selvittämään noin vuosi sitten valtuustoaloitteesta. Purkamista on perusteltu muun muassa sillä, että pato haittaa useiden kalalajien vaellusta Vantaanjokeen.

Museoviraston mukaan padon purkaminen puolestaan tuhoaisi osan 1800-luvun lopulta saakka säilyneestä teollisuusperinnöstä.

Vanhankaupunginlahti
Yle

Oikeudellisen selvityksen mukaan purkaminen ei näyttäisi olevan realistinen vaihtoehto siitä saataviin hyötyihin nähden. Uusinkaan selvitys ei kuitenkaan vakuuta padon purkamisen kannattajia.

– Nyt kaupunginhallitukselle annettu selvitys ei vastaa sille asetettuja odotuksia. Purkamisen luontovaikutuksia ei meidän mielestä ole vieläkään perusteellisesti selvitetty ja ne pitäisi kyllä olla selvillä ennen kuin mitään päätöksiä tullaan tekemään, sanoo puheenjohtaja Vesa Lindgvist Helsinginkoski ry:stä.

Yhdistys on kaupunkilaisten perustama luonnonsuojelujärjestö, jonka tavoite on parantaa Vanhankaupunginkosken ja Vantaanjoen tilaa. Yhdistys on näkyvästi puhunut padon purkamisen puolesta.

Lindgvistin mukaan uutta selvitystä laadittaessa käytössä ollut aineisto on ollut puutteellista, mikä on johtanut virheellisiin tulkintoihin padon purkamisen vaikutuksista luontoarvoihin.

Edessä kunnostuksia tai purku-urakka

Oikeudellisen tarkastelun lisäksi Vanhankaupunginkosken padolle on tehty neljä toimenpidevaihtoehtoa kustannusarvioineen. Niissäkin vastakkain ovat padon säilyttäminen ja sen purkaminen. Toimenpiteiden hinnat ovat vasta suuntaa-antavia, sillä lopullisia kustannuksia voidaan arvioida vasta suunnittelun edetessä.

Pato säilyy ennallaan (VE0)

Ensimmäisessä vaihtoehdossa pato säilytetään ennallaan ja varaudutaan sen kunnostamiseen. Kosken itähaaraan ei vaihtoehdossa tehdä muutoksia, mutta voimalaitoksen käyttöä voidaan tarvittaessa rajoittaa kalojen vaellusaikana. Vaihtoehdon kokonaiskustannusarvio 300 000 euroa.

Pato säilyy ja myös Itähaara kunnostetaan (Nyky+)

Toisessa vaihtoehdossa pato säilytetään ja kunnostetaan. Itähaara muutetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi muokkaamalla uoman muotoa ja pohjarakenteita. Lisäksi kalatietä pidennetään ja voimalaitoksen käyttöä rajoitetaan lohikalojen ja ankeriaiden vaellusaikoina. Vaihtoehdon kokonaiskustannusarvio 695 000 euroa.

Vaihtoehdon tarkoituksena on ohjata kalojen nousu ja allasvaellus nykyistä paremmin itähaaraan, millä pyritään vähentämään nousuyrityksiä länsihaarassa ja kalojen vahingoittumista turbiinissa.

_Pato puretaan osittain (VE1) _

Kolmannessa vaihtoehdossa pato säilytettäisiin voimalaitoksen puoleisella osalla, mutta purettaisiin Kuninkaankartanonsaaren kohdalta. Purettavan osan kohdalle rakennettaisiin luonnonmukainen koski. Vastaavanlainen osittainen purku on toteutettu esimerkiksi Keravajoen Kellokoskessa. Samalla itähaaraan tehtäisiin samat toimenpiteet kuin vaihtoehdossa Nyky+. Vaihtoehto edellyttää asemakaavamuutoksen ja kokonaiskustannusarvio on noin 2 800 000 euroa.

Pato puretaan kokonaan (VE2)

Länsihaaran pato ja turbiinirakenteet puretaan kokonaan ja niiden tilalle rakennetaan luonnonmukainen koski. Samalla myös itähaara kunnostetaan ja kalatietä pidennetään. Tämä vaihtoehto edellyttää myös asemakaavamuutoksen ja sillä on sama kustannusarvio kuin osittaisella purkamisella eli noin 2 800 000 euroa.