Vääntö lehmistä ja sioista viivyttää taas uutta eläinsuojelulakia

Uudistuksen yhteydessä on käsitelty mm. parsinavettoja ja sikojen tiineyshäkkejä. Mietinnässä on ollut myös koirien ja kissojen pakollinen rekisteröinti.

eläinsuojelulaki
parsinavetta
Tuottajat vastustavat parsinavettojen kieltämistä. Niistä halutaan luopua ajan saatossa vapaaehtoisesti.Yle

Eläinsuojelulain suuri uudistus (siirryt toiseen palveluun) viivästyy jälleen. Lain oli tarkoitus tulla voimaan kuluvan vuoden aikana, mutta avonaisina on vielä niin isoja kysymyksiä, että valmistelijat tarvitsevat lisää aikaa. Isoimpia kipukohtia on kaksi.

– Nautojen parsinavetat ja sikapuolella tiineytyshäkit. Näistä eniten keskustellaan, ja nämä ovat aiheuttaneet eniten vastustusta, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola sanoo.

Lainlaatijat ovat kaavailleet, että tiineytyshäkit ja parsinavetat kiellettäisiin pitkällä siirtymäajalla. Pullolan mukaan tuottajat ovat vastustaneet mahdollista kieltoa.

– Tuottajapuolella on haluttu vapaaehtoisesti ajan myötä luopua näistä pitomuodoista. Tästä se nyt hiertää, että laitetaanko lakiin kielto vai ei.

Pullolan mukaan tulevaisuus näyttää siltä, että parsinavettoja ei enää rakenneta, koska pihatto on taloudellisempi ratkaisu kasvaville lehmämäärille.

– Samoin tiineytyshäkkipuolella kehitys näyttää siltä, että niistä tullaan luopumaan. Isot tuottajamaat, kuten esimerkiksi Hollanti ja Tanska, ovat joko luopuneet tai luopumassa niistä. Se on varmasti nyt poliittinen asia, miten tässä edetään. Laitetaanko lakiin kielto vai ei.

Pullola muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei tuottajille saa säätää mitään lisäkustannuksia aiheuttavia vaatimuksia.

– Tämä on tietysti aika vahva kirjaus.

Itseisarvo myös vaikea aihe

Parsinavettojen ja tiineytyshäkkien lisäksi myös eläimen itseisarvo on vaikea aihe, josta on syntynyt paljon keskustelua. Pullola sanoo, että käsite on vaikea, ja siitä helposti jokainen muodostaa oman tulkintansa.

– Itseisarvoon liitetään pelkoja siitä, mitä se tuo tullessaan. Lain perusteluissa yritetään kovasti avata, mitä sillä tarkoitetaan.

Pullolan mukaan tarkoituksena on sanoa auki se, miksi meillä ylipäätään suojellaan eläimiä. Takana on ajatus siitä, että eläin itsessään on arvokas ja tunteva olento, jota tulisi kunnioittaa.

Pullola sanoo, että pelkoja herättää esimerkiksi se, viedäänkö tulkinta liian pitkälle, mahdollistaako laki edelleen tuotantoeläinten käytön, miten itseisarvo tuomioistuimissa tulkitaan, ja miten valvontapuoli tulkitsee tällaista kirjausta.

– Tähän vaikuttaa se, että jos katsotaan eläinoikeusajattelun puolelta, niin siellä välillä esitetään sellaista tulkintaa, jossa itseisarvoajattelu viedään hyvin pitkälle. Itseisarvo tulkitaan niin, että se estäisi eläimen nykymuotoista käyttämistä.

Kirjaus ei muuttaisi asemaa

Pullola korostaa, että eläinsuojelulailla ei olla kieltämässä tuotantoeläinten pitoa.

– Se on ihan itsestään selvä asia.

Käytännössä lakiehdotukseen kirjattaneen hyvin yleisellä tasolla ja julistuksenomaisesti, että eläimiä tulee kohdella hyvin, ja niiden itseisarvoa tulee kunnioittaa.

– Kirjauksella ei ole sellaista itsenäistä merkitystä, että sen kanssa mentäisiin navettaan mittaamaan karsinaa tai katsomaan, miten eläintä kohdellaan, vaan se on enemmän tällainen yleinen periaate.

Nykylaissa eläin rinnastetaan esineeseen, joka on ihmisen omaisuutta. Itseisarvon kirjaaminen lakiin ei kuitenkaan muuttaisi eläimen esineoikeudellista asemaa suuntaan eikä toiseen. Juridisesti katsottuna eläin olisi siis edelleenkin esine, joka voidaan esimerkiksi omistaa ja myydä.

Pyrkimys vuoteen 2018

Uudistuksen yhteydessä on käsitelty myös esimerkiksi koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Eläinsuojelulain uudistuksessa ei lakiluonnokseen ole tulossa ehdotusta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä.

Tällä hetkellä tarkoituksena on, että lakiluonnos lähtisi lausuntokierrokselle ensi keväänä, ja uusi eläinsuojelulaki tulisi voimaan vuonna 2018. Tähän Pullolan mukaan pyritään kaikin keinoin.

Uudistuksen tarkoituksena on modernisoida vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan nykypäivää. Uutta lakia on valmisteltu jo vuodesta 2012 lähtien. Vuosien varrella ministeriö on teettänyt lukuisia asiantuntijaselvityksiä muun muassa lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa, sekä sikojen tiineytyshäkkien käytöstä.

– Edelleen joudumme tarkentamaan arvioita, ennen kuin lakiluonnos lähtee ulos, Pullola sanoo.