Taistele, pakene tai lamaannu – Hädässä et voi valita miten reagoit

Palomies valmistautuu ylittämään fyysisen suorituskykynsä jokaisessa tehtävässä, mutta hätätilanteessa keho voi antaa siihen mahdollisuuden kenelle tahansa.

hätätilanteet
Rantatunnelin poistumisteistä kertova kyltti
Hätätilanteessa keho reagoi niin, että se voi hetkellisesti toimia yli fyysisen suorituskykynsä.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Oletko kuullut miehestä, jonka isä sai sairauskohtauksen? Hätä oli suuri ja mies koppasi isän syliinsä kantaen hänet pirtistä pihamaalle autoon, jotta päästiin sairaalaan. Normaalitilanteessa mies ei isäänsä olisi jaksanut kantaa, mutta hätätilanne antoi hänelle voimaa.

Tuossa tilanteessa miehen autonominen hermosto valmisti hänet selviytymään tilanteesta saamalla kehon toimimaan tehokkaammin kuin normaalisti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tilanne antaa miehelle mahdollisuuden vaikkapa juosta 100 metriä nopeammin kuin normaalisti tai nostaa painavia esineitä.

– Tuossa tilanteessa muun muassa sydämen syke nousee, verenpaine kohoaa ja stressihormonin ja adrenaliinin tuotanto aivoissa lisääntyy, kertoo traumapsykoterapeutti Marko Punkanen.

Se on hyvin biologinen ja alkukantainen reaktio.

Tuija Korhonen

Psykologi Tuija Korhonen kertoo, että hätätilanteessa ihminen saattaa fysiologisten reaktioiden myötä taistella, paeta tai jähmettyä – jopa kaikkea tuota vuorotellen samassa tilanteessa. Erittäin voimakkaassa stressitilanteessa ihminen ei koe esimerkiksi kipua tai kylmää.

– Voi olla haavoja tai jopa katkenneita luita, joita ei siinä tilanteessa edes huomaa vaan vasta jälkikäteen, kun hormonit ja kehoon erittyneet opioidit laskevat. Omien fyysisten realististen rajoitteiden hetkellinen ylittäminen on kaikille nisäkkäille mahdollista hätätilanteessa – se on hyvin biologinen ja alkukantainen reaktio.

Fyysisillä äärirajoilla pelastustehtävissä

Paloesimies Antti Husso muistaa olleensa kolmikymppisenä uutena palomiehenä mukana tehtävässä, jossa loukkaantunut potilas piti kantaa saaresta veneelle ja apua saamaan.

– Potilasta kannettiin paareilla pitkä matka, jonka jälkeen parilla kokeneella palomiehellä meni niskat jumiin. Oliko sitten, ettei sisu antanut periksi sanoa, ettei jaksaisi, mutta ehkä siinä tilanteessa ylitettiin oman suorituskyvyn raja hetkellisesti.

Jos minulle tulee hätä, on lähellä kaveri, joka auttaa.

Antti Husso

Kainuun Pelastuslaitoksella työskentelevä Husso arvelee, etteivät palomiehet tunteneet kipua työtehtävän aikana.

– Muistan siinäkin tilanteessa kysyneeni, että tarvitseeko vaihtaa paarien kantajaa. Vastaus oli, että ei tarvitse, mennään vaan. Potilas oli etusijalla ja hänen saamisensa nopeasti veneeseen, satamaan ja ambulanssin kyytiin saaresta.

Tiimityöskentely auttaa palomiestä

Paloesimies Antti Husso arvioi, että omien fyysisten rajojen ylittäminen on osaltaan kiinni periksiantamattomuudesta, joka on yksi palomiesten tavoittelemista ominaisuuksista.

Fysiikan lisäksi myös henkistä kanttia huolletaan, sillä hankalat vaaratilanteet työssä keskustellaan lävitse, ettei niistä jää pelkotiloja vaikuttamaan työntekoon.

Psykologi Tuija Korhonen sanoo, että hätätilanteessa edes jollakin tavalla toimivat tai aktiivisesti toimineet ihmiset yleensä selviävät nopeammin katastrofeista ja äkillisistä vakavista tilanteista. Hän ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että minkään luonteenpiirteen perusteella olisi mahdollista ennakoida sitä, miten ihminen hätätilanteessa lopulta toimii.

Paloesimies Antti Husso kiipesi paloauton tikkaille.
Paloesimies Antti Husso kertoo, että esimerkiksi korkeanpaikan- ja suljetun paikan kammoa testataan Pelastusopiston pääsykokeissa.Katja Oittinen / Yle

Paloesimies Antti Husso korostaa palomiesten tiimityöskentelyä hätätilanteessa ja sanoo, että savu- ja kemikaalipalotilanteissa iso henkinen tuki toimimiselle on turvaparin kanssa työskentely pelastussukellusohjeen mukaisesti.

– Se antaa henkistä kanttia lisää, kun tietää, että jos minulle tulee hätä, on lähellä kaveri, joka auttaa. Palomies ei työskentele yksin tilannepaikalla, ja on hienoa, että se on mahdollista.

Lamaantumista hätätilanteessa vaikeinta käsitellä jälkikäteen

Psykologi Tuija Korhonen sanoo, että ihminen itse ei tutkimusten mukaan pysty juurikaan vaikuttamaan reaktioonsa hätätilanteessa.

Hänen mukaansa lamaantumista tapahtuu yhtä lailla kuin sankaritekoja. Joskus esimerkiksi pelastustilanteessa pelastettava saattaa reagoida vääränlaisella taistelulla ja lyö pelastajaansa.

– Lamaantuminen tuntuu ihmiselle kaikista hankalimmalta reaktiolta käsitellä jälkikäteen, eikä siitä oikein haluta puhua. Reaktiot tapahtuvat keskiaivojen alueella, eli tietoisella ajattelulla ei juurikaan ole niissä sijaa.

Paloauto palopaikalla.
Arkistokuva. Palomiehiä työssään.Katja Oittinen / Yle

Vaikka hätätilanteessa reagoimista ei voi itse päättää etukäteen, Korhonen muistuttaa, että tietyissä ammateissa harjoitellaan hätätilanteessa toimimista, selviytymistä ja pelastamista. Silti pelkotilaan joutuminen saattaa viedä reaktiot eri suuntaan kuin on harjoitellut.

– Se voi olla ikävä yllätys, ettei sitten voikaan toimia niin kuin on harjoitellut. Psyykkinen trauma voi saada alkunsa siitä, että ei omasta mielestään ole toiminut niin kuin olisi halunnut. Se on voi olla isompi ongelma kuin itse tapahtuma.

Välillä on palomiehenkin huilattava

Pelastusopiston pääsyvaatimukset (siirryt toiseen palveluun) ovat tunnetusti tiukat fyysisen kunnon testaamisen osalta. Pääsykokeissa testataan myös fobioita, kuten korkeanpaikan- ja suljetun paikan kammoa.

Kuntoilu kuuluu myös palomiehen päiväohjelmaan, jossa voi olla aikataulutettuna jumppaa, kuntosaliharjoittelua tai esimerkiksi toimintakuntorata, jota kierretään noin 25 kiloa painavat varusteet yllä.

Päivystävä paloesimies Antti Husso kertoo, että vuosittain palomiehet myös kuntotestataan valtakunnallisten fyysisten toimintakykyrajojen varmistamiseksi.

– Terve, hyväkuntoinen ihminen pystyy tuon kuntotestin läpäisemään, mutta hälytystilanteessa toimintaan vaikuttaa myös ympäristön tai vaikka tulipalon tuoma paine. Tai että veden varassa olevan pintapelastettavan luokse on päästävä nopeasti, niin silloin voi hetkellisesti joutua tekemään fyysisesti kovan suorituksen.

Vaikka on kuinka sitkeä ja hyväkuntoinen, niin välillä on pakko huilatakin.

Antti Husso

Husso tietää, että vaikka palomies varautuu ylittämään omat fyysiset rajansa pelastustehtävissä, niin on tärkeää myös tunnistaa omat rajansa.

– Esimerkiksi pitkäkestoisissa savusukellustilanteissa voi tapahtua lämpöuupuminen. Paloasu on paksu eikä lämpö pääse haihtumaan kehosta, ja se kuormittaa elimistöä. Vaikka on kuinka sitkeä ja hyväkuntoinen, niin välillä on pakko huilatakin, että toimintakyky säilyy.