Viisi arviota, mitä ensi vuonna tapahtuu – tai sitten ei

Neljä asiantuntijaa arvioi, miten maailma muuttuu ensi vuonna. Pohdinnan kohteena ovat muun muassa Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin politiikka, oikeistopopulismin nousu sekä Syyrian ja Turkin sisäinen kehitys.

tulevaisuus
vuosi 2017 kristallipallo

1. Miten presidentti Donald Trump muuttaa maailmaa?

"Suuri kysymys on, mitä tapahtuu Venäjä-pakotteille?"

Benita Heiskanen

Yhdysvaltain ulkopolitiikka toisen maailmansodan jälkeen on perustunut yhteistyöhön, liittolaisuuteen ja koalitioajatteluun. Koalitioajatus on selvästi murtumassa.

Vaikuttaa siltä, että maa on siirtymässä protektionismiin ja kahdenvälisiin suhteisiin perustuvaan ajatteluun sen sijaan, että olisi laajoja alliansseja kauppasuhteissa. Lisäksi Trumpin hallinto kyseenalaistaa olemassa olevia sotilasliittoja.

Donald Trumpin ministerivalinnat edustavat todella konservatiivista linjaa. Ulkoministeriksi valittiin öljy-yhtiö Exxon Mobilin toimitusjohtaja Rex Tillerson, joka on tehnyt paljon öljykauppaa Venäjän kanssa. Suuri kysymys on, mitä tapahtuu Venäjä-pakotteille?

Trumpin suunnittelemien veronkevennysten vaikutukset olisivat todella radikaalit. Oletan, että rikkaat tulevat rikastumaan ja eriarvoisuus kasvaa Yhdysvalloissa. Trump on luvannut, että työpaikat palautettaisiin infrastruktuurihankkeiden kautta. On epäselvää, mistä varat näihin tulevat. Ne saattaisivat tulla ympäristövaroista.

Benita Heiskanen, Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja ja Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti, Turun yliopisto

2. Pyyhkiikö oikeistopopulismin aalto yli Euroopan?

"Valtapuolueet joutuvat muuttamaan omaa linjaansa oikeistopopulistien nousun vuoksi."

Timo Miettinen

Oikeistopopulistien kannatus nousee ensi vuoden vaaleissa. Hollannissa Geert Wildersin Vapauspuolue voi voittaa parlamenttivaalit. Ranskassa Kansallisen rintaman ehdokkaalla Marine Le Penillä on mahdollisuus voittaa presidentinvaalit. Saksassa Vaihtoehto Saksalle –puolue (AfD) varmaankin tulee nostamaan kannatustaan.

Oikeistopopulistit joutuvat kuitenkin huomaamaan, että valtaan pääsy on vaikeaa, koska harvat muut puolueet haluavat tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.

Kun protestipuolueet nousevat merkittäviksi pelureiksi, niin perinteiset puolueet joutuvat muodostamaan uudentyyppisiä liittoumia, mikä saattaa näkyä näiden hallitusten toimintakyvyssä.

Geert Wilders.
Hollannin oikeistopopulistinen PVV-puolue on vaaliennusteissa maan suurin. - Kuvassa puoluejohtaja Geert Wilders.Remko de Waal / EPA

Valtapuolueet joutuvat muuttamaan omaa linjaansa oikeistopopulistien nousun vuoksi. Käytännössä islaminvastainen retoriikka lisääntyy monissa maissa, mikä näkyy maahanmuuttopolitiikan kovempina linjauksina.

Berliinin terrori-isku voi tarjota oikeistopopulisteille uuden paikan esittää kritiikkiä, jos Saksan kristillisdemokraatit eivät reagoi aktiivisesti iskuun.

Epäilty hyökkääjä on turvapaikanhakija, joten teko on aiempia Euroopassa tapahtuneita terrori-iskuja helpompi liittää siirtolaiskriisiin. Luulen, että hallituksen puolelta suurimman vastuun iskusta kantaa monikulttuurisuutta korostava liittokansleri Angela Merkel.

Timo Miettinen, tutkijatohtori, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosto

3. Voiko Syyriaan tulla rauha ensi vuonna?

"Maata ei kyetä nostamaan jaloilleen."

Hannu Juusola

Todennäköisintä on, että Syyrian hallitus tukijoineen saa kokonaistilanteen paremmin haltuunsa. Kapinalliset menettävät suurimman osan hallitsemistaan kaupunkikeskuksista. Samalla väkivallan määrä todennäköisesti vähenee.

Konflikti kehittyy siten, että kapinalliset harjoittavat enemmän sissisodankäyntiä ja tekevät terrori-iskuja. Suuret laajamittaiset taistelut kaupunkialueista vähenevät. Samalla Syyria on jakautunut pieniin hallintoalueisiin. Niissä pitää valtaa paikallinen sotaherra, jolla on myös joku ulkopuolinen sponsori.

Syyrialainen sotilas näyttää voitonmerkkiä.
Syyrialainen sotilas näytti voitonmerkkiä Zabadian ja Salah Eddinin alueella Aleppossa 23. joulukuuta. Hallituksen joukot saivat Aleppon hallintaansa joulukuussa.EPA / SANA / Handout

Syyrian hallitus tukijoineen pystyy pitämään presidentti Bashar al-Assadin vallassa, mutta maata ei kyetä nostamaan jaloilleen. Hallituksella ei ole mahdollisuutta jälleenrakentamiseen eikä talouden elvyttämiseen. Venäjällä se varmasti tajutaan.

Todennäköisintä on, että Trump panostaa Syyrian suhteen turvallisuusratkaisuun, jossa käytännössä hyväksytään Assadin hallituksen olemassaolo ja Venäjän toimiminen Syyriassa.

Trump varmasti toivoo, että Syyria pysyy tarpeeksi pienenä konfliktina, jotta siitä ei muodostu hänelle merkittävää ongelmaa.

Hannu Juusola, professori, alue- ja kulttuurin tutkimuksen maisteriohjelman johtaja, Helsingin yliopisto

4. Onko Turkin luisuminen diktatuuriin mahdollista estää?

"Kurdikysymyksen kehittyminen on yksi arvaamaton tekijä."

Hannu Juusola

Turkissa on käyty demokratian ja yksinvallan välistä kamppailua vuosikymmeniä. Aina kun yksinvaltaiset taipumukset ovat vahvistuneet, niin jossain vaiheessa on tullut demokratiaa vaativia vastavoimia. Pitäisin todennäköisenä, että näin tulee tapahtumaan tälläkin kertaa.

Vastavoima nousee mahdollisesti siinä vaiheessa, kun tyytyväisyys presidentti Recep Tayyip Erdoğanin politiikkaan vähenee. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että Turkin talouteen tulee ongelmia. Siitä on jo merkkejä.

Ihmisten siluetit näkyvät Turkin lipun läpi.
Turkin kehitystä on vaikea ennustaa, sanoo professori Hannu Juusola.Senat Suna / EPA

Arvioisin, että vastarintaa ei tapahdu suuremmassa mittakaavassa vielä ensi vuonna. Prosessi, jossa Erdoğan lisää presidentin valtaa sekä heikentää muita instituutioita ja kansalaisoikeuksia, ei ole vielä saavuttanut tarpeeksi vastustusta, jotta syntyisi laajamittaisia levottomuuksia.

Kurdikysymyksen kehittyminen on yksi arvaamaton tekijä. Jos kurdikonflikti pahenee, se voi lisätä Erdoğanin tukea, koska hän käy sotaa terrorismia vastaan. Toisaalta voisi käydä aivan päinvastoin.

Hannu Juusola, professori, alue- ja kulttuurin tutkimuksen maisteriohjelman johtaja, Helsingin yliopisto

5. Mikä muu ilmiö vaikuttaa maailmaan merkittävästi ensi vuonna?

Benita Heiskanen, dosentti

Näen valkoisen nationalismin nousun aika tärkeänä, koska siitä on tullut populististen liikkeitten myötä maailmanlaajuinen ilmiö. Yhteiskunnat ovat tällä hetkellä aika jakautuneita. On ollut paljon ruohonjuuritason aktivismia sekä valkoisten nationalistien taholta että vähemmistöjä puolustavien liikkeitten puolelta. Pidän keskeisenä kysymyksenä, mikä ilmiön merkitys tulee olemaan maailmanlaajuisesti, EU:n ja Yhdysvaltain tasolla sekä kansallisvaltioiden ja liittoutumien tasolla.

Timo Miettinen, tutkijatohtori

Luulen, että Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin lupaamat investoinnit kohtaavat enemmän vastarintaa Yhdysvaltain kongressissa kuin ajateltiinkaan. Trumpilla tulee olemaan paljon enemmän vaikeuksia saada ennen kaikkea infrainvestointeja läpi. Verohelpotukset ovat helpommin vietävissä läpi. Tämä tulee olemaan jonkinlainen yllätys tai shokki markkinoille, kun paljastuu, että investointipaketti luultavasti jää sanottua pienemmäksi. Pörssi-indeksit tulevat jossain vaiheessa valahtamaan sen seurauksena, että sijoittajat pelästyvät ennen kaikkea osakemarkkinoilla. Se heijastuu jossain määrin Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

Hannu Juusola, professori

Jos ajatellaan Lähi-itää, niin moni alueen valtio on hyvin epävakaassa tilassa. Egyptin talouden ongelmat ovat jälleen kasaantuneet hyvin nopeasti. Ihmisillä menee siellä entistä huonommin. En pitäisi mahdottomana ajatusta uudesta kansannoususta Egyptissä. Samoin Israel-Palestiina –konflikti on aina osannut yllättää. On hyvin mahdollista, että terrori-iskut venäläisiä kohtaan yleistyvät tulevana vuonna. Venäjän toimet Aleppossa ja muualla Syyriassa ovat suututtaneet suuren joukon ihmisiä ja siksi iskuja todennäköisesti tapahtuu jatkossa.

Markku Wilenius, professori, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Uudet energiateknologiat ovat ylittämässä kriittistä kynnyskohtaa. Niiden taakse rakennetaan koko ajan enemmän julkista politiikkaa. Suomessa merkittävin mahdollisuus on geotermisen lämmön hyödyntäminen urbaaneissa ympäristöissä. Teknologisen kehityksen ansiosta aurinkoenergiasta on nyt tulossa ensimmäistä kertaa historiassa sähkön edullisin muoto (siirryt toiseen palveluun), mikä on todella iso asia globaalissa mittakaavassa.

Varmaankin edessä on vuosi, jolloin tulemme näkemään vielä paljon enemmän populismin kasvua. Populismi ottaa erilaisia muotoja eri maissa ja maanosissa. Kaikkialla se jollain lailla heijastelee ihmisten epävarmuutta ja heidän pelkojaan. Pelkoreaktio varmaankin johtaa siihen, että kansallismielinen ja nationalistinen politiikka jatkaa etenemistään.

Uskon, että yhteiskunnat tulevat olemaan pakotettuja siihen, että niiden täytyy yksiselitteisesti kuulla paljon enemmän asiantuntijoita. Päätöksiä alistetaan yhä vähemmän sille, että ne olisivat poliittisia kompromissiratkaisuja.

Vuoden 2016 perintöä pohditaan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa lauantaina 31.12. Yle Radio 1:ssä kello 12.10 ja Radio Suomessa kello 14.03. Ohjelma tulee myös kuunneltavaksi Yle Areenaan.