Lahden ja Lappeenrannan yliopistoyhteistyö laskee ulkomaalaisten varaan: "Parempaa maahanmuuttoa ei ole"

Lahti kiinnostaa Lappeenrannan teknillistä yliopistoa, sillä se voi houkutella opiskelijoita, joita Lappeenrantaan ei tule. Jos tutkintojen määrää lisätään, kasvu voi tulla ulkomailta.

korkeakoulut
Veistospäitä Helsingin yliopiston taidehistorian kirjastossa.
Yle

Kun korkeakouluopiskelijoista aletaan käydä kauppaa, kumpi voittaa: Lahti vai Lappeenranta? Lappeenrannan teknillinen yliopisto neuvottelee Lahden kaupungin kanssa Lahden ammattikorkeakoulun osakkeista. Osakkeiden vastikkeeksi yliopisto on luvannut kasvattaa merkittävästi tutkintojen ja tutkimusresurssien määrää Lahden yliopistokeskuksessa.

Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Tuomo Rönkön mukaan neuvotteluissa on puhuttu 120 maisterista vuosittain, mikä on 20 prosenttia yliopiston nykyisestä maistereiden määrästä.

– Toivon, että Lahti on houkutteleva kaupunki opiskelijoille. Jos saamme vielä parempia hakijoita, tutkintojen määrä voi kasvaa, haaveilee Rönkkö.

Yliopisto on jo sopinut opetusministeriön kanssa tutkintotavoitteensa vuosille 2017–2020, eikä Lappeenrannan ja Lahden yhteistyöstä ole siinä yhteydessä puhuttu.

Ministeriön pitäisi tietää tarkemmin, mitä Lahdessa on tapahtumassa ja miten.

Hannu Sirén

– Ministeriön pitäisi tietää tarkemmin, mitä Lahdessa on tapahtumassa ja miten. Onko Lappeenranta pienentämässä toimintaa Lappeenrannassa vai haluaako se ehtona, että Lappeenrannalle osoitetaan lisää resursseja, kysyy korkeakoulujen strategisesta ohjauksesta vastaava johtaja Hannu Sirén opetusministeriöstä.

Lisäresursseja talousarviossa ei ole, joten Lahdessa annettavat uudet tutkinnot ovat Sirénin mukaan pois Lappeenrannasta.

LUT:n rehtorin Juha-Matti Saksan mukaan yliopisto jää tällä hetkellä hieman tutkintotavoitteestaan, joten Lahdessa annettavat maisterintutkinnot mahtuvat opetusministeriön kanssa sovittuun tutkintotavoitteeseen.

Lahti tavoittelee yliopiston panoksen merkittävää lisäystä

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ei halua asettaa Lahtea ja Lappeenrantaa vastakkain.

– Tässä halutaan vahvistaa LUT:n ja Lahden ammattikorkeakoulun asemaa. Kyse ei ole siitä, että siirretään toimintoja yhdestä paikasta toiseen paikkaan.

Kyse ei ole siitä, että siirretään toimintoja yhdestä paikasta toiseen paikkaan.

Jyrki Myllyvirta

Myllyvirta haluaa katsoa asiaa pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka lähivuosina tutkintojen määrä ei Lahdessa merkittävästi lisääntyisikään, on se tulevaisuudessa mahdollista.

– Kun katsomme pidemmälle tulevaisuuteen, on tarkoitus, että toiminta kasvaa merkittävästi. Viisi vuotta on lyhyt aika, jos ensi vuonna tehdään päätöksiä.

Lahti tekee päätöksen ammattikorkeakoulun osakkeiden luovuttamisesta LUT-konsernille alkuvuodesta. Myllyvirran mukaan tammikuussa on jo mustaa valkoisella LUT:n toiminnan laajentumisesta Lahdessa.

Yliopistolle uusia mahdollisuuksia

Korkeakoulujen välillä on kova kilpailu opiskelijoista, kun ikäluokat pienenevät. LUT:n hallituksen puheenjohtajan Tuomo Rönkön mielestä on pelkästään hyvä, jos Lappeenranta ja Lahti kilpailevat opiskelijoista keskenään.

– Minä en pidä tässä konsernissa kenenkään puolia. Meidän pitää tehdä entistä enemmän kovaa tieteellistä tutkimusta ja kovia tieteellisiä julkaisuja ja rekrytoida entistä kovempia kansainvälisiä professoreja meille. Olemme valmiita siihen skabaan, kuka houkuttelee parhaat osaajat, sanoo Rönkkö.

Rönkkö pitää Lahden sijaintia houkuttelevana.

– Lahdessa on oma lentokenttä Helsinki-Vantaa-Lahti. Lahdesta on 45 minuuttia portille. Kansainvälisten tiedekonfrenssien järjestämisessä siinä on tietty etu.

Lappeenrannan etuna ovat puolestaan Venäjän läheisyys ja yliopiston pitkät perinteet.

– Meillä on laboratoriot, osaaminen ja perinteet. Se ei hetkessä muutu. Mutta Lappeenrannastakin pitää tehdä vielä houkuttelevampi paikka opiskelijoille.

Lisää opiskelijoita ulkomailta

Rönkkö uskoo, että korkeakouluihin tarvittavia ahkeria ja oppimiskykyisiä opiskelijoita löytyy myös ulkomailta. Etenkin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat kiinnostavat, sillä heiltä voi periä uuden lain mukaan lukukausimaksuja.

– Yliopistomaailma tarvitsee kansainvälisyyttä huomattavasti lisää. Se tarkoittaa tutkijavaihtoa, opiskelijavaihtoa ja uusia opiskelijoita tänne. Sen parempaa työperäistä maahanmuuttoa ei ole kuin se, että saamme tänne fiksuja opiskelijoita, jotka jäävät tänne töihin ja kansainvälistävät meidän elinkeinoelämää, sanoo Rönkkö.

Rönkön mielestä venäläiset opiskelijat ovat mahdollisuus sekä Lahdelle että Lappeenrannalle.

Me tarjoamme Pietarin ja Leningradin alueen ihmisille opiskelumahdollisuuksia.

Tuomo Rönkkö

– Tarjoamme Pietarin ja Leningradin alueen ihmisille opiskelumahdollisuuksia. He ovat maksavia asiakkaita.

Ulkomaisten opiskelijoiden ottaminen käy myös opetusministeriölle.

– Kaikenlainen on mahdollista, jos myydään 100-prosenttisesti rahoitettua koulutusta ulkomaalaisille yli tutkintotavoitteiden. Se on korkeakoulun itsensä päätettävissä, koska lukukausimaksut on vapautettu EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden osalta, sanoo johtaja Hannu Sirén opetusministeriöstä.

LUT-konserni vahvistaa myös Helsingin yliopistoa Lahdessa

Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on Lahden yliopistokeskuksessa yhteistyötä myös Helsingin yliopiston kanssa. Helsingin yliopistolta puuttuu juuri teknillisen ja kauppatieteellisen tiedekunnat, joten LUT ei tarjoa Helsingin yliopiston kanssa päällekkäistä koulutusta.

– Me olemme toisiamme täydentäviä. Voimme rakentaa joustavia opintopolkuja, joissa voi suorittaa vaikka luonnontieteiden kandin tutkinnon Helsingin yliopistossa ja jatkaa diplomi-insinöörin maisteriopintoihin Lahdessa, sanoo Tuomo Rönkkö.

Rönkkö viittaa uusiin poikkitieteellisiin koulutusohjelmiin, jotka vastaavat paremmin nopeaan tahtiin muuttuvaan maailmaan. Lappeenrannassa on alkanut esimerkiksi soteinsinöörikoulutus, josta valmistuu johtajia sosiaali- ja terveysalalle. Siinä perusoppi annetaan ammattikorkeakoulussa ja DI-tutkinto yliopiston tuotantotalouden johtajakoulutuksessa.

Lahdessa Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteinen teema on kestävä kehitys.

Myös Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola odottaa yliopistojen yhteistyöltä paljon.

– Meillä on Lappeenrannan kanssa toisiaan täydentävät alat. Tässä ei tule päällekkäisyyksiä, sanoo Jukka Kola.

Kolan mukaan yliopistojen työnjaossa merkittävintä ei ole paikka, jossa tutkimusta tehdään, vaan tutkimuksen laatu. Hyvien opiskelijoiden ja henkilökunnan eli "kriittisen massan" saaminen on yliopiston menestymisen a ja o.

– Meidän pitää kehittää opiskelijavalintaa. Osa nuorista jää nyt korkeakoulujen ulkopuolelle. Opiskelijoita pitäisi saada nopeammin sisään korkeakouluihin.

Kolan mukaan vain laadulla kannattaa kilpailla. Helsingin yliopisto on vastikään vähentänyt läsnäoloaan Lahdessa eikä sitä ole tarkoitus lisätä LUT-konserninkaan takia.

– Katsomme kuitenkin Lahden eduksi, että se on valmis panostamaan tutkimukseen, sanoo Jukka Kola.