Pääministeri Sipilä: EU:n puolustusyhteistyön uusiin askeliin otetaan kantaa keväällä

Juha Sipilän mukaan EU:n puolustusyhteistyö voisi koskea muun muassa kriisinhallintaa, rahoitusta, tutkimusta, kyberuhkia ja meriturvallisuutta.

politiikka
Juha Sipilä.
Juha Sipilä.Jarno Kuusinen / AOP

EU-maiden johtajat ovat päättäneet tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta Federica Mogherinilta odotetaan ensi vuoden alkupuolella yksityiskohtaisia ehdotuksia puolustusyhteistyön uusista askelista.

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa osa EU-maista voi edetä puolustusyhteistyössä muita nopeammin.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi viime viikon Eurooppa-neuvoston kokouksen päätöksistä tiistaina eduskunnan suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle.

– Viime viikolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa Suomi halusi, että puolustusyhteistyössä lähdetään konkreettisesti eteenpäin. Korkea edustaja Mogherini velvoitettiin valmistelemaan ehdotuksia ensi keväälle, Sipilä kertoi.

Eduskunta keskustelee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskiviikkona 21. joulukuuta. Keskustelun pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö hallituksen kesäkuussa esittelemästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta

Tutkimusrahaa EU:n budjetin kautta

Sipilän mukaan hallituksella ja eduskunnalla on yhdessä aikaa valmistautua siihen, mitkä ovat Suomen kannat puolustusyhteistyön varsinaiseen tiivistämiseen.

– Viime viikon kokouksessa keskusteltiin puolustusyhteistyön syventämisestä ja konkreettisena asiana siellä oli esimerkiksi tutkimusrahoitus, johon Suomi sitoutuu EU:n budjetin kautta, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan kokouksessa korostettiin, että EU-maista suurin osa on Nato-maita ja ne eivät halua rakentaa mitään Naton kanssa päällekkäistä.

– Suomikaan ei halua rakentaa mitään oman puolustuksen kanssa päällekkäistä, vaan sitä täydentävää toimintaa, Sipilä korosti

Puolustusyhteistyö ei tuo EU-armeijaa

Sipilän mukaan ne voivat liittyä esimerkiksi kriisinhallintaan, rahoitukseen, tutkimukseen, kyberuhkiin ja meriturvallisuuteen.

– Siellä on monta sellaista aluetta, missä voidaan yhdessä edetä ilman, että puhutaan mistään yhteisestä EU-armeijasta, Sipilä linjasi.

Hallituksen valmisteilla olevassa puolustusselonteossa tullaan Sipilän mukaan toteamaan Suomen pitkäaikainen tavoite turvallisuusyhteistyön syventämisessä Euroopan unionissa.

Uudet askeleet yllättivät opposition

Oppositio toivoo avointa keskustelua Suomen tavoitteista EU:n puolustusyhteistyössä.

Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan suurin muutos liittyy rakenteellisen yhteistyön avaamiseen. Halukkaat maat voivat lähteä kehittämään puolustusyhteistyötä ja sopia sen pelisäännöistä.

– Se tuli yllätyksenä, että tämä rakenneyhteistyö avataan eli että syntyy maajoukko, joka voi lähteä viemään tätä yhteistyötä huomattavasti pidemmälle kuin mitä tähän saakka on nähty, Heinäluoma totesi.

Oppositio kyselee hallituksen linjauksia

Heinäluoman mukaan ei ole selvinnyt, mitä Suomi tulee tekemään ja millaisia ehdotuksia Suomi muille EU-maille tässä asiassa tekee.

– Nyt olisi kyllä paikka puhua siitä, että mitä Suomi tässä hakee, mihin me itse olemme valmiit ja mikä on meidän turvallisuuden kannalta perusteltua, Heinäluoma linjasi.

Heinäluoman mielestä tärkeintä on, että asiat ovat avoimesti käsittelyssä, Suomen kannat nojaavat eduskunnan vahvaan tukeen ja kansalaiset tietävät, mitä ollaan tekemässä.

– Minusta olisi toivottavaa, että hallitus valmistelisi omat ehdotuksensa ja että ne ehdotukset olisivat julkisia, kaikkien arvioitavissa, Heinäluoma toivoi.